Kokoomuslaiset sekoilee urakalla

Kylläpäs hymyilyttää. Kuvan otti Vesa.

Eija-Riitta Korholan logiikkaa Uusi Suomen blogissa:

"Al Gore on hyvä esimerkki. Hän on yhtä aikaa poliitikko, ilmastolobbari ja puheenjohtaja yksityisessä yrityksessä, joka sijoittaa tuotteisiin, joita ilmastosäikähtänyt maailma ostaa."

Kysyin Eija-Riitalta, että mitä tämä oikein tarkoittaa, koska Al Gore ei ole ollut vuosikausiin missään poliittisessa roolissa. Eija-Riitta vastaa:

"Tuukka, tuon tason poliitikko on aina poliitikko, lopetettuaankin. Hän on ihminen joka käyttää poliittista vaikutusvaltaa, vaikuttaa poliitikkoihin ja liikkuu niissä piireissä."

Tuolla logiikalla poliitikon määritelmään taitavat kuulua myös kaikki lobbarit ja suuryritysten johtajat. Tuolla logiikalla myös Suvi-Anne Siimes on edelleen poliitikko, vaikka hän on lopettanut poliittisen uransa aikapäiviä sitten. Hän on nykyään Lääketeollisuus ry:n palveluksessa lobbarina, joka käyttää poliittista vaikutusvaltaa, vaikuttaa poliitikkoihin ja liikkuu niissä piireissä.

Itse en todellakaan kuvittele, että Siimes olisi edelleen poliitikko. Mitä mieltä itse olette?

Seuraavana Ari Vatasen tietopläjäyksiä:

"Vihreiden vastustuksen takia WHO hyväksyi vasta äskettäin DDT:n malarian vastaiseen taisteluun. DDT on kustannustehokas malarian torjuja köyhissä maissa."

Mitään DDT:n käyttökieltoa malarian ehkäisyyn ei kehitysmaissa ole koskaan ollut edes olemassa. Lisäksi ilman DDT:n käytön rajoittamista viljelyssä torjunta-aineena, olisivat hyönteiskannat muuttuneet nopeasti DDT-resistenteiksi, mikä olisi tarkoittanut sitä, että tällä hetkellä DDT:n ansiosta ei pystyttäisi pelastamaan miljoonia ihmisiä. Lisäksi DDT:n käytön rajoitukset pantiin voimaan paljon ennen kuin Vihreää puoluetta edes oli olemassa.

"Kaikki uskovat, että öljy loppuu jonain päivänä, (nykyisen tiedon mukaan yli 100 vuoden kuluttua) mutta väittävät samaan aikaan, että päästöjä on mahdollista vähentää! Yhtälön etuosa kumoaa sen jälkiosan."

Ensinnäkin on aivan varma, että öljy ei missään vaiheessa lopu kokonaan. Hinta vain nousee, kun joudutaan ottamaan käyttöön yhä hankalammin saavutettavia öljyesiintymiä ja sitä kautta kysyntä laskee. Toisekseen hiiltä on maaperässä kymmenen kertaa enemmän kuin öljyä. Täällä aiheesta lisää. Vatasen logiikka ei siis ota huomioon 3000 miljardia tonnia kivihiilen sisältämää hiiltä.

"Viimeisen jääkauden aikana Grönlannin jäätiköillä oli 25 nopeaa lämpötilan muutosta ja jään sulaessa ilma lämpeni 16 astetta muutamassa vuosikymmenessä."

Hetkonen... siis tuo on olevinaan argumentti sen puolesta, että ihmisen aiheuttamalla lämpenemisellä ei ole väliä tai että nykyinen ilmastonmuutos ei anna syytä huoleen. Se, että ilmastossa pystyy tapahtumaan noin merkittäviä yhtäkkisiä muutoksia on nimenomaan argumentti sen puolesta, että maapallon ilmastoa säätelevä järjestelmä on herkkä ja voimakkaat muutokset siihen saattavat aiheuttaa valtavia muutoksia.

Kannattaa kuitenkin huomioida, että paikalliset lämpötilat voivat merivirtojen yms. takia muuttua radikaalisti, mutta globaalilla skaalalla tuollaista lämpenemistä ei todennäköisesti ole koskaan nähty. 16 asteen muutos muutamassa vuosikymmenessä tappaisi suurimman osan ihmiskuntaa nälkään ja luonnonilmiöihin.

Vatanen jatkaa Vihreiden mollausta ja lopettaa kirjoituksen linkkilistalla ilmastoänkyröiden sivustoille. Kokoomus ottaa ilmeisesti tosissaan ilmastonmuutoksen torjunnan. Ilmeisesti torjunnalla tarkoitetaan tässä tapauksessa sitä, että torjutaan käytännössä koko maailman tiedeyhteisön mielipiteet asiasta. Jos päätetään, että ilmastonmuutos ei ole ongelma, ei se enää ole ongelma. Vai kuinka? Jos haluatte lukea aiheesta lisää, Kaj Luukko julkaisi Pasi Toiviaisen vastineen Vatasen aiempiin kommentteihin täällä.

Jos haluatte äänestää Eurovaaleissa ehdokasta, joka ymmärtää ilmastonmuutoksen uhat ja tuntee ilmastonmuutoksen tieteellisen perustan hyvin, suosittelen Pasi Toiviaista. Lukijoille ja etenkin Ari Vataselle suosittelen katsomaan Pasin dokkarin, Venus-teorian, täältä.

PS. Olisiko pitänyt mainita myös Pöntisen mamu-kielteinen mainos?

Lisää Tanskan CO2-päästöistä

Kuten ehkä pitkälle toistasataa kommenttia kerännyt Korhola-kritiikkini osoitti, puhuttaa asia paljon. No, heitetään lisää vettä myllyyn. Tein graafeja puhutuista päästöistä. Luethan myös selitteet ennen kommentointia!

Kuvassa on Tanskan CO2-päästöt valikoituina vuosina. Huomaathan, että ensimmäiset 3 vuotta ovat 1990, 1995 ja 2000, eli ko. vuosien välistä puuttuu dataa. Täten nuo lineaariset regressiot eivät anna todellista kuvaa! Joka tapauksessa graafi antaa jotain kuvaa viime aikojen päästövähennyksistä. Saa aika kieroon katsoa, jos tuosta saa sen kuvan että päästöt kasvaisivat.

En ollut tyytyväinen tuohon, koska siinä on liikaa kritisoitavaa. Etsin siis CDIAC:n ja UNFCCC:n tiedot Tanskan CO2-päästöistä. Ikävä kyllä uusin vuosi löytämälleni datalle on 2004. Koska Tanskan tuulivoimakapasiteetti ei ole vuodesta 2004 kuitenkaan kasvanut, on tarkasteltava ajanjakso tuulivoiman käyttöönoton kannalta juuri oikea, mikäli halutaan tietää onko tuulivoimalla mahdollisesti ollut päästöjä vähentävä vaikutus:


Kumpikin datasetti osoittaa kiistattoman laskun päästöissä, kun katsotaan trendejä tai vaikka vuosittaisten päästöjen graafeja silmämääräisesti. Vuonna 2006 Tanskan päästöissä oli tosiaan piikki, mutta se johtui löyhästä päästökaupasta. EU:ssa päästöoikeuksia annettiin ilmaiseksi enemmän kuin niitä teollisuus tarvitsi. Se kuitenkaan ei ole tuulivoiman vaan päästökauppapolitiikan vika. Siksi tärkeintä on seurata päästömäärien TRENDEJÄ, ei yksittäisiä vuosia, etenkin kun yksittäisten vuosien poikkeamat pystytään selittämään.

Olen edelleen sitä mieltä, että tilastodataa katsomalla ei saa millään lailla objektiivisesti aikaan lopputulosta, jonka mukaan Tanskan CO2-päästöt ovat kasvaneet tuulivoimasta huolimatta. Etenkin kun ottaa huomioon suuren vuosittaisen vaihtelun, on pakko ottaa tarkasteluun vähän pidempi aikaväli, mikä taas osoittaa päästöjen trendinomaisen laskun.

Ja ei muuta kuin keskustelu käyntiin! :) Vapaasti, moderoimatta ja sensuroimatta, kuten tapaani kuuluu.

Sähköauton energiatehokkuudesta ja polttoaineista taas

Mummo ankan auto, Detroit Electric, noin 100 vuoden takaa. Sata vuotta sitten polttomoottorikäyttöisiä autoja pidettiin kaupunkeihin sopimattomana niiden päästöjen takia.

Viime päivinä on puhuttu jälleen varsin paljon biopolttoaineista, joita olen aiemmin kritisoinut blogissani täällä ja niistä käydään keskustelua Tiede-lehden foorumilla täällä. Tällä kertaa uutena asiana todettiin, että hehtaarin sadolla saadaan autot kulkemaan lähes tuplaten pidemmälle tuottamalla biomassasta sähköä, jota sähköautot käyttävät verrattuna siihen, että viljellystä sadosta tuotettaisiin autoihin polttoainetta. Aiheesta uutisoi mm. Kauppalehti.

Aiemmissa aiheissa on ollut paljon keskustelua sähköautoista. Tässä muutamia hyviä näkökulmia aiheeseen:

Nimim. Jackass:

Mitä tähän tuulivoimaan tulee Uusi Suomi lehden blogeissa eräs kirjoittaja nosti esille vetytekniikan. Tuulivoimalla olisi mahdollista erottaa vetyä vaikkapa vedestä ja prosessi pyörii sillä teholla kuin tuulta piisaa. Energia siirtyisi vetyyn josta sen saisi kuljetettua mm tieliikenteeseen tai muuhun tarpeeseen. Tämä vaihtoehto ei myöskään tarvitsisi minkäänlaista säätövoimaa mutta samalla eristää sen varsinaisesta sähkögridistä omaksi toimintatavakseen.

Nimim. Saku

Suurin osa autonvalmistajista on jättämässä kyseiset vety hankkeet ja siirtyneet kehittämään hybrideitä sekä sähköautoja. Vedyn ongelmat ovat lukemattomat ja hyödyt vaatimattomat, jonka takia en usko vedyn tulevaisuuteen polttoaineena. Vedyllä ei mennä hyvin pitkiä matkoja sillä sen energia sisältö on huono. Tankkaus hankalaa, säilytys hankalaa, moottorit erittäin kalliita(Verrattuna vaikkapa sähköautoihin), mutta ennenkaikkea vety ei ole energian perusmuoto vaan se pitää valmistaa. Oma arvaus on, että hybridit valtaavat alaa, joissa todennäköisesti pidemmällä aikavälillä käytetään biopolttoaineita, joiden tuotanto voi olla ekologisesti jopa kannatettavaa, jos levät saadaan tuottamaan biodieseliä. Sähköautot tulevat rinnalla ja saavat vauhtia mikäli akkuteknologia menee eteenpäin samalla tavalla mitä se nyt on mennyt. Valtiovallan ei tule ottaa kantaa siihen mikä on seuraava moottorityyppi vaan verotuksella kannattaa vain ohjata vähäpäästöiseen. Antaa markkinoiden ratkaista sitten teknologiset ongelmat ja kustannustehokkuuden.

Saku jatkaa:

Jos pug-in hybridillä pystyy ajamaan lähitulevaisuudessa 50 - 100 km sähköllä ja lataamaan sen yön aikana niin se laskisi radikaalisti polttonesteiden kulutusta. Jos polttonesteen voi korvata biopohjaisilla aineilla vähentäisi se päästöjä entisestään... Itse näen kehityksen suunnan tämän kaltaisena... varma toki en voi olla.

Kaj Luukko suositteli dokkaria "Who Killed The Electric Car", jonka voi katsoa vaikkapa täältä. Kaj huomautti myös, että Kiinassa on alkanut sähköautojen sarjatuotanto.

Itse en usko vetyautojen yleistymiseen. Vety on erittäin epästabiilia ja räjähdysherkkää, säilöminen on todella hankalaa ja hyödyntävät moottorit todella kalliita. Ylivoimaisesti suurin osa autolla ajamisesta on lyhyttä ajoa, minkä jälkeen autot seisovat usein tuntikausia. Suurimmalle osalle ihmisistä nykyisten sähköautojen kantama ja latausajat riittäisi kaikkeen arkiajoon täysin. Siksi uskon sähköauton olevan sekä tätä päivää että tulevaisuutta. Pitkän matkan ajoon tällä hetkellä käytännöllisintä on käyttää fossiilisia polttoaineita. Vaihtoehdot ovat ympäristölle haitallisempia tai niin kalliita, että samalla rahalla voisi vähentää muissa kohteissa päästöjä moninkertaisesti. Toki rinnalle saattaa lähiaikoina tulla merkittäväksi vaihtoehdoksi biokaasu, joka on erittäin ympäristöystävällinen ratkaisu. Tärkeintä olisi kuitenkin saada kokonaisenergian kulutusta vähennettyä, eli käytännössä vähän polttoainetta kuluttavia autoja ja joukkoliikenneratkaisuja ja liikkuminen niilläkin minimiin.

Etenkin tuohon jälkimmäiseen Sakun kommenttiin voin yhtyä. Muutenkin kommenteissa on ollut erinomaisia argumentteja ja spekulointia. Kiitos siitä!

Näin ilmastoharrastajasta tehdään superasiantuntija

Aihetta yleisemmin valotetaan englanniksi todella hyvin täällä, kohdassa Fake experts.

Olen nähnyt vuosien varrella todella monta kertaa henkilöitä, jotka yrittävät esittäytyä ilmastoekspertteinä ja alan todellisinä asiantuntijoina ja tiedemiehinä ilman mitään pätevyyttä. Aiemmin löylytin Richard S. Courtneya täällä. Kannattaa lukea vaikka koko keskustelu linkistä, huvittavaa luettavaa.

Tällä kertaa syynin alle pääsee John McLean (melkein kuin Die Hardin John McClane), joka itkee The Australianissa kuinka tiedeyhteisö on salaliitossa ja julkaisee vain niitä tutkimuksia, jotka kannattavat ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen puolesta puhuvia tutkimuksia.

Perustelut ovat samaa vanhaa huttua, ja kyseinen logiikka ontuu mielestäni todella, todella pahasti.

Jos joku haluaisi saada lisää tutkimusrahaa aiheeseen, eikö tällöin paras mahdollinen konsti olisi luoda kuvaa siitä, että tiede on hyvin sekasortoista ja että lisätutkimusta tarvitaan että aiheesta saataisiin todisteita? Miten tällaiseen logiikkaan mahtuisi se, että jengi haluaa pitää omat työpaikkansa julkaisemalla vain toistensa kanssa samaa mieltä olevia tutkimuksia? Ei mahdu minun pollaani. Kommenteissa sana on vapaa, jos olette eri mieltä.

Joka tapauksessa huomioni kiinnitti tekstin viimeinen rivi:

John McLean is a climate data analyst and a member of the Australian Climate Science Coalition.

Häh? Mikä "climate data analyst"? No ihan sellainen kuin minäkin ilmastoasioissa, eli amatööri ilman koulutusta, nimellistä pätevyyttä, akateemista taustaa tai tiedejulkaisuja aiheesta. Muualla hän on"computer consultant and occasional travel photographer". Ainoa aiheeseen liittyvä tyypin kirjoittama artikkeli on hänen kaverinsa David Archibaldin hyväksymä raapustus Energy & Environmentissa, joka on tunnettu ilmastoänkyräjulkaisu. Archibald itse on julkaissut aivan tolkutonta sontaa, kuten voitte lukea vaikkapa täältä.

Entäs tuo lafka? Australian Climate Science Coalition kuulostaa hienolta! Lisätietoja täältä. Kyseessä on virallisen kuuloinen taho, mutta se on ilmastoänkyräjärjestö, jonka on perustanut Australian Environment Foundation, joka on teollisuuden ja energiateollisuuden lobbauslafka.

Summa summarum: jos Esson baarin pojat perustaisivat kimpassa hienon kuuloisen järjestön ja itse päättäisivät olevansa ilmastodata-analyytikkoja, olisivat he yhtä päteviä kuin tuo John McLean.

Itse en koskaan yrittäisi väittää olevani ilmastoanalyytikko, paitsi jos joskus hankin aiheeseen pätevyyden ja teen sitä ihan oikeasti työkseni. Luulisi että McLeaniakin hävettää esiintyä jonain, joka hän ei yksinkertaisesti ole.

Jenkkien Metro-lehti levittää kirsikanpoimintahömppää

EDIT! Sattumalta tänään myös pari oikeaa ilmastotieteilijää kertoo vastaavanlaisen kirsikanpoiminnan olevan täysin tieteen vastaista, kertoo ScienceDaily.

Tätä samaa aihetta on käsitelty blogissani monta kertaa aiemminkin, viimeksi täällä. Yllä kuva Metro-lehdestä, jonne lähetin seuraavanlaisen palautteen (pahoittelut kehnosta kieliopista, kiirellä raapustin):

I knew I have to write you when I saw this:

http://www.metro.us/us/article/2009/04/27/04/4243-82/index.xml

Without asking any climate expert you deliver information which is heavily cherry picked and doesn't have anything to do with the word "climate". Check the definition here:

http://en.wikipedia.org/wiki/Climate#Definition

"Climate (from Ancient Greek klima, meaning inclination) is commonly defined as the weather averaged over a long period of time.^[2] The standard averaging period is 30 years,^[3] but other periods may be used depending on the purpose."

As you can see, the graphs in your article do not have anything to do with climate, they just show short-term temp data. If you want to know what has been happening in climate during the past decade the best way is to compare decadal temperatures and if you do that, you'll see that this decade is almost 0,2 degrees Celcius warmer than the previous one. Even the current 5 year period is warmer than the last 5 years!

All this (as well as graphical demonstration of how heavy the cherry picking in your graph is) is really well shown here:

http://tamino.wordpress.com/2008/12/31/stupid-is-as-stupid-does/

The writer is a mathematician with very good skills in statistical analysis. Here's what he thinks of the conclusions of people who have repeatedly used exactly similar graphs as you did:

"Anyone claiming to be a real scientist, who repeatedly makes blatantly false claims about trends in temperature data, is either the worst kind of liar, or really, really stupid."

I hope next time you ask for a real climatologist for facts before publishing stuff like that. The climate is warming, even though there is (and always will be) a lot of noise in the data because of natural phenomena such as ENSO, NAO, solar cycles and many others.

You cannot find a single climatologist in this world who'd claim that every year is warmer than the previous one. Therefore the conclusions you made in that article are just attacks against straw men made by climate denialists. What is happening in climate is consistent with climate models which all show that it's still getting warmer if you look at climate trends instead of short-term temp data. If you don't believe me, ask a professional. BTW, a meteorologist is not a professional in climate issues.

Best regards

Tuukka Simonen

Finland

Henkilöautojen energiamerkintä - hyvää työtä AKE!

Muutama päivä sitten uutisoitiin, että AKE tuo uusiin autoihin pakollisen energiamerkinnän. Juttua oli mm. Hesarissa. Homma toimii siten, että EkoAKE-tietokannasta otetaan päästömäärät kilometriä kohden ja ajoneuvo suhteutetaan niiden perusteella samalla skaalalla kuten kodinkoneita on merkitty tähän asti. Aiheesta lisää AKE:n sivuilla.

Toisin kuin aiemmin haukkumani Autoliiton Ecotest, perustuu AKE:n energiamerkintä todellisiin päästöihin, ei auton keinotekoisen "luokituksen" suhteellisiin päästöihin. Energiamerkinnän skaala on ainakin tämänhetkisen tiedon perusteella hyvin laadittu: edes uusi Toyota Prius ei yllä kuin B-energiatasolle. Ainoa tällä hetkellä myynnissä oleva automalli, joka alittaa CO2-päästörajat A-energiatasolle on smart fortwo CDI, joka 88g/km arvollaan alittaa rajan reilusti. A-päästötaso tarkoittaa käytännössä, että auton päästöt ovat isojen kaupunkien linja-autoliikenteen luokkaa ilmastovaikutukseltaan.

Merkinnästä on hyötyä. Jatkossa kuluttajien on huomattavasti helpompi valita ilmaston kannalta vähemmän haitallisia autoja, sillä en usko peruskuluttajan paljoa ymmärtävän esimerkiksi 130g CO2/km -merkinnästä juuri mitään. 5 litraa satasella kertoo jo enemmän, mutta pelkkä kulutuksen ilmoittaminen vääristäisi tilastoja dieselin kannalle (dieselissä on enemmän energiaa ja siksi myös päästöjä per litra), mikä ei taajamien hiukkaspäästöjä ajatellen ole välttämättä järkevä ratkaisu.

Syytä kuluttajille siirtyä vähemmän kuluttaviin autoihin onkin aika reippaasti, sillä Suomessa ostetaan keskimäärin 10g enemmän hiilidioksidia kilometrillä tuottavia autoja kuin Euroopassa keskimäärin. Näin kerrottiin Turun sanomien uutisessa aiheesta.

Edellisen aiheen keskustelussa puhuttiin paljon aiheen vierestä. Käyn lähipäivinä siellä käydyn autokeskustelun läpi ja kerään parhaat kommentit omaksi aiheeksi. Kiitän jälleen lukijoita kaikista kommenteista (paitsi yhden itsepintaisen häirikön jatkuvasta suunsoitosta)!