Eija-Riitalle palautetta ihmettelyyn

Kävin eilen Tampereella Megapolis 2024 -tapahtumassa puhumassa. Matkalla tuli aika pitkäksi, joten kommentoin Eija-Riitan viimekuista aivopierukokoelmaa.

”Ihmettelen, ettei Ilmatieteen laitoksen johtaja, professori Petteri Taalas vaikuta seuraavan tieteellistä keskustelua eikä päivitä ilmastonmuutosta koskevia power point-esityksiään. Hän esitti monta vuotta vanhoja lukuja ja graafeja, vaikka uudempaakin tietoa olisi jo tarjolla. Vanhentunut data yhdistettynä asiantuntija-asemaan voi johtaa vilpitöntä yleisöä harhaan. Olin aikoinani suosittelemassa Taalasta hänen virkaansa, joten koen vastuuta tilanteesta.”

Ilmasto terminä tarkoittaa 30 vuoden aikaskaalalla mitattuja lämpötiloja ja ilmasto-olosuhteita. Se, että käyttää viimeisten 5 vuoden aikana tehtyjä lämpötilagraafeja on riittävä aikaväli käytännön kannalta. Ilmastonmuutosta koskevassa keskustelussa ei tiedeyhteisössä ole tullut mitään poliittisesti merkityksellistä esille. Se, että Eija-Riitta saa fanilaumaltaan linkkejä ilmastoänkyräsivustoille ei tarkoita, että myös Ilmatieteen laitoksen johtajan pitäisi samat änkyräsivut käydä lukemassa.

”Ihmettelen, miksi kriittisenä lukijana tunnettu Erkki Tuomioja seuraa pinnallisesti ilmastonmuutosta koskevaa uutisointia. Hän totesi, että kaikki ilmastonmuutosta koskeva uusi tieteellinen tieto on vain lisännyt huonoja uutisia, hyviä ei tule. Hän ei ole lainkaan noteerannut niitä kriittisiä puheenvuoroja, joissa ihmetellään, miksi vain huolestuttavat uutiset julkaistaan mediassa mutta tilanteen parantuminen tai normalisoituminen ohitetaan. Kumpikin - niin huono kuin hyvä - on silti mitattua tietoa, joka ansaitsisi tulla mainituksi.”

Kriittisiä puheenvuoroja ei ole tieteellisissä julkaisuissa juuri näkynyt. Se, että niitä on netissä tarkoittaa vain, että on olemassa ihmisiä, jotka eivät usko ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen.

”hmettelen, miten kansan valitsemat vastuunkantajat seuraavat niin pintapuolisesti aluetta, joka on nimetty kohtalonkysymykseksi. Seminaarissa käyttäydyttiin aivan kuin maailmalla olisi vain yksi ratkaisumalli ilmastonmuutoksen torjumiseen - eurooppalainen epäilemättä. Tämä on nurkkakuntaisuutta ja fantasiapolitikointia.”

Mitä enemmän ilmastonmuutosta seuraa, sen selkeämmin tulee esille, että maailmalla on tuhansia ihmisiä, jotka ovat ottaneet elämäntehtäväkseen uskotella, että ilmastonmuutos ei ole ongelma. Osa tekee sitä rahasta, osa ihan hyvää pahuuttaan. ”Virallinen totuus” on aivan sama kuin tieteen tämänhetkinen näkemys, joten päätöstentekijöiden ei ole syytä viettää koko elämäänsä googletellen salaliittoteorioita.

”Taalas näyttää edelleen graafeja, joissa ympäristökatastrofien taloudelliset menetykset ovat viime vuosina voimakkaasti lisääntyneet, vaikka uusien tutkimuksien mukaan nouseva trendi häipyy, kun aineisto normalisoidaan sosioekonomisilla tekijöillä. Kun samanaikaisesti ottaa huomioon hyvinvoinnin lisääntymisen, väkimäärän lisääntymisen ja rannikkoalueille suuntautuvan kohtuuttoman huolettoman rakentamisen, vahingot saavat selityksensä ja ovat normaalissa linjassa.”

Eija-Riitta voisi mielellään esittää väitteilleen tieteellisen lähteen.

”Kaikkien uusimpien tutkimusten mukaan ei voida myöskään löytää tilastollista tukea sille, että esimerkiksi Pohjois-Atlantin hurrikaanien voimakkuus olisi lisääntynyt. Klassinen lätkämaila, graafi lämpötilan vaihtelusta viimeisen parin tuhannen vuoden aikana, jonka Taalas eilen näytti ja jota minäkin olen aikoinani usein näyttänyt, on jo todettu tiedeyhteisössä väärennetyksi. Joskin se kuvaa oikein havaittua viimeisten vuosikymmenien nousua, se antaa menneestä lämpötilavaihtelusta liian tasaisen kuvan.”

Se, että kaikki tutkimukset eivät tue toisiaan kertoo vain siitä, että tieteessä ei vain kopioida tuloksia toisista tutkimuksista. Uudet tutkimukset eivät ole automaattisesti parempia kuin vanhat. Lätkämailaa ei ole todettu tiedeyhteisössä "väärennetyksi", ja moisen väittäminen osoittaa todella amatöörimäistä suhtautumista henkilöltä, joka on EU-tasolla merkittävimpiä ilmastonmuutospolitiikan vaikuttajia.

”Tuomiojan havaintokyky on ollut selektiivinen, sillä positiivisia uutisia negatiivisten ohella on todella ollut, mutta ne kiinnostavat harvoin mediaa. Esimerkiksi koskaan ei mainita, että Etelämantereen merijääpeite on laajentunut viime vuosikymmenien aikana ja Jäämeren jääpeitekin osoittaa elpymisen merkkejä 2007 vuoden notkahduksesta. Globaalit lämpötilat eivät ole nousseet 2000-luvulla, vaikka päästöt ovat nousseet räjähdysmäisesti ja useissa malleissa ennustetaan jopa ilmaston viilenemistä seuraaviksi vuosikymmeniksi. Voisihan tätäkin pitää hyvänä, helpottavana uutisena, vaikka se osoittautuisikin tilapäiseksi. Se kertoo ainakin sen, että ilmastoon vaikuttavia tekijöitä on useita.”

Etelämantereen merijääpeite vaihtelee suuresti vuosittain, ja minkäänlaista tilastollisesti merkittävää kasvamista ei ole nähtävissä. Pohjoisen jäämeren jääpeite on edelleen todella reippaasti pienempi kuin keskiarvoisesti ja alle pitkän aikavälin normalisoidun trendi antaisi osoittaa. Kommentillaan Eija-Riitta osoittaa, että hän joko ei ymmärrä ilmaston määritelmää saati tilastomatematiikkaa, tai sitten hän tarkoitushakuisesti valikoi dataa omiin tarkoitusperiinsä sopivaksi. Kumpikin osoittaa, että henkilö ei ole sopiva siihen asemaan, jossa hän on.

Globaalit lämpötilat ovat lähes koko ajan 2000-luvulla olleet korkeammat kuin vuosituhannen loppuun asti laskettu trendi osoittaa. Tämä vuosikymmen on ollu 0,2 astetta lämpimämpi kuin edellinen, ja vuosikymmenittäin se tarkoittaa nopeinta lämpenemistä mittahistorian aikana. Jos Eija-Riitan logiikalla ennätysnopea lämpeneminen on osoitus ilmaston lämpenemisen pysähtymisestä, en ihmettele yhtään myöskään henkilön kiihkouskovaisuutta.

”Ilmastonmuutos on vakava asia, mutta sillä myös pelotellaan sumeilematta. Puhuminen megaongelmasta ja odottaminen megaratkaisua siihen on riistänyt huomiotamme monilta akuuteilta vakavilta ongelmilta: köyhyys, eroosio, ilmansaasteet, kulkutaudit. Ihmisistä tulee symboleita vain jollekin tulevalle eikä heitä auteta nyt. Kuvitellaan, että kun päästöt on saatu vähenemisuralle, heidän ongelmansa ratkeaisivat. Näin ei ole.”

Itse olen nähnyt asian niin, että ilmastonmuutoksen ansiosta ovat muutkin ympäristöongelmat saaneet huomiot. Eija-Riitan kommentti on halpa olkinukke, eikä kukaan järkevä ihminen kuvittele, että maailman ongelmat on ratkaistu pelkillä kasvihuonekaasujen päästövähennyksillä.

”Ihmiskunta on ratkaissut monta ongelmaa ja ratkaisee vastakin. Ilmastonmuutoksesta on kuitenkin realistista tunnustaa, että se ei ensinnäkään ole kokonaan meidän käsissämme. Prosessit ovat hitaita, monien sukupolvien pituisia. Vaikka tekisimme mitä päästövähennyksiä, vuonna 2060 elämme maailmassa, jossa on kulkutauteja, sotia, köyhyyttä, epätasa-arvoa, nälkää. Tulvat, syklonit ja kuivuus tekevät tuhoaan ja tappavat. On siis joka tapauksessa kysymys sopeutumisesta uusiin olosuhteisiin, ja luovuuden harjoittamisesta niissä.”

Mielestäni Eija-Riitta mollaa markkinataloutta eikä ota millään lailla huomioon globaaleja trendejä. On hyvin vahvat viitteet siitä, että nälänhätä tulee olemaan pitkälti ratkaistu muutaman vuosikymmenen sisällä, mikäli nykytrendit eivät muutu todella radikaalisti. Biblikaaliset vitsaukset kuuluvat raamattuun, ja humanitääriset kriisit ovat nopeasti paranemassa.

Onko päästövähennyksissä toivoa?

On. Ainakin jos katsoo allaolevaa kuvaajaa odotetusta rakennusten energiankulutuksesta.

Rakentamisen tulevaisuus Sähköalan mukaan. Lisää juttua rakentamisesta blogissani täällä.

Nyt Eija-Riitta kirjoittaa, että ilmastonmuutosta ei voi ratkoa kuin saasteongelmaa:

"Jotta ilmakehän hiilidioksidipitoisuus pitäytyisi alle 450 ppm:n, täytyisi noin 95 prosenttia maapallon kuluttamasta energiasta tuottaa täysin hiilivapaasti jo vuonna 2050. Tämä siitä huolimatta, vaikka arvioisimme väestönkasvun hidastuvan merkittävästi, bruttokansantuotteen kasvavan vain 1,5 prosenttia vuodessa ja energiatehokkuuden lisääntyvän maailmanlaajuisesti 500 prosenttia USA:n nykytasoon suhteutettuna."

500 % kasvu täysin surkeista USA:n luvuista vaatii ainoastaan 4 % vuosittaisen parannuksen vuodesta 2009 vuoteen 2050. Esimerkiksi 5 % vuosittainen energiatehokkuuden kasvu tarkoittaa 50 vuodessa yli 1100 % kasvua. Tulee nimittäin korkoa korolle.

Kun muistetaan, että sähköautojen hyötysuhde on nyt noin 70-80 % (vs. polttomoottorien 20-30 %) ja että rakennusten lämmitykseen käytettävää energiamäärää pystytään nykytekniikallakin supistamaan kohtuullisin investoinnein rakennusvaiheessa 80 %, ei tuo 4 % vuosittainen parannus kuulosta mielestäni millään lailla epärealistiselta, etenkin kun ottaa tosiaan huomioon sen, että USA:ssa energiatehokkuus on tällä hetkellä aivan surkea. Esim. Ruotsissa CO2-tonnia kohden tuotetaan yli 300 % enemmän nimellisarvoista BKT:tä kuin USA:ssa JO NYT!

USA:ssa CO2 per capita on noin 20 tonnia. BKT (nom.) $ 47 000 ja (PPP) $ 47 000

Ruotsissa CO2 per capita on noin 6 tonnia. BKT (nom.) $ 53 000 ja (PPP) $ 37 000.

Suurin osa tehokkuushankkeista olisi siis saavutettu jo sillä, että globaalisti parannus olisi samaa luokkaa kuin USA:n ja Ruotsin ero. Olisihan se hirveää, jos USA:sta tulisi Ruotsin kaltainen. Aihetta käsiteltiinkin hersyvässä pätkässä the Daily Showssa. Osa 1, osa 2. Katso jos et ole nähnyt, vie alle 10 minuuttia elämästäsi ja on helposti sen arvoista!

Lisäksi täytyy ottaa huomioon, että hiilivoimaa voidaan jatkossakin käyttää, mikäli CCS-tekniikka saadaan käyttöön.

Eija-Riitta väittää, että:

"hiili-intensiivisyys on yllättäen kääntynyt globaaliin nousuun. Syyksi on paljastunut Kiinan ja Intian nopea teollistuminen ja kaupungistuminen."

PPP:llä eli ostovoimapariteetilla mitattuna USA:n ja Kiinan CO2 per BKT -luku on samaa luokkaa.

Parissa vuodessakin hiili-intensiteetti BKT-yksikköä kohden on Intiassa laskenut paljon. Pidemmällä aikavälilläkin pudotus on selvä.

Lisäksi yksi intialainen tuottaa keskimäärin alle 1/10 CO2-päästöjä suomalaiseen verrattuna. BKT (PPP:llä mitattuna) per CO2 ei ole intiassa nytkään kovin paljoa huonompi kuin Suomessa. Ja kyseessä on todella köyhä kehitysmaa!

En oikein ymmärrä miten Intia on syypää tuohon hiili-intensiteetin kasvuun kun Intiassa kyseinen luku on ollut aika reippaassa laskussa. Kuitenkin pitää verrata hyvinvointia tarkasteltaessa BKT:ta PPP:n näkökulmasta eikä nimellisarvosta, koska nimellisarvoinen BKT ei tuota hyvinvointia siinä missä ostovoima, mikäli puhutaan köyhimmistä maista.

Pitäisikö ongelmaa kuitenkin lähteä ratkaisemaan USA:sta, joka näyttäisi olevan energiatehokkuudessa kehitysmaiden luokkaa, mutta elintasoltaan maailman huipulla?

Kokoomuslaiset sekoilee urakalla

Kylläpäs hymyilyttää. Kuvan otti Vesa.

Eija-Riitta Korholan logiikkaa Uusi Suomen blogissa:

"Al Gore on hyvä esimerkki. Hän on yhtä aikaa poliitikko, ilmastolobbari ja puheenjohtaja yksityisessä yrityksessä, joka sijoittaa tuotteisiin, joita ilmastosäikähtänyt maailma ostaa."

Kysyin Eija-Riitalta, että mitä tämä oikein tarkoittaa, koska Al Gore ei ole ollut vuosikausiin missään poliittisessa roolissa. Eija-Riitta vastaa:

"Tuukka, tuon tason poliitikko on aina poliitikko, lopetettuaankin. Hän on ihminen joka käyttää poliittista vaikutusvaltaa, vaikuttaa poliitikkoihin ja liikkuu niissä piireissä."

Tuolla logiikalla poliitikon määritelmään taitavat kuulua myös kaikki lobbarit ja suuryritysten johtajat. Tuolla logiikalla myös Suvi-Anne Siimes on edelleen poliitikko, vaikka hän on lopettanut poliittisen uransa aikapäiviä sitten. Hän on nykyään Lääketeollisuus ry:n palveluksessa lobbarina, joka käyttää poliittista vaikutusvaltaa, vaikuttaa poliitikkoihin ja liikkuu niissä piireissä.

Itse en todellakaan kuvittele, että Siimes olisi edelleen poliitikko. Mitä mieltä itse olette?

Seuraavana Ari Vatasen tietopläjäyksiä:

"Vihreiden vastustuksen takia WHO hyväksyi vasta äskettäin DDT:n malarian vastaiseen taisteluun. DDT on kustannustehokas malarian torjuja köyhissä maissa."

Mitään DDT:n käyttökieltoa malarian ehkäisyyn ei kehitysmaissa ole koskaan ollut edes olemassa. Lisäksi ilman DDT:n käytön rajoittamista viljelyssä torjunta-aineena, olisivat hyönteiskannat muuttuneet nopeasti DDT-resistenteiksi, mikä olisi tarkoittanut sitä, että tällä hetkellä DDT:n ansiosta ei pystyttäisi pelastamaan miljoonia ihmisiä. Lisäksi DDT:n käytön rajoitukset pantiin voimaan paljon ennen kuin Vihreää puoluetta edes oli olemassa.

"Kaikki uskovat, että öljy loppuu jonain päivänä, (nykyisen tiedon mukaan yli 100 vuoden kuluttua) mutta väittävät samaan aikaan, että päästöjä on mahdollista vähentää! Yhtälön etuosa kumoaa sen jälkiosan."

Ensinnäkin on aivan varma, että öljy ei missään vaiheessa lopu kokonaan. Hinta vain nousee, kun joudutaan ottamaan käyttöön yhä hankalammin saavutettavia öljyesiintymiä ja sitä kautta kysyntä laskee. Toisekseen hiiltä on maaperässä kymmenen kertaa enemmän kuin öljyä. Täällä aiheesta lisää. Vatasen logiikka ei siis ota huomioon 3000 miljardia tonnia kivihiilen sisältämää hiiltä.

"Viimeisen jääkauden aikana Grönlannin jäätiköillä oli 25 nopeaa lämpötilan muutosta ja jään sulaessa ilma lämpeni 16 astetta muutamassa vuosikymmenessä."

Hetkonen... siis tuo on olevinaan argumentti sen puolesta, että ihmisen aiheuttamalla lämpenemisellä ei ole väliä tai että nykyinen ilmastonmuutos ei anna syytä huoleen. Se, että ilmastossa pystyy tapahtumaan noin merkittäviä yhtäkkisiä muutoksia on nimenomaan argumentti sen puolesta, että maapallon ilmastoa säätelevä järjestelmä on herkkä ja voimakkaat muutokset siihen saattavat aiheuttaa valtavia muutoksia.

Kannattaa kuitenkin huomioida, että paikalliset lämpötilat voivat merivirtojen yms. takia muuttua radikaalisti, mutta globaalilla skaalalla tuollaista lämpenemistä ei todennäköisesti ole koskaan nähty. 16 asteen muutos muutamassa vuosikymmenessä tappaisi suurimman osan ihmiskuntaa nälkään ja luonnonilmiöihin.

Vatanen jatkaa Vihreiden mollausta ja lopettaa kirjoituksen linkkilistalla ilmastoänkyröiden sivustoille. Kokoomus ottaa ilmeisesti tosissaan ilmastonmuutoksen torjunnan. Ilmeisesti torjunnalla tarkoitetaan tässä tapauksessa sitä, että torjutaan käytännössä koko maailman tiedeyhteisön mielipiteet asiasta. Jos päätetään, että ilmastonmuutos ei ole ongelma, ei se enää ole ongelma. Vai kuinka? Jos haluatte lukea aiheesta lisää, Kaj Luukko julkaisi Pasi Toiviaisen vastineen Vatasen aiempiin kommentteihin täällä.

Jos haluatte äänestää Eurovaaleissa ehdokasta, joka ymmärtää ilmastonmuutoksen uhat ja tuntee ilmastonmuutoksen tieteellisen perustan hyvin, suosittelen Pasi Toiviaista. Lukijoille ja etenkin Ari Vataselle suosittelen katsomaan Pasin dokkarin, Venus-teorian, täältä.

PS. Olisiko pitänyt mainita myös Pöntisen mamu-kielteinen mainos?

Eija-Riitta Korhola valehtelee

Kalevassa Eija-Riitta kertoo:

"Tuulivoiman mallimaa Tanska on kasvattanut hiilidioksidipäästöjään"

No ei ole. Katsotaanpa viralliset luvut Tanskan energiaviranomaisilta:

"The actual emissions of CO2 fell in 2008 by 5.9 per cent. When adjusted for foreign trade in electricity and fluctuations in climate, CO2 emissions fell in 2008 by 2.5 per cent. Since 1990 adjusted CO2 emissions from energy-related activities have fallen by 15.5 per cent."

Jos Tanskan viralliset lähteet sanovat, että CO2-päästöt tippuivat lyhyellä aikavälillä (2007->2008) noin 6 % ja vuodesta 1990 (Kioton sopimuksen vertailuvuosi) 15,5 % niin millä ihmeellä Eija-Riitta pystyy sanomaan, että Tanska on kasvattanut hiilidioksidipäästöjään?

Veikkaan, että lähteenä ovat olleet tämäntyyppiset huuhaa-artikkelit. Ymmärrän kyllä, että jotain amatöörimaallikkoa huijataan tuollaisilla jutuilla, mutta nyt kyseessä on kuitenkin MEP, joka tekee väitöskirjaa ilmastopolitiikasta! Jutussa sanotaan päästöjen ja saasteiden (mitä se tarkoittaa?) kasvaneen 36 % mutta ei kerrota mihin verrattuna! Kommentteihin voitte listata ne valtavat määrät virheitä, joita tuossa linkissä on.

Korholan logiikka ontuu myös:

"Massiiviset satsaussuunnitelmat kannattamattomaan tuulivoimaan ovat huonoa politiikkaa, kun tiedetään, että kansa maksaa sen kohonneena sähkönhintana ja sitä loogisesti seuraavana työttömyytenä."

Uskon, että Korhola on varsin tietoinen siitä, että Tanskassa tuulivoimateollisuus tuottaa miljardien vientitulot ja työllistää yli 20 000 ihmistä, minkä lisäksi Tanskassa on kalliista sähköstä huolimatta käytännössä täystyöllisyys. Suomalaisten WinWinD-tuulivoimaloiden kotimaisuusaste on yli 70 prosenttia. Olisi hauska kuulla vastaavia lukuja vaikkapa Korholan kannattamista energiamuodoista. Pari vuotta sitten julkaistu WWF:n raportti Virtaa tulevaisuuteen kertoi, että keskimääräisen suomalaisen teollisuusyrityksen kokonaiskustannuksista 1 % syntyy sähkölaskusta. Väitän, että kotimaista tuulivoimaa valmistamalla työllistetään aivan satavarmasti enemmän ihmisiä kuin mitä työpaikkoja menetetään sillä, että teollisuusyritysten kustannukset kasvavat jopa pari promillea.

Loppukaneetti: Suuri osa Tanskan CO2-päästöjen vähenemisestä johtuu hiilivoiman korvaamisesta maakaasulla sekä energiansäästöhankkeista. Tuulivoima ei ole vastuussa läheskään kaikista Tanskan päästövähennyksistä, mutta väite siitä, etteikö tuulivoima olisi vähentänyt päästöjä Tanskassa on kiistatta valehtelua. Eri asia on, onko tuulivoima absoluuttisesti tehokkain tapa vähentää päästöjä, siitä kommenteissa sana on vapaa! Suomessa päästövähennyksiä olisi hankalahko laskea, sillä tuulivoima korvaisi suurelta osin sähkön tuontia Venäjältä talvisaikaan (talvella kuukausitasolla saadaan eniten tuulisähköä). Venäjän hiilivoimaloiden kunnon tuntien, saataisiin tällaisilla hankkeilla todellisia päästöjä putoamaan huimasti, vaikka ne eivät välttämättä Suomen päästötasoissa näkyisi paljoa.

EDIT! Päästövertailua aiempiin vuosiin täällä. Ilmeisesti Eija-Riitta vertaa vuotta 2006 aiempiin vuosiin, koska niin tehdään muutamassa konservatiivijulkaisussa, joissa yritetään lyödä lakoon Tanskan energiapolitiikkaa. Kyseessä siis kirsikanpoiminta vanhentuneilla tiedoilla välittämättä pitkän aikavälin trendeistä. Kiitokset linkistä Tuomas Helinille!

TOINEN EDIT! (15.4.2009) Loistavien lukijoiden ja palautteen ansiosta saamme koko ajan uusia lähteitä ja raportteja jaettavaksi! Täällä todella kattava raportti Tanskan päästökehityksestä vuoteen 2007 asti. Kuten Kaj Luukko toteaa kommenteissa, on tärkein sisältö sivulla 23. Siinä on käppyrä Tanskan energiantuotannon sekä sähköntuotannon päästöistä kilowattituntia kohden. Tanskassa tuotettua kilowattituntia kohden CO2-päästöt ovat tippuneet noin kolmanneksella vuodesta 1990 sähkön osalta ja noin puolet energiantuotannon osalta!

Kommentti Eija-Riitta Korholalle

Toivottavasti kukaan tämän blogin lukijoista ei luule tai kuvittele, että yhdellä ydinvoimalalla pelastetaan planeetta. Eija-Riitalle luettavaa.

"Onko vihreillä vastaava vapaus vai merkitseekö Suomessa vihreys iankaikkista vihkiytymistä ydinvoiman vastustamiseen, maksoi se planeetalle mitä tahansa?" - Eija-Riitta Korhola, MEP, Kokoomus

Ensinnäkin, planeetta voi ihan hyvin. Biosfääri tässä on ongelmissa. Planeetan tai globaalin biosfäärin hyvinvointi ei ole kiinni siitä, rakennetaanko Suomessa yksi tai kaksi ydinvoimalaa ja tiedät sen vallan hyvin itsekin. Oletan, että ymmärrät myös täysin hyvin, että ydinvoimalat eivät ole nopea ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi monesta syystä: - Ei ole osaamista rakentaa riittävän nopeasti uusia ydinvoimaloita, joita pitäisi valmistua muutaman päivän välein että päästövähennyksillä olisi merkitystä. - Ydinvoimalasta ei saada kaukolämpöä, toisin kuin polttolaitoksista. (edit, lisäys: yleisesti ottaen ydinvoiman lauhdevedet ovat aivan liian viielitä kaukolämmön tuottoon, mutta maailmalla on ainakin pari ydinvoimalaa, joissa tuotetaan kaukolämpöä -> jos joku tietää enemmän hyötysuhteesta, kannattavuudesta yms., kertokaa toki)  - Ydinvoimaloita ei voi rakentaa poliittisesti epävakaille alueille, ydinasepelote on aina olemassa. - Uuden halvan energian pukkaaminen markkinoille ei kannusta energiansäästöön vaan lähinnä lisää kokonaiskulutusta. Nokia on osoittanut, että Suomi voi olla 5-miljoonaisesta kansasta huolimatta valtava tekijä maailmanmarkkinoilla. Suomeen EI tarvita ulkomaisella rahalla, ulkomaisella teknologialla, ulkomaisella työvoimalla rakennettua ja ulkomaisella polttoaineella toimivaa ydinvoimaa. Täällä tarvitaan innovaatioita päästövähennyksiin. Jos Suomeen nousee uusia "nokioita" lähivuosina, ovat ne erittäin todennäköisesti ympäristötekniikan ja energiansäästön alalta. Raskas teollisuus täältä on lähdössä kovaa vauhtia, oli sähkön hinta mikä tahansa. Keskimääräisen suomalaisen teollisuusyrityksen kokonaiskustannuksista muistaakseni YKSI (1) prosentti muodostuu sähkölaskusta, energiaintensiivisillä aloilla jopa 7 %. Vuosittaiset palkkaneuvottelut voivat hyvässä lykyssä vaikuttaa keskimääräisen teollisuusyrityksen kokonaiskustannuksiin yhtä paljon kuin sähkön hinnan tuplaantuminen.