Näytetään tekstit, joissa on tunniste CO2 per BKT. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste CO2 per BKT. Näytä kaikki tekstit

keskiviikkona, kesäkuuta 03, 2009

Onko päästövähennyksissä toivoa?

On. Ainakin jos katsoo allaolevaa kuvaajaa odotetusta rakennusten energiankulutuksesta.


Rakentamisen tulevaisuus Sähköalan mukaan. Lisää juttua rakentamisesta blogissani täällä.

Nyt Eija-Riitta kirjoittaa, että ilmastonmuutosta ei voi ratkoa kuin saasteongelmaa:
"Jotta ilmakehän hiilidioksidipitoisuus pitäytyisi alle 450 ppm:n, täytyisi noin 95 prosenttia maapallon kuluttamasta energiasta tuottaa täysin hiilivapaasti jo vuonna 2050. Tämä siitä huolimatta, vaikka arvioisimme väestönkasvun hidastuvan merkittävästi, bruttokansantuotteen kasvavan vain 1,5 prosenttia vuodessa ja energiatehokkuuden lisääntyvän maailmanlaajuisesti 500 prosenttia USA:n nykytasoon suhteutettuna."
500 % kasvu täysin surkeista USA:n luvuista vaatii ainoastaan 4 % vuosittaisen parannuksen vuodesta 2009 vuoteen 2050. Esimerkiksi 5 % vuosittainen energiatehokkuuden kasvu tarkoittaa 50 vuodessa yli 1100 % kasvua. Tulee nimittäin korkoa korolle.

Kun muistetaan, että sähköautojen hyötysuhde on nyt noin 70-80 % (vs. polttomoottorien 20-30 %) ja että rakennusten lämmitykseen käytettävää energiamäärää pystytään nykytekniikallakin supistamaan kohtuullisin investoinnein rakennusvaiheessa 80 %, ei tuo 4 % vuosittainen parannus kuulosta mielestäni millään lailla epärealistiselta, etenkin kun ottaa tosiaan huomioon sen, että USA:ssa energiatehokkuus on tällä hetkellä aivan surkea. Esim. Ruotsissa CO2-tonnia kohden tuotetaan yli 300 % enemmän nimellisarvoista BKT:tä kuin USA:ssa JO NYT!

USA:ssa CO2 per capita on noin 20 tonnia. BKT (nom.) $ 47 000 ja (PPP) $ 47 000

Ruotsissa CO2 per capita on noin 6 tonnia. BKT (nom.) $ 53 000 ja (PPP) $ 37 000.

Suurin osa tehokkuushankkeista olisi siis saavutettu jo sillä, että globaalisti parannus olisi samaa luokkaa kuin USA:n ja Ruotsin ero. Olisihan se hirveää, jos USA:sta tulisi Ruotsin kaltainen. Aihetta käsiteltiinkin hersyvässä pätkässä the Daily Showssa. Osa 1, osa 2. Katso jos et ole nähnyt, vie alle 10 minuuttia elämästäsi ja on helposti sen arvoista!

Lisäksi täytyy ottaa huomioon, että hiilivoimaa voidaan jatkossakin käyttää, mikäli CCS-tekniikka saadaan käyttöön.

Eija-Riitta väittää, että:
"hiili-intensiivisyys on yllättäen kääntynyt globaaliin nousuun. Syyksi on paljastunut Kiinan ja Intian nopea teollistuminen ja kaupungistuminen."
PPP:llä eli ostovoimapariteetilla mitattuna USA:n ja Kiinan CO2 per BKT -luku on samaa luokkaa.

Parissa vuodessakin hiili-intensiteetti BKT-yksikköä kohden on Intiassa laskenut paljon. Pidemmällä aikavälilläkin pudotus on selvä.

Lisäksi yksi intialainen tuottaa keskimäärin alle 1/10 CO2-päästöjä suomalaiseen verrattuna. BKT (PPP:llä mitattuna) per CO2 ei ole intiassa nytkään kovin paljoa huonompi kuin Suomessa. Ja kyseessä on todella köyhä kehitysmaa!

En oikein ymmärrä miten Intia on syypää tuohon hiili-intensiteetin kasvuun kun Intiassa kyseinen luku on ollut aika reippaassa laskussa. Kuitenkin pitää verrata hyvinvointia tarkasteltaessa BKT:ta PPP:n näkökulmasta eikä nimellisarvosta, koska nimellisarvoinen BKT ei tuota hyvinvointia siinä missä ostovoima, mikäli puhutaan köyhimmistä maista.

Pitäisikö ongelmaa kuitenkin lähteä ratkaisemaan USA:sta, joka näyttäisi olevan energiatehokkuudessa kehitysmaiden luokkaa, mutta elintasoltaan maailman huipulla?