torstaina, elokuuta 30, 2007

CCS, HDR, muuta skifiä ja huonoa uutisointia.

Tänään ajattelin kertoa tulevaisuuden teknologioista, jotka saattavat toimia merkittävinä ratkaisuina kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä turvallisesti.

CCS on lyhenne sanoista carbon capture & storage, suomeksi hiilidioksidin talteenotto. Se tarkoittaa nimensä mukaisesti kasvihuonekaasuista tärkeimmän (jos vesihöyryä ei lueta mukaan), hiilidioksidin, erottamista pakokaasuista tai ilmakehästä. Asiasta on kirjoittanut kansantajuisesti ja käytännönläheisesti Tekniikka & Talous täällä ja täällä. Koelaitos on odotettavissa jo ensi vuonna ja odotukset ovat kovat:

Hiili- ja kaasuvoimalat alkavat tuottaa energiaa ilman hiilidioksidipäästöjä
2015-2020. "Näin käy. Teknisesti hiilidioksiditon voimala on 
toteutettavissa, jos vain yritykset päättävät investoida uuteen tekniikkaan",
poltto- ja kattilateknologian johtava asiantuntija Pauli Dernjatin Fortumista
kertoo. Hiilidioksiditon voimala on mullistava, sillä yhdestä pahimmasta 
kasvihuoneilmiön aiheuttajasta päästäisiin eroon.
Päivitys 24.1.2008: Meri-Porin voimalaitokseen ollaan tekemässä CCS-ratkaisua, kertoo YLE. Järjestelmän pitäisi olla käytössä vuonna 2015.

HDR taas on lyhenne sanoista hot dry rock (geothermal energy). Kyseessä on siis geoterminen energianlähde. Tekniikassa porataan peruskallioon parin kilometrin reikiä, joissa sitten kierrätetään vettä. Vesi kuumenee maan lämmön ansiosta ja pyörittää generaattoria, joka tuottaa sähköä. Vettä jäähdytettäessä voitaisiin lämpö ottaa talteen ja tuottaa kaukolämpöä. Tässä varsin kansantajuinen englanninkielinen sivusto aiheesta ja kaaviokuva suomeksi. Potentiaalia on vaikka kuinka paljon ja esim. Saksa käyttääkin UMTS-kaupoista saamiaan rahoja HDR-tekniikan kehittämiseen. Ongelmiakin vielä on, kuten maanjäristykset, joista kerrotaan täällä.

"Hdr-voimaloilla olisi mahdollista tuottaa 65 000 kertaa nykyisen kysynnän
verran sähköä, jos 40 prosenttia Yhdysvaltojen alla olevasta lämmöstä saataisiin hyödynnettyä."


Ennen kuin innostutte enemmän, niin tekniikka on taloudellisesti käytettävissä vasta noin 50 vuoden päästä. Aiemmin kuin fuusio kuitenkin, joka on jo kymmeniä vuosia ollut "noin 50 vuoden päässä". Ja niin taitaa olla vielä 50 vuoden päästä 50 vuoden päässä... ja jos joku muuten on huolissaan siitä, että maapallon ydin jäähtyy kun ihmiset käyttävät maan lämpöä hyväkseen, niin eipä huolta: ennustetulla vuoden 2010 kulutuksella ihmiskunta käyttää 100 000 vuodessa saman verran energiaa kuin mitä saataisiin, jos maapallon ydin (ei siis vaippa vaan pelkkä ydin) jäähtyisi yhdellä Celsiusasteella (eli Kelvinillä)!

Tässä vielä varsin mielenkiintoinen linkki artikkeliin, jossa käsitellään tehokasta uutta teknologiaa biobensan tuotantoon lähes mistä tahansa biohajoavasta aineesta.

"Aito biobensa syntyy geenimuunnelluilla bakteereilla"

Bonuksena vielä esimerkki "puolueettomasta" uutisoinnista:

Fox News uutisoi täysin päinvastaista tutkimuksista kuin mitä tutkimusten tekijät saivat lopputulokseksi. Tässä englanninkielinen artikkeli asiasta. Tutkimus vahvisti tieteellistä näkemystä ilmastonmuutoksesta, mutta Fox News esitti asiansa siten, että skeptikot olisivat olleet oikeassa. Simpsoneissa esitettiin erinomaisen hauskaa kritiikkiä Fox Newsin puolueettomuudesta. Nauttikaa :D (ja olkaa iloisia, että Suomessa on sentään jonkinnäköistä moraalia valtamedioilla)

tiistaina, elokuuta 28, 2007

Ilmastomyytti: "Energiaa säästävien talojen rakentaminen on taloudellisesti kannattamatonta hifistelyä"

Usein kuulee sanottavan, että suomalaiset talot ovat huippuhyvin suunniteltuja, eikä nykyistä paljoa energiatehokkaamin voida rakentaa ilman todella mittavia investointeja. Tekniikka & Talous väittää toista artikkelissaan. Sama tulee myös esille siitä, että esim. Tanskan ja Saksan rakennusmääräykset ovat huomattavasti Suomen vastaavia tiukemmat, silti rakentaminen kukoistaa kyseisissä maissa. Tuosta T&T:n artikkelista:

Raha tuottaa vauhdilla
Sijoituksen takaisinmaksuaika on 6-10 vuotta. Tahti riippuu
rakennuslaskun lisäksi etenkin energian hinnasta. Jos uudisrakennukset
tehtäisiin energiapiheiksi, suomalaisten tilojen lämmitysenergian tarve
laskisi 5 prosenttia vuoteen 2015. Korjausrakentamisesta olisi
nipistettävissä vielä toiset 5 prosenttia.

Monien arvioiden mukaan lisäkustannukset energiatehokkaita taloja rakennettaessa lisäävät rakennusvaiheen kokonaiskustannuksia vain 0-5 %. Ongelmana on lähinnä se, että Suomessakin vain 20 % rakennusinsinööreistä, suunnittelijoista tai arkkitehdeistä on osallistunut matalaenergiataloprojekteihin eikä muualla maailmallakaan tilanne ole kovin kummoinen, mikä selviää World Business Council for Sustainable Developmentin tuoreesta raportista. Raportista kertoo suomeksi mm. Tekniikka & Talous. Artikkelissa tulee ilmi myös se, että yleiset kuvitelmat matalaenergiatalojen rakennuskustannuksista ovat huomattavasti todellisia korkeampia ja että rakennusten elinkaaren päästöjen määrää kokonaispäästöihin suhteutettuna vähätellään.

Asiaa kiteyttää mainiosti tämä lainaus T&T:stä:

Haluaisitko ostaa auton, jonka polttoaineen kulutus on kaksi litraa
sadalla? Lisähinta olisi 3-5 prosenttia", erikoistutkija Pekka Tuomaala
havainnollistaa. (kirjoittajan huomio, ajan 3 litraa satasella kuluttavalla autolla ja autoni tulee halvemmaksi kuin minkään muun auton pito kun laskee vakuutukset yms. mukaan)


Lisää tietoa matalaenergiarakentamisesta mm.


(lisäilen linkkejä sitä mukaa kun löydän foorumeilta vanhoja postauksiani, joissa olen niitä luetellut)

torstaina, elokuuta 23, 2007

Ilmastomyytti: "Alailmakehä viilenee, mikä osoittaa ilmastomallit vääriksi"

Tässä myytissä on enemmän perää kuin monessa muussa. Väitettä tuki varsin luotettavina pidetyt tutkimukset vielä jonkin aikaa sitten. Totuudeksi paljastui kuitenkin jotain muuta.

Asiasta artikkeli NewScientistissä. Aihetta sivutaan myös RealClimatessa. Noista ensimmäisessä todetaan:

In 1992, however, an analysis of satellite data by John Christy at the University of Alabama in Huntsville, US, concluded that the lower part of the troposphere – the first 10 kilometres of atmosphere – had cooled relative to the surface since 1979, when the first satellites capable monitoring temperature measurements were launched. This trend seemed to continue into the late 1990s and also seemed to be supported by balloon measurements.
John Christy Alabaman ylipistosta osoitti, että satelliittimittaukset osoittavat alailmakehän (0-10km maanpinnasta) viilenneen. Mistä moinen johtui?

Science-lehti paljasti tutkimuksen virheitä artikkelissaan. Ongelmana oli se, että satelliittien kiertonopeudet hidastuvat vähitellen. Tämä oli tiedossa, mutta oli otettu huomioon väärällä etumerkillä (jolloin mittausten vuorokaudenaika muuttui vuosien myötä, ja sitä myötä lämpötilamittaukset laskivat).

Samaisessa lehdessä julkaistiin toinenkin artikkeli aiheesta. Aikaa myöten radiosondien rakennetta parannettiin sellaiseksi, että auringonpaisteen häiritsevä vaikutus oli pienempi kuin ennen, mikä johti mittausten alenemiseen, eikä tätä oltu otettu huomioon rekonstruktioissa.

Nykyään tiedetään, että alailmakehä lämpenee suunnilleen samassa tahdissa kuin maanpintakin. 2006 the US Climate Change Science Programin raportissa (pdf) todetaan mm. näin:
"For recent decades, all current atmospheric data sets now show global-average warming that is similar to the surface warming."
Tosin maanpinta lämpenee mittauksissa hieman nopeammin kuin ilmakehä, mutta tämä ei muuta miksikään sitä, että myytissä ei ole perää, koska se perustui virheellisiin tutkimuksiin.

tiistaina, elokuuta 21, 2007

"Suomalaiset saastuttaa niin vähän, ettei meidän pidä päästöjä vähentää"

Aika usein tulee vastaan argumentteja, joissa viitataan Suomen päästöjen olevan täysin merkityksettömiä, koska Suomessa väkiluku on vain 5,3 miljoonaa, kun taas Intiassa ja Kiinassa on yli miljardi asukasta.

Ilmastonmuutos ei kuitenkaan katso maiden rajoja. Suomi on osa EU:ta ja EU on vastuussa suuresta osasta maailman päästöjä. Jos USA:n osavaltiot olisivat itsenäisiä valtioita, voisiko jokainen niistä sanoa, että "ei meidän tarvitse mitään päästöjä vähentää, Kiina ja Intia saastuttaa niin paljon enemmän"?

Se, kuinka paljon suomalaisia on ei ole mikään perustelu. On totta, että asumme pohjoisessa ja maamme on harvaan asuttu, mutta Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat per capita laskettuna todella korkeat. Tässä listaa.

Yleinen väitös on myös, että energian (etenkin sähkön) kulutuksen on pakko kasvaa bkt:n kasvun mukana. Tämän ei välttämättä tarvitse pitää paikkaansa. Esim. Ruotsissa sähkön kulutus on viime vuosina pysynyt tasaisena tai vähentynyt johtuen valtion investoinneista mm. lämpöpumppujen asentamiseen ja muihin energiansäästöratkaisuihin. Lämpöpumput tuottavatkin vuosittain Ruotsissa usean terawattitunnin verran lämpöä ruotsalaisiin koteihin ja julkisiin tiloihin.

No suomalainen kilpailukyky ainakin menee pyllylleen, jos vähänkin vähennetään päästöjä? Ennen viime eduskuntavaaleja asiaa puitiin melko paljon. Mielestäni Heikki Korpela selvitti asiaa erinomaisesti blogissaan.

Ja sitten vielä teollisuus karkaa, kun sähkön hinta nousee liikaa? Ensinnäkin, viime vuosina Suomen työttömyys on vähentynyt todella nopeasti huolimatta sähkön hinnan nopeasta noususta. Toisekseen keskimääräisen suomalaisen teollisuusyrityksen kustannuksista vain prosentti tulee sähkölaskusta, energiaintensiivisillä aloilla jopa 7 %. Tällöin sähkön hinnan kaksinkertaistuminen (se on todella rankka nousu) nostaisi suomalaisen teollisuusyrityksen kokonaiskustannuksia prosentilla. Kun noita lukuja vertaa palkkaneuvottelujen vaikutuksiin huomataan, ettei sähkön hinta ole läheskään niin suuri vaikuttaja suomalaisten teollisuusyritysten kokonaiskustannuksiin kuin mitä yleisesti väitetään.

Sitäpaitsi Suomi ei kuitenkaan voi kilpailla hinnalla Kiinan teollisuuden kanssa, Kiinassa kun suurimmat menoerät, palkkakustannukset, logistiikka, raaka-aineiden hinnat ja verot, ovat merkittävästi alemmat kuin täällä. Suomi ei kustannuksilla pysty kilpailemaan edes Puolan kanssa, siellä kun saa jokusella satasella palkattua teollisuustyöntekijöitä kuukaudeksi. Suomi pärjää osaamisella, koulutuksella ja huipputeknologialla, ei halvalla sähköllä.

Asiasta lisää mm. WWF:n sivuilla.

PS. Olen kuumeessa sängyn pohjalla, joten tekstissä voi tulla vastaan ihan mitä vain.

Ilmastomyytti: "Kaupunkisaarekeilmiö eli UHI selittää mitatun lämpenemisen"

Jo aiemmin mainitsemani UHI eli urban heat island, suomeksi kaupunkisaarekeilmiö jaksaa puhuttaa, vaikka asiassa on hyvin vähän epäselvyyttä.

Skeptikot jaksavat päivästä toiseen linkitellä foorumeille kuvia mittausasemista, jotka ovat ihmisasutuksen lähellä ja joiden lähellä on mm. ilmastointilaitteita, jotka häiritsevät mittauksia lämmöllään. Myös kaupunkien ja maaseutujen lämpötilagraafeja jaksetaan lähetellä aina uudestaan ja uudestaan.

Miten on todellisuuden laita?

IPCC arvioi kaupunkisaarekeilmiön lämmittävän vaikutuksen maalla olevan alle 0,006 °C vuosikymmenessä ja merellä nolla.

Ensin tuttuun tapaan linkkejä. Aiheesta kirjoittavat mm. RealClimate ja Grist.


Missä kaupunkisaarekeilmiön sitten pitäisi näkyä voimakkaimpana? Asiaa valottaa satelliittikuvista koottu globaali yömaisema. Kaupungit näkyvät tietenkin valoisina kohtina.




Missä lämpötilat sitten ovat nousseet?

Kuten kuvasta nähdään, lämpeneminen on ollut varsin vähäistä siellä, missä on paljon asutusta. Sen sijaan pohjoisnapa on lämmennyt todella voimakkaasti, vaikkei siellä kaupunkisaarekeilmiö voi vaikuttaa, kun ei ole kaupunkeja. Yleisesti ottaen merillä pintalämpötilat ovat nousseet suunnilleen samassa tahdissa kuin maallakin.

Entä muut todisteet?

IPCC:n mukaan lämpötilat ovat nousseet 1880-1998 maaseudun mittausasemien mukaan 0,7 astetta ja kaikki mittausasemat mukaanlukien 0,65 astetta!

Eikö vakuuta? Lisätodisteita Gristiltä nyysityssä listassa:

Satelliittimittaukset, radiosondit, kairaukset, jäätiköiden sulaminen, merijäiden sulaminen, merenpinnan nousu, rekonstruktiot ja ikiroudan sulaminen! Tarvitaanko vielä lisää todisteita?

Ilmasto lämpenee kaikkien mahdollisten mittareiden mukaan ja UHI ei millään lailla kykene selittämään lämpenemistä.

Ilmastomyytti: "Aurinko ja kosminen säteily syynä viimeaikaiseen lämpenemiseen."

Yksi suosituimmista argumenteista ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta vastaan on se, että Auringon aktiivisuuden muutokset ja kosminen säteily merkitsee nykyisessä ilmastonmuutoksessa paljon enemmän kuin kasvihuonekaasut.

Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Aiheetta käsittelee mm. NewScientist, Grist, RealClimate, RealClimate toistamiseen, Ilmatieteen laitos, ilmasto.org ja Wikipedia (viimeiset jopa suomeksi).
Auringon aktiivisuuden vaihtelu on historiallisesti ollut merkittävä tekijä ilmastossa. Esim. Maunderin minimin aikaan (n. 1645-1715) Aurinko oli poikkeuksellisen vaisu ja tällöin koettiinkin Pieneksi jääkaudeksi kutsuttu ajanjakso, jolloin lämpötila oli huomattavasti nykyistä viileämpi.

Auringon aktiivisuus on kuitenkin viime vuosikymmeninä vähentynyt hieman, kun taas lämpötilat ovat nousseet nopeasti. Tässä siis Auringon aktiivisuus:


Esim. kuuluisa nollatiededokumentti The Great Global Warming Swindle näytti graafeja siitä, kuinka täydellisesti Auringon aktiivisuus ja lämpötilat menevät yksi yhteen. Graafit kuitenkin katkeilivat miten sattuivat, miltä näyttää jos niitä jatkaa muutamalla vuodella eteenpäin?


Kas näin, dokkarissa punainen Auringon aktiivisuutta kuvaava käyrä poikkaistiin juuri ennen kuin se lähti eri suuntaan lämpötilojen kanssa... olisiko kuvan graafi tuollaisena vakuuttanut ketään siitä, että nykyinen lämpeneminen johtuu Auringon vaikutuksesta?

Kosminen säteilykin on pysynyt vuosikymmeniä käytännössä vakiona (klikkaa isommaksi).


Kosmisten säteiden vaikutukseen kivenkovaa uskovat (Kuten Nir Shaviv) keksivät jälkikäteen, että ilmaston ei kuuluisikaan vielä lähteä viilenemään, koska kosmiset säteet vaikuttavat niin suurella viiveellä. Tällaista viivettä ei kuitenkaan näy historiassa merkittävissä määrin, ja argumenttia onkin kritisoitu tutkijapiireissä pelkkänä selittelynä, kun mittaukset eivät tukeneetkaan teoriaa.

IPCC on ottanut Auringon säteilyn muutokset huomioon. Viimeisten 300 vuoden lämpenemisessä Auringon osuus on todella mitätön, vaikka todellisuus olisi virhemarginaalin aivan ääripäässä. Aiheesta mm. Wikipediassa. Ja vielä graafi kuvaamaan eri tekijöiden vaikutusta viime aikojen lämpötiloissa, klikkaa isommaksi:


Auringon aktiivisuus aurinkovakiota tarkkailtaessa vaihtelee muutenkin vain noin 1 W/m2 sykleittäin, joten nykyinen lämpeneminen ei voi johtua Auringosta etenkään, kun sen aktiivisuus on viime aikoina pysynyt lähes vakiona. Kuten myös kosmisten säteiden määrä. Silti lämpötila on noussut viime vuosikymmeninä ennätystahtia.

maanantaina, elokuuta 20, 2007

Vuosi 1934 historian lämpimin?

Denialistit saivat hetki sitten aihetta juhlaan, kun GISS:in historiallisesta lämpötiladatasta USA:n alueelta löydettiin ohjelmointivirheen aiheuttamia poikkeamia, joiden takia joidenkin vuosien lämpötiloja rukattiin hieman.

Useimpien vuosien kohdalla virhe oli vain 1/100-astetta tai alle sen, joidenkin kohdalla muutamia sadasosa-asteita. Kuulostaako hurjalta? Ei minustakaan. On melko varmaa, että 30-luvun lämpötilarekonstruktioista puhuttaessa sadasosa-asteen heitot sinne tänne eivät merkkaa mitään yhteenkään suuntaan.

Asiasta ei olisi noussut haloota, jolleivät USA:n lämpimimmät vuodet olisi menneet uuteen järjestykseen. Tehokkaimmat denialistit hehkuttivat jo, että asia todistaa ilmastonmuutoksen valheeksi. No, otetaanpa asia vähän tarkempaan tarkasteluun, englanninkielentaitoiset voivat lukea aiheesta myös RealClimatesta ja vaikkapa tästä mielenkiintoisesta artikkelista.

The Sydney Morning Heraldissa Michael Duffy kirjoitti aiheesta poikkeuksellisen tökerön artikkelin, jossa puhutaan koko ajan sekaisin USA:n lämpötilahistoriasta ja globaaleista lämpötiloista. Asia suorastaan huutaa graafeja selvittämään asian.


Tältä lämpötilat näyttivät ennen korjausta.

Ja tältä korjauksen jälkeen. Etsi kuvista 5 erovaisuutta (se, että toinen jatkuu pidempään ei ole eroavaisuus)! ;)

Ja tässä globaalit lämpötilat ennen korjauksia ja korjausten jälkeen (punainen piste ennen, salmiakkikuvio jälkeen)

Korjauksista huolimatta GLOBAALI lämpötila ei ollut lämpimin vuonna 1934. USA:ssa oli silloin yhtä lämmin kuin vuonna 1998 (sadasosa-asteen tarkkuudella). Globaalissa skaalassa vuosi 1998 oli noin 0,4 astetta lämpimämpi kuin vuosi 1934.

USA, jossa siis tehtiin sadasosa-asteiden muutoksia (parin vuoden kohdalla tehtiin jopa yli 1/10-asteen muutos!) kattaa vain noin 2 % maapallon pinta-alasta. USA:n lämpötilahistorian minimaaliset muutokset eivät vaikuta globaaleihin lämpötilakonstruktioihin millään tavalla, kuten ylläolevasta kuvasta voidaan nähdä.

Tässä vielä Yhdysvaltojen ennätyksellisen lämpimät vuodet ja niiden uusi järjestys:

Ensin vuosi, sitten lämpötilapoikkeama keskiarvosta ennen ja jälkeen korjauksen.

1934 1.23 1.25
1998 1.24 1.23
1921 1.12 1.15
2006 1.23 1.13
1931 1.08 1.08
1999 0.94 0.93
1953 0.91 0.90
1990 0.88 0.87
1938 0.85 0.86
1939 0.84 0.85

Ja tässä vanha järjestys samalla lailla ilmoitettuna:

1998 1.24 1.23
1934 1.23 1.25
2006 1.23 1.13
1921 1.12 1.15
1931 1.08 1.08
1999 0.94 0.93
1953 0.91 0.90
2001 0.90 0.76
1990 0.88 0.87
1938 0.85 0.86

Mitä tämä osoittaa? Ei mitään. Denialistit väittävät, että koska USA:ssa mitataan lämpötiloja paremmin kuin muualla ja koska USA:ssa lämpötila ei ole merkittävästi noussut 30-luvun vuosista, on koko globaali ilmastonmuutos UHI:n (lämpömittarit vääristyvät ihmisasutuksen lähellä kun ihmisen aparaatit yms. tuottavat lämpöä) aiheuttaman mittavirheen tuottama harha.

Vielä kun joku selittäisi, miksi ilmakehä lämpenee suunnilleen samassa tahdissa ja miksi pintalämpötilat ovat nousseet samassa tahdissa kuin mitä satelliittimittaukset ovat osoittaneet?

Ja jos kerran ilmasto ei olisi lämpenemässä, miksi ihmeessä sitten jäätiköt sulaisivat hirmuista tahtia? Miksi joka puolella maailmaa nähtäisiin uusia tulokaslajeja nopeammin kuin ennen?

Miksi IPCC valehtelisi siitä, että se on ottanut UHI:n huomioon oikeassa mittakaavassa?

sunnuntaina, elokuuta 19, 2007

Greenfreen (nyk. Ilmastofoorumin) ilmastopropaganda

Hiljattain perustettu GreenFree Finland ry / Ilmastofoorumi ry kertoo sivuillaan "harhaluuloja". Onhan osa noista ihan tottakin, mutta osassa väitteitä ei ole perusteita.

GreenFree Finlandin mielestä on harhaluulo, että ilmastonmuutos on ihmisten aiheuttamaa.

Se, että CO2-rekonstruktioissa pitoisuudet ovat nousseet viiveelllä verrattuna lämpötilaan ei tarkoita sitä, etteikö CO2-pitoisuuksien nousu lämmittäisi ilmastoa. Interglasiaalikaudet olisivat olleet huomattavasti viileämpiä ilman kohonneita CO2-pitoisuuksia ilmakehässä.

GreenFree sanoo, että yli 95 % CO2-päästöistä tulee luonnosta. Tässä ei ole mitään uutta. IPCC ilmoittaa, että luonnosta vapautuu vuosittain noin 150 miljardia tonnia CO2:a ilmakehään. Vitsi on siinä, että luonto myös sitoo noin 150 miljardia tonnia CO2:a joka vuosi.

Sen sijaan ihmiset muutaman miljardin tonnin päästöillään tuottavat vain pienen osan vuosittaisista päästöistä, mutta toisin kuin luonto, ihminen ei ota tuottamaansa CO2:a pois ilmakehästä (lisäämme siis hiilikiertoon hiiltä käyttämällä fossiilisia polttoaineita). Tämän takia CO2-pitoisuus ilmakehässä lisääntyy ihmisen takia noin prosentin vuosivauhtia ja on jo ehtinyt nousta 280ppm:n pitoisuudesta 380-390ppm:ään (ppm = parts per million). Vaikka ihmiskunta tuottaakin siis vain pienen osan CO2-päästöistä, on ihmisten päästöjen kumuloituva kuormitus nostanut pitoisuuksia esiteolliseen aikaan yli 30 prosenttia. Aiheesta mm. Wikipediassa.

CO2-pitoisuudet ovatkin globaalisti korkeammalla kuin ehkä koskaan viimeiseen 650 000 vuoteen!

Tietokonemallit ovat ennustaneet ilmaston lämpenemistä tähän asti varsin hyvin, kuten tuosta linkistä esim. nähdään. Ja vaikka malleissa on omat puutteensa, on tiedepiirissä vahva yhteisymmärrys, että hiilidioksidipitoisuuden nousu ilmakehässä johtaa ilmaston lämpenemiseen. Aiheesta lisää esim. konsensuspostauksessani.

Väite, että Auringon aktiivisuus korreloi lämpötilojen kanssa paremmin kuin CO2-pitoisuus ei päde nykypäivänä. Esim. Max Planck -instituuttin lehdistötiedotteen mukaan Auringon aktiivisuus ei selitä viimeaikaista lämpenemistä. Itse asiassa Auringon aktiivisuus on ollut loivassa laskussa 70-luvulta asti, mutta silti juuri viime vuosikymmeninä lämpeneminen on ollut nopeinta, kuten esim. HadCRUT3v-rekonstruktiosta voimme nähdä.

GreenFreen sivuilla annettu linkki "A Closer look at the Numbers" ei ole millään lailla tieteellinen ja vääristelee lähdeviitteitään törkeästi. Sivu on niin täyttä sontaa, että se ansaitsee oman kirjoituksensa kunhan ehdin moisen kirjoittaa. Coby Beck vastaa väitteisiin vesihöyrystä täällä.

Coby kommentoi sivustoa mm. näin:

“Just because you read it on the internets doesn’t mean it is a scientific source. I am very familiar with that particular page and it offers no substantiation for its claims, the two references provided don’t support it."
Ja tosiaan, esim. ilmakehän metaanipitoisuus on yli kaksinkertaistunut ihmisen toiminnan takia. Pyrin kuitenkin keskittymään aiheeseen ja debunkkaan tuota lähdettä enemmän myöhemmin.

Seuraava GreenFreen sivun aihe on historialliset lämpötilat.

Väite, että keskiajalla lämpötilat olisivat olleet "vähintään nykyisellä tasolla" saa tukea joistain tieteellisistä lähteistä, mutta suurin osa lähteistä väittää muuta. Esim. allaoleva IPCC:n graafi, jossa koottuna 12 lämpötilarekonstruktiota:


Lisäksi he väittävät, että Grönlanti olisi ollut vehreä keskiajalla. 80 % Grönlannista on kuitenkin ikijään peitossa. Eteläinen Grönlanti on nykyäänkin kesäisin viljelyskelpoinen. Grönlanti sai nimensä, kun karkoitettu Erik Punainen halusi keksiä saarelle houkuttelevan nimen houkutellakseen ihmisiä. Aiheesta mm. Wikipediassa.

Mikä on valtaosa?

Seuraavaksi GreenFreen mielestä on harhaluulo, että "Valtaosa tiedemiehistä uskoo ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen". Ei se ole harhaluulo. Ylivoimaisesti suurin osa on samaa mieltä kuin kaikki maailman tiedeakatemiat ja maailman johtavat ilmastotutkimuskeskukset.

Tässä kohtaa yleensä vedetään esille adressit, joihin on kerätty kymmeniä tuhansia nimiä tiedemiehiltä. Näistä kuuluisin, Oregon Petition on auttamatta vanhentunut ja allekirjoittajien listassa oli ihmisiä, jotka eivät olleet koskaan kuulleetkaan adressista, keksittyjä nimiä, fantasiahahmoja, samoja nimiä kahteen kertaan ja päälle päätteeksi suuri osa allekirjoittaneista ei ole enää samaa mieltä! (todisteet klikkaamalla, linkki Wikipediaan, jossa myös lähteet ja linkit alkuperäisiin julkaisuihin)


GreenFree on joissain asioissa myös oikeassa

Ei mitään niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Viimeiset kolme väitöstä pitävät paikkansa. Golfvirta ei nykytietämyksellä ole pysähtymässä yhtään mihinkään, malaria ei liity niinkään lämpöön kuin yleiseen huonoon hygieniaan ja merenpintojen nousu on IPCC:n mukaan varsin hidasta ainakin tämän vuosisadan ajan.

lauantaina, elokuuta 18, 2007

Ilmastomyytti: "Ilmastonmuutoksesta ei ole minkäänlaista konsensusta"

Mediassa näkee paljon kirjoituksia, joissa väitetään, että maailman tiedemiehet eivät ole yksimielisiä siitä, lämpeneekö ilmasto ihmisen vaikutuksesta.

Totta kai aiheesta kuin aiheesta on tutkijoita, jotka ovat eri mieltä, mutta se ei tarkoita, etteikö minkäänlaista konsensusta olisi. IPCC:n perusväittämät ilmastonmuutoksesta ovat:

  • Ilmasto muuttuu tällä hetkellä lämpimämmäksi, eivätkä luonnolliset syyt selitä lämpenemistä
  • Hiilidioksidipitoisuuden lisääntyminen ilmakehässä on suurelta osin syynä havaittuun lämpenemiseen
  • Hiilidioksidipitoisuus on noussut pääosin fossiilisten polttoaineiden käytön takia
  • Jos CO2-pitoisuus nousee edelleen, lämpeneminen jatkuu
  • Ilmastonmuutoksen odotetaan aiheuttavan vahinkoa ja mahdollisesti vaaran ihmiskunnan hyvinvoinnille

No, ketkä tästä ovat samaa mieltä? Lähes joka ikinen maailman ilmastotieteilijä. Todellisia ilmastotutkijoita, jotka eivät allekirjoita noita on todella vähän.

Joka ikinen maailman johtavista ilmastotutkimuskeskuksista ja käytännössä jokaisen maan tiedeakatemia on samaa mieltä tästä. Tässä vielä listaa:

  • Academia Brasiliera de Ciências (Brasilia)
  • Royal Society of Canada
  • Chinese Academy of Sciences (Kiina)
  • Academié des Sciences (Ranska)
  • Deutsche Akademie der Naturforscher Leopoldina (Saksa)
  • Indian National Science Academy (Intia)
  • Accademia dei Lincei (Italia)
  • Science Council of Japan
  • Russian Academy of Sciences (Venäjä)
  • Royal Society (Yhtyneet kuningaskunnat)
  • National Academy of Sciences (Yhdysvallat)
  • Australian Academy of Sciences
  • Royal Flemish Academy of Belgium for Sciences and the Arts (Belgia)
  • Caribbean Academy of Sciences
  • Indonesian Academy of Sciences
  • Royal Irish Academy (Irlanti)
  • Academy of Sciences Malaysia
  • Academy Council of the Royal Society of New Zealand (Uusi-Seelanti)
  • Royal Swedish Academy of Sciences (Ruotsi)

Ja täältä voi tarkistaa: PDF, PDF.

IPCC:n kanssa samaa mieltä noista perusasioista ovat myös mm.:

...kuten myös kotoinen Ilmatieteen laitoskin. Ja lisää tietoa vielä:

http://www.logicalscience.com/consensus/consensus.htm

Linkissä on esitelty tahoja, jotka ovat IPCC:n kanssa samaa mieltä. Niitä ei ole aivan vähän. Kannattaa varata aikaa listan läpikäymiseen. ;)


Tutkimuksissa erimielisyyksiä?

Kun tarkastellaan tieteellisiä julkaisuja nähdään, että erimielisyyksiä on hyvin vähän. Naomi Oreskes kävi pari vuotta sitten läpi 928 tutkimusta globaalista ilmastonmuutoksesta satunnaisotannalla. Näistä yksikään ei ollut IPCC:n perusväittämiä vastaan. Tutkimuksesta artikkeli tutkimuksen tekijältä:

http://www.sciencemag.org/cgi/content/full/306/5702/1686 (englanniksi)

Lopputuloksena voidaan sanoa, että koska kaikki maailman arvostetuimmat tutkimuskeskukset ja todella suuri osa tutkimuksista ovat perustavanlaatuisista kysymyksistä samaa mieltä, ollaan saavutettu konsensus siitä, että ihmisen toiminta lämmittää ilmastoa.

Täydellistä konsensusta tieteessä ei voi koskaan syntyä, johtuen tieteen perustavanlaatuisesta luonteesta kehittyä jatkuvasti.

Ilmastomyytti: "Espanjasta tuodaan tomaatit lentokoneella Suomeen"

Eikä tuoda. Kuljetuksen merkittävä ympäristövaikutus on myytti. Suomeen tuodaan lentokoneella vain joitain erikoishedelmiä ja nekin tulevat joko Etelä-Amerikasta tai Afrikasta.

Etenkin talviaikaan espanjalaisten tomaattien ostaminen suomalaisten sijaan on huomattavasti vähemmän epäekologista.

Suomalaisen ruoan ekologisuus on muutenkin jossain määrin yliarvioitua. Esim:

http://www.yle.fi/uutiset/24h/id65769.html
Tutkija: Suomalaisen viljelyn ekologisuus myytti

Julkaistu 25.07.2007, klo 06.03

Suomalaisen viljelyn ekologisuus on vailla todellisuuspohjaa ja täkäläinen viljantuotanto kuormittaa ympäristöä enemmän kuin muualla Euroopassa. Näin arvioi professori Sirpa Kurppa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta Turun Sanomien ja Keskisuomalaisen haastattelussa.

Kurpan mukaan mitkään tutkimustulokset eivät anna tukea sille, että suomalaisen ruoan tuotanto olisi erityisen ympäristöystävällistä.

Suomessa viljely kuluttaa runsaasti energiaa, mutta hehtaarikohtainen sato jää silti puolta pienemmäksi kuin Keski-Euroopassa.

Energiaa kuluu paitsi kylvöön ja sadonkorjuuseen myös viljan kuivaukseen. Lisäksi energiaa syövät typpilannoitteet.

YLE Uutiset
Aiheeseen liittyen, osti sitten minkä maalaisia tomaatteja tahansa, kannattaa ostaa luomua jos terveys kiinnostaa:

http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/oikea/id67333.html

Tutkimusten mukaan luomutomaateissa on noin kaksi kertaa enemmän flavonoideja kuin ei-luomutomaateissa. Hintaero ei-luomu- ja luomutomaattimurskan välillä on esim. Pirkan tuotteissa 10 senttiä per purkki. Ei ole siis rahasta kiinni.

EDIT 1.10.2008! Maura Ryömältä tuli linkki tuotewikiin, jossa verrataan eri elintarvikkeiden ympäristökuormia! Kannattaa ehdottomasti katsoa! Täältä löytyy.

Ilmastomyytti: "Tulivuoret tuottavat enemmän CO2-päästöjä kuin ihminen"

Väitteen päättömyydestä huolimatta topicin lause tulee melko usein vastaan. Lauseella ei ole totuuspohjaa. Maailman aktiiviset tulivuoret tuottavat CO2:a ilmakehään todella vähän verrattuna ihmisen aktiviteetteihin.

Allaolevassa U.S. Geological Surveyn (klikkaa saadaksesi lafkasta lisätietoa wikipediasta) linkissä vuotuisten tulivuorenpurkauksten arvioidaan tuottavan 130-230 miljoonaa tonnia CO2:a vuodessa. Ihmisen toiminta tuottaa sivuston mukaan yli 130 kertaa enemmän CO2:a kuin tulivuoret.

http://volcanoes.usgs.gov/Hazards/What/VolGas/volgas.html

"Scientists have calculated that volcanoes emit between about 130-230 million tonnes (145-255 million tons) of CO2 into the atmosphere every year (Gerlach, 1999, 1991). This estimate includes both subaerial and submarine volcanoes, about in equal amounts. Emissions of CO2 by human activities, including fossil fuel burning, cement production, and gas flaring, amount to about 27 billion tonnes per year (30 billion tons) [ ( Marland, et al., 2006) - The reference gives the amount of released carbon (C), rather than CO2, through 2003.]. Human activities release more than 130 times the amount of CO2 emitted by volcanoes--the equivalent of more than 8,000 additional volcanoes like Kilauea (Kilauea emits about 3.3 million tonnes/year)! (Gerlach et. al., 2002)"

Väitteen tuomio: täyttä tuubaa


Englanniksi vastaavanlaisia harhaluuloja on käsitelty paljon, mutta suomeksi koottua "debunkkaussivustoa" ei ole vielä itselle tullut vastaan. Tässä blogissa tullaan käsittelemään aiheita sitä mukaa, kun ehdin kirjoittamaan aineistoa suomeksi. Ehdottakaa mielenkiintoisia aiheita, niin pyrin käsittelemään niitä mahdollisimman pian.

Coby Beck on koostanut hölmöimpien väitteiden varalle hyvän ohjeistuksen: http://gristmill.grist.org/skeptics

New Scientistin vastaava: http://environment.newscientist.com/channel/earth/dn11462

Lisää linkkejä: http://www.realclimate.org/index.php/archives/2007/05/start-here/

Ilmastonmuutos, yksityisautoilu ja autoverotus

"Pysäytetään ilmastonmuutos lopettamalla autoilu!"
Ei pysäytetä. Eikä pelkästään sen takia, että ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on mahdotonta (hidastaminen on mahdollista ja järkevää). Yksityisautoilun vähentäminen on hyvä keino vähentää päästöjä, mutta kannattaa muistaa, että koko maailman liikenne tuottaa reippaasti alle viidesosan kaikista ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasuista. Lähteestä riippuen luku vaihtelee jossain 14-17 prosentin välillä.

Hiljattain brittiläinen ekologisen elämän puolestapuhuja Chris Goodall kohautti laskelmillaan, joiden mukaan autoilu on ekologisempaa kuin käveleminen. Tässä linkki aiheeseen:

http://www.timesonline.co.uk/tol/news/uk/science/article2195538.ece

Esimerkissä keskimääräisellä autolla 5km matka tuottaa 0,9kg hiilidioksidipäästöjä. Jos saman matkan taittaa kävellen ja energian kävelyyn hankkii pihvistä, matka aiheuttaa 3,6kg hiilidioksidia hiilidioksidiekvivalentteina laskettuna, kun huomioon otetaan pihvin koko tuotantoketju. Maitoa juomalla kävelyyn tarvittavan energian hankkimen aiheuttaa 1,2kg hiilidioksidipäästöjä. Autolla ajaminen on siis ekologisempaa kuin maidon juominen. On myös hyvä muistaa, että Suomen oloissa maidon ja pihvin tuotanto on vielä epäekologisempaa kuin Iso-Britanniassa. Luvut eivät siis ole Suomen oloihin tarkkoja, vaikka suunnattoman isoja eroja ei olekaan.

Aihetta valotti myös Talouselämä-lehden palkittu päätoimittaja Pekka Seppänen kirjoituksellaan "Haitallisinta on syöminen". Tässä linkki artikkeliin:

http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=923886

"Keskimääräinen suomalainen syö päivässä 50 grammaa juustoa. Yhden suomalaisen yhden päivän juustonkulutus kuormittaa ympäristöä enemmän kuin kymmenen kilometrin työmatka omalla autolla."

Lainauksessa täytyy tosin huomioida, että kyseisessä Mittatikku-hankkeessa pyrittiin arvioimaan kaikki merkittävimmät ympäristöongelmat, ei pelkästään ilmastonmuutosta. Sinänsä hyvä, koska ilmastonmuutoksen torjunta ei missään nimessä pitäisi jättää varjoonsa muuta ympäristönsuojelua. Kirjoitan aiheesta myöhemmin enemmän. Mittatikku-hankkeeseen voi tutustua täällä:

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=197443&lan=FI


Autoilun osuus päästöistä

Päästömäärät yms. luvut ovat kätevästi tilastokeskuksen sivuilla:

http://www.stat.fi/tup/khkinv/khkaasut_raportit_crf.html

Liikenteen osuus Suomen CO2-päästöistä on noin yksi neljäsosa tai viidesosa kokonaispäästöistä (riippuu vuodesta). EU:n päästöistä noin 10 % syntyy yksityisautoilusta, Suomessa noin 7 %.

Kun otetaan huomioon se, että huviajelu on varsin pieni osa autoilusta, on epärealistista olettaa, että yksityisautoilu poistuisi länsimaista tällä vuosisadalla. Järkevällä kaavoittamisella ja julkista liikenteellä kehittämällä voidaan toki vähentää yksityisautoilua jonkin verran, mutta uusien talojen ekologinen kaavoittaminen ei vaikuta mitenkään haja-asutusalueilla asuviin ihmisiin, joilla tarve yksityisautoiluun pysyy, koska harvaan asutulla alueella julkinen liikenne ei ole taloudellisesti eikä ekologisesti kannattava ratkaisu.

Pelkällä ekologisempiin autoihin siirtymisellä ilman minkäänlaista tinkimistä elintasosta Suomen CO2-päästöjä voitaisiin kuitenkin vähentää lähivuosina jopa 2-3 % pelkästään autojen verotusjärjestelmää järkeistämällä (ja menettämättä yhtäkään työpaikkaa ^_^). Avaan aihetta enemmän seuraavassa kappaleessa.


No mitä yksityisautoilulle pitäisi tehdä?

Koska nyky-yhteiskunnassa on epärealistista olettaa, että harvaan asutussa maassa pystyttäisiin luopumaan yksityisautoilusta, pitää keskittyä päästövähennyksiin, joille voi realistisesti tehdä jotain. Polttoaineen verotusta voi nostaa vaikka kuinka paljon, eikä haja-asutusalueella asuvan yksinhuoltajan 80-luvun Corolla saastuta yhtään nykyistä vähempää.

CO2-päästöjen mukaan laskettava auton vuosittainen käyttömaksu kuulostaa oikeansuuntaiselta (jo sen takia, että se suosii dieselautoja), mutta todella tehokas taloudellinen ohjauskeino olisi uuden auton autoveron määräytyminen auton ostohinnan sijaan CO2-päästöjen mukaan sekä dieselveron poistaminen tai edes siirtäminen polttoaineen hintaan mahdollisimman nopeasti. Seurauksena autokanta uusiutuisi huomattavasti vähäpäästöisemmäksi nopeasti ja ilman, että pienituloisten kulut nousisivat (pienituloiset ajavat jo nyt vähän polttoainetta kuluttavilla autoilla, joten CO2-päästöjen mukaan muodostuva vuotuinen käyttömaksu ei tuo lisärasitusta).

Otetaanpa esimerkki.

Henkilö haluaa ostaa uuden auton. Valinta osuu Honda Civic -malliseen henkilöautoon. Autolle tulee kilometrejä noin 15 000 kilometriä vuodessa. Ostaja on kuitenkin kahden vaiheilla: Ostaako auto hybridillä vai ei?

  • Bensiinimoottorinen hybridimallinen Civic kuluttaa 4,6 litraa bensiiniä 100 kilometrillä ja tuottaa 109 grammaa CO2-päästöjä kilometrillä
  • Bensiinimoottorinen Civic ilman hybriditekniikkaa kuluttaa 6,6 litraa bensiiniä 100 kilometrillä ja tuottaa 156 grammaa CO2-päästöjä kilometrillä

Yksi vaihtoehto olisi myös ostaa suunnilleen samankokoinen VW Jetta dieselmoottorilla, kulutus 5,2 litraa sadalla kilometrillä ja CO2-päästöjä 137 grammaa kilometrillä.

Hybridimallinen Civic on 10 000 euroa kalliimpi kuin ilman hybriditekniikkaa. Hintaeron suuruus johtuu nykymallisesta autoverosta, joka lasketaan auton verottomasta hinnasta. Autojen hintaero verottomissa hinnoissa ei ole montaa tuhatta euroa, eli jos hybridistä ja ei-hybridistä autoveroa kannettaisiin yhtä paljon, olisi hybridin ostaminen nykyistä huomattavasti kannattavampaa.

Dieselmallinen Jetta on vain noin 3000 euroa kalliimpi kuin bensiinimallinen Jetta (tai bensiinimallinen Civic) mutta tuottaa paljon vähemmän CO2-päästöjä kuin bensiinikäyttöinen. Nykyinen dieselvero on kuitenkin esimerkin autonostajalle taloudellinen rasite, koska 15 000 kilometrin vuotuisilla ajoilla dieselauto tulee paljon kalliimmaksi kuin bensiinikäyttöinen auto.

Nykyisellä verotusjärjestelmällä on siis halvinta ostaa noista vaihtoehdoista epäekologisin bensiinikäyttöinen Civic. Ensimmäisten 100 000 kilometrin aikana bensa-Civic tuottaa lähes 5000 kiloa enemmän CO2-päästöjä kuin vastaava hybridimalli.

Voittajia ovat öljy-yhtiöt sekä valtio, joka saa polttoaineverotuksesta paljon tuloja. Häviäjinä ilmasto ja ympäristö.

Jos autovero määrätyisi ostohinnan sijaan CO2-päästöihin siten, että verotuksesta saatava kokonaismäärä ei muuttuisi johtaisi se siihen, että olisi useimmiten taloudellisesti kannattavinta ostaa vähiten saastuttava vaihtoehto. Nykyään kun on taloudellisesti kannattavinta ostaa eniten saastuttava, jos ajokilometrejä ei vuodessa tule kymmeniä tuhansia.

Puran tässä vielä yhden myytin lisää:

"Suurin osa autoilun saasteista tulee auton valmistuksesta, onkin siis ekologisempaa jatkaa vanhalla paljon kuluttavalla autolla ajamista kuin ostaa uusi"
Ei pidä paikkaansa. Toyotan ilmoituksen mukaan 80 % auton koko elinkaaren energiasta kuluu käytön aikana ja vain 20 % valmistuksesta ja kierrätyksestä. Valmistukseen käytettävä energia on huomattavasti vähäpäästöisempä kuin polttoaineella tuotettu, joten päästöjen osuus käytön aikana on paljon suurempi kuin energiankulutuksen osuus.

Volvon V70-henkilöauton elinkaaren päästöistä materiaalien louhinta yms. mukaanlaskettuna tuotannosta ja kierrätyksestä syntyy 11 % ja käytön aikana 89 %. Volvo seuraa tarkasti energiankulutustaan. Se ei kuitenkaan tee Volvoista ekologisia autoja, mutta on kuitenkin hienoa, että tuotanto on läpinäkyvää:

http://www.volvocars.com/corporation/Sustainability/GRI/EnvironmentalPerformanceIndicators.htm

"Life-cycle assessment (LCA) is a tool for mapping and assessing the environmental burden of a product throughout its life cycle, from materials extraction to production, useful life and end-of-life treatment. ISO 14040-43 are the standards for LCA.

The LCAs carried out to date* indicate that

* 89% of the energy is consumed during the useful life phase;
* 89% of the CO2 is emitted during the useful life phase;
* 86% of the nitrogen oxide emissions occur during the useful life phase;
* 67% of the water consumption occurs during the production phase.

* These results are based on calculations relating to materials extraction, production, useful life and end-of-life treatment of a single V70. Based on data, the total energy consumption of a V70 during its useful life is 544 GJ."






Ison Volvon valmistaminen kuluttaa energiaa yhtä paljon kuin omakotitalon lämmittäminen vuodessa (tai parin henkilön Thaimaan matka lentokoneella). Ajan itsekin pakollisia ajoja autolla, mutta olen valinnut autoni ympäristönäkökulma huomioon ottaen. Autoni on smart fortwo cdi, joka kuluttaa matka-ajossa 3,1 litraa dieseliä sadalla kilometrillä ja yhdistelmäajossa 3,4 litraa. smartin valmistaminen kuluttaa vain noin puolet ison Volvon tuotannossa tarvittavasta energiamäärästä. Yhdistelmäajossa CO2-päästöjä tulee kilometrillä 90 grammaa. Toki auto on pieni, mutta minun käyttööni enemmän kuin sopiva (ja päästöjä vain 1/8 siitä, mitä kävely pihviä polttoaineena käyttäen tuottaa) . Ymmärrän, että ihmisillä on ennakkoluuloja pieniä autoja kohtaan, mutta kokemus on osoittanut smarttien olevan turvallisia, kestäviä ja luotettavia autoja. Suosittelen ennakkoluuloisille koeajoa smartilla. Oikeassa laidassa kuva autostani. Lisää tietoa smartin ekologisuudesta esim. täältä:

http://www.thesmart.ca/index.cfm?id=4739

PS. Tämä on ensimmäinen blogikirjoitukseni, joten palaute on erittäin toivottavaa. Linkkien urlit pidän näkyvillä sen takia, että mielestäni on mukavampi sohia linkkejä kun näkee, mihin ne johtavat ilman, että vie kursorin linkin päälle.