Asuntomessujen satoa

Köh, tämä piti tehdä jo kesällä. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Näkymää asuntomessualueelta

Kävin kesällä Valkeakosken Asuntomessuilla Turun rakennuslautakunnan, kiinteistölautakunnan ja rakennusvalvontatoimiston yhteisellä reissulla. Tässä asioita, jotka jäivät mieleen.

Aurinkokeräimiä oli tarjolla muutamalla satasella per parin neliömetrin levy. Keräimien vaikutusta tilojen ja käyttöveden lämmittämiseen Suomen oloissa on käsitelty mm. Tiede-lehdessä täällä. Tulevaisuudessa pientaloissa aurinkokeräimet tulevat olemaan merkittävä tekijä etenkin käyttöveden lämmityksessä.


Messuilla oli esillä myös passiivirakentamiselementtejä ja -tekniikoita. Näkyvyyteen nähden on käsittämätöntä, että suurin osa asuntomessujen kohteista oli B-energialuokkaa. Kuka haluaa uuden B-luokan talon? No ehkä B-luokan kansalainen.

Maalämpöpumput ovat juuri nyt loistava investointikohde, koska takaisinmaksuaika on huomattavasti lyhyempi kuin koskaan ennen, johtuen edullisesta ja saatavilla olevasta työvoimasta sekä huippumatalista koroista. Elinkaarensa aikana maalämpöpumput säästävät tuhansia euroja lämmityskuluissa ja rakennusvaiheessa maalämmöllä toteutettu lattialämmitys myös lisää asuinmukavuutta. Maalämpöpumputhan toimivat parhaiten nimenomaan lattialämmityksessä, jossa veden lämpötilan ei tarvitse olla erityisen korkea.

Messuilla oli esitteillä myös passiivitalon nykymääritykset täyttäviä taloja. Esimerkkinä perinteisen puupientalon näköinen Aurinkotuuli. Passivisuus ei näkynyt ulospäin mitenkään, eikä se tuntunut rajoittavan tilaratkaisujakaan. Valmistajan sivuille tästä.

Kuvassa Aurinkotuulen seinäratkaisu. Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen isompana.



Ylivoimaisesti mielenkiintoisimmasta pytingistä vastasi Paroc. Ylläolevan kuvan Lupaus-niminen passiivienergiatalo oli aivan eri luokkaa muihin alueen rakennuksiin verrattuna, niin tilaratkaisuiltaan kuin energiatehokkuutensakin osalta. Lisätietoa Parocin rakennustekniikasta energiaviisastalo.fi -sivustolta ja Lupauksesta täällä.

Paroc löi tiskiin ylivoimaisesti matalimmat lämmitysenergialukemat, 77 kWh/neliö vuodessa.

Aiheeseen lisää:

- Kaitsun energiauutisia, paljon rakentamisesta sielläkin.
- Suomen tiivein talo

Muuta:

- Päivän huttupaketin tarjoaa Global Dimming -dokkari. Katsokaa varauksella.
- Uusi aurinkosykli näyttäisi olevan hyvässä vauhdissa. Spaceweather.com on hyvä paikka seurata auringonpilkkuja.

Sähköauton energiatehokkuudesta ja polttoaineista taas

Mummo ankan auto, Detroit Electric, noin 100 vuoden takaa. Sata vuotta sitten polttomoottorikäyttöisiä autoja pidettiin kaupunkeihin sopimattomana niiden päästöjen takia.

Viime päivinä on puhuttu jälleen varsin paljon biopolttoaineista, joita olen aiemmin kritisoinut blogissani täällä ja niistä käydään keskustelua Tiede-lehden foorumilla täällä. Tällä kertaa uutena asiana todettiin, että hehtaarin sadolla saadaan autot kulkemaan lähes tuplaten pidemmälle tuottamalla biomassasta sähköä, jota sähköautot käyttävät verrattuna siihen, että viljellystä sadosta tuotettaisiin autoihin polttoainetta. Aiheesta uutisoi mm. Kauppalehti.

Aiemmissa aiheissa on ollut paljon keskustelua sähköautoista. Tässä muutamia hyviä näkökulmia aiheeseen:

Nimim. Jackass:

Mitä tähän tuulivoimaan tulee Uusi Suomi lehden blogeissa eräs kirjoittaja nosti esille vetytekniikan. Tuulivoimalla olisi mahdollista erottaa vetyä vaikkapa vedestä ja prosessi pyörii sillä teholla kuin tuulta piisaa. Energia siirtyisi vetyyn josta sen saisi kuljetettua mm tieliikenteeseen tai muuhun tarpeeseen. Tämä vaihtoehto ei myöskään tarvitsisi minkäänlaista säätövoimaa mutta samalla eristää sen varsinaisesta sähkögridistä omaksi toimintatavakseen.

Nimim. Saku

Suurin osa autonvalmistajista on jättämässä kyseiset vety hankkeet ja siirtyneet kehittämään hybrideitä sekä sähköautoja. Vedyn ongelmat ovat lukemattomat ja hyödyt vaatimattomat, jonka takia en usko vedyn tulevaisuuteen polttoaineena. Vedyllä ei mennä hyvin pitkiä matkoja sillä sen energia sisältö on huono. Tankkaus hankalaa, säilytys hankalaa, moottorit erittäin kalliita(Verrattuna vaikkapa sähköautoihin), mutta ennenkaikkea vety ei ole energian perusmuoto vaan se pitää valmistaa. Oma arvaus on, että hybridit valtaavat alaa, joissa todennäköisesti pidemmällä aikavälillä käytetään biopolttoaineita, joiden tuotanto voi olla ekologisesti jopa kannatettavaa, jos levät saadaan tuottamaan biodieseliä. Sähköautot tulevat rinnalla ja saavat vauhtia mikäli akkuteknologia menee eteenpäin samalla tavalla mitä se nyt on mennyt. Valtiovallan ei tule ottaa kantaa siihen mikä on seuraava moottorityyppi vaan verotuksella kannattaa vain ohjata vähäpäästöiseen. Antaa markkinoiden ratkaista sitten teknologiset ongelmat ja kustannustehokkuuden.

Saku jatkaa:

Jos pug-in hybridillä pystyy ajamaan lähitulevaisuudessa 50 - 100 km sähköllä ja lataamaan sen yön aikana niin se laskisi radikaalisti polttonesteiden kulutusta. Jos polttonesteen voi korvata biopohjaisilla aineilla vähentäisi se päästöjä entisestään... Itse näen kehityksen suunnan tämän kaltaisena... varma toki en voi olla.

Kaj Luukko suositteli dokkaria "Who Killed The Electric Car", jonka voi katsoa vaikkapa täältä. Kaj huomautti myös, että Kiinassa on alkanut sähköautojen sarjatuotanto.

Itse en usko vetyautojen yleistymiseen. Vety on erittäin epästabiilia ja räjähdysherkkää, säilöminen on todella hankalaa ja hyödyntävät moottorit todella kalliita. Ylivoimaisesti suurin osa autolla ajamisesta on lyhyttä ajoa, minkä jälkeen autot seisovat usein tuntikausia. Suurimmalle osalle ihmisistä nykyisten sähköautojen kantama ja latausajat riittäisi kaikkeen arkiajoon täysin. Siksi uskon sähköauton olevan sekä tätä päivää että tulevaisuutta. Pitkän matkan ajoon tällä hetkellä käytännöllisintä on käyttää fossiilisia polttoaineita. Vaihtoehdot ovat ympäristölle haitallisempia tai niin kalliita, että samalla rahalla voisi vähentää muissa kohteissa päästöjä moninkertaisesti. Toki rinnalle saattaa lähiaikoina tulla merkittäväksi vaihtoehdoksi biokaasu, joka on erittäin ympäristöystävällinen ratkaisu. Tärkeintä olisi kuitenkin saada kokonaisenergian kulutusta vähennettyä, eli käytännössä vähän polttoainetta kuluttavia autoja ja joukkoliikenneratkaisuja ja liikkuminen niilläkin minimiin.

Etenkin tuohon jälkimmäiseen Sakun kommenttiin voin yhtyä. Muutenkin kommenteissa on ollut erinomaisia argumentteja ja spekulointia. Kiitos siitä!