"Pysäytetään ilmastonmuutos lopettamalla autoilu!"Ei pysäytetä. Eikä pelkästään sen takia, että ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on mahdotonta (hidastaminen on mahdollista ja järkevää). Yksityisautoilun vähentäminen on hyvä keino vähentää päästöjä, mutta kannattaa muistaa, että koko maailman liikenne tuottaa reippaasti alle viidesosan kaikista ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasuista. Lähteestä riippuen luku vaihtelee jossain 14-17 prosentin välillä.
Hiljattain brittiläinen ekologisen elämän puolestapuhuja Chris Goodall kohautti laskelmillaan, joiden mukaan autoilu on ekologisempaa kuin käveleminen. Tässä linkki aiheeseen:
http://www.timesonline.co.uk/tol/news/uk/science/article2195538.ece
Esimerkissä keskimääräisellä autolla 5km matka tuottaa 0,9kg hiilidioksidipäästöjä. Jos saman matkan taittaa kävellen ja energian kävelyyn hankkii pihvistä, matka aiheuttaa 3,6kg hiilidioksidia hiilidioksidiekvivalentteina laskettuna, kun huomioon otetaan pihvin koko tuotantoketju. Maitoa juomalla kävelyyn tarvittavan energian hankkimen aiheuttaa 1,2kg hiilidioksidipäästöjä. Autolla ajaminen on siis ekologisempaa kuin maidon juominen. On myös hyvä muistaa, että Suomen oloissa maidon ja pihvin tuotanto on vielä epäekologisempaa kuin Iso-Britanniassa. Luvut eivät siis ole Suomen oloihin tarkkoja, vaikka suunnattoman isoja eroja ei olekaan.
Aihetta valotti myös Talouselämä-lehden palkittu päätoimittaja Pekka Seppänen kirjoituksellaan "Haitallisinta on syöminen". Tässä linkki artikkeliin:
http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=923886
"Keskimääräinen suomalainen syö päivässä 50 grammaa juustoa. Yhden suomalaisen yhden päivän juustonkulutus kuormittaa ympäristöä enemmän kuin kymmenen kilometrin työmatka omalla autolla."
Lainauksessa täytyy tosin huomioida, että kyseisessä Mittatikku-hankkeessa pyrittiin arvioimaan kaikki merkittävimmät ympäristöongelmat, ei pelkästään ilmastonmuutosta. Sinänsä hyvä, koska ilmastonmuutoksen torjunta ei missään nimessä pitäisi jättää varjoonsa muuta ympäristönsuojelua. Kirjoitan aiheesta myöhemmin enemmän. Mittatikku-hankkeeseen voi tutustua täällä:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=197443&lan=FI
Autoilun osuus päästöistä
Päästömäärät yms. luvut ovat kätevästi tilastokeskuksen sivuilla:
http://www.stat.fi/tup/khkinv/khkaasut_raportit_crf.html
Liikenteen osuus Suomen CO2-päästöistä on noin yksi neljäsosa tai viidesosa kokonaispäästöistä (riippuu vuodesta). EU:n päästöistä noin 10 % syntyy yksityisautoilusta, Suomessa noin 7 %.
Kun otetaan huomioon se, että huviajelu on varsin pieni osa autoilusta, on epärealistista olettaa, että yksityisautoilu poistuisi länsimaista tällä vuosisadalla. Järkevällä kaavoittamisella ja julkista liikenteellä kehittämällä voidaan toki vähentää yksityisautoilua jonkin verran, mutta uusien talojen ekologinen kaavoittaminen ei vaikuta mitenkään haja-asutusalueilla asuviin ihmisiin, joilla tarve yksityisautoiluun pysyy, koska harvaan asutulla alueella julkinen liikenne ei ole taloudellisesti eikä ekologisesti kannattava ratkaisu.
Pelkällä ekologisempiin autoihin siirtymisellä ilman minkäänlaista tinkimistä elintasosta Suomen CO2-päästöjä voitaisiin kuitenkin vähentää lähivuosina jopa 2-3 % pelkästään autojen verotusjärjestelmää järkeistämällä (ja menettämättä yhtäkään työpaikkaa ^_^). Avaan aihetta enemmän seuraavassa kappaleessa.
No mitä yksityisautoilulle pitäisi tehdä?
Koska nyky-yhteiskunnassa on epärealistista olettaa, että harvaan asutussa maassa pystyttäisiin luopumaan yksityisautoilusta, pitää keskittyä päästövähennyksiin, joille voi realistisesti tehdä jotain. Polttoaineen verotusta voi nostaa vaikka kuinka paljon, eikä haja-asutusalueella asuvan yksinhuoltajan 80-luvun Corolla saastuta yhtään nykyistä vähempää.
CO2-päästöjen mukaan laskettava auton vuosittainen käyttömaksu kuulostaa oikeansuuntaiselta (jo sen takia, että se suosii dieselautoja), mutta todella tehokas taloudellinen ohjauskeino olisi uuden auton autoveron määräytyminen auton ostohinnan sijaan CO2-päästöjen mukaan sekä dieselveron poistaminen tai edes siirtäminen polttoaineen hintaan mahdollisimman nopeasti. Seurauksena autokanta uusiutuisi huomattavasti vähäpäästöisemmäksi nopeasti ja ilman, että pienituloisten kulut nousisivat (pienituloiset ajavat jo nyt vähän polttoainetta kuluttavilla autoilla, joten CO2-päästöjen mukaan muodostuva vuotuinen käyttömaksu ei tuo lisärasitusta).
Otetaanpa esimerkki.
Henkilö haluaa ostaa uuden auton. Valinta osuu Honda Civic -malliseen henkilöautoon. Autolle tulee kilometrejä noin 15 000 kilometriä vuodessa. Ostaja on kuitenkin kahden vaiheilla: Ostaako auto hybridillä vai ei?
- Bensiinimoottorinen hybridimallinen Civic kuluttaa 4,6 litraa bensiiniä 100 kilometrillä ja tuottaa 109 grammaa CO2-päästöjä kilometrillä
- Bensiinimoottorinen Civic ilman hybriditekniikkaa kuluttaa 6,6 litraa bensiiniä 100 kilometrillä ja tuottaa 156 grammaa CO2-päästöjä kilometrillä
Yksi vaihtoehto olisi myös ostaa suunnilleen samankokoinen VW Jetta dieselmoottorilla, kulutus 5,2 litraa sadalla kilometrillä ja CO2-päästöjä 137 grammaa kilometrillä.
Hybridimallinen Civic on 10 000 euroa kalliimpi kuin ilman hybriditekniikkaa. Hintaeron suuruus johtuu nykymallisesta autoverosta, joka lasketaan auton verottomasta hinnasta. Autojen hintaero verottomissa hinnoissa ei ole montaa tuhatta euroa, eli jos hybridistä ja ei-hybridistä autoveroa kannettaisiin yhtä paljon, olisi hybridin ostaminen nykyistä huomattavasti kannattavampaa.
Dieselmallinen Jetta on vain noin 3000 euroa kalliimpi kuin bensiinimallinen Jetta (tai bensiinimallinen Civic) mutta tuottaa paljon vähemmän CO2-päästöjä kuin bensiinikäyttöinen. Nykyinen dieselvero on kuitenkin esimerkin autonostajalle taloudellinen rasite, koska 15 000 kilometrin vuotuisilla ajoilla dieselauto tulee paljon kalliimmaksi kuin bensiinikäyttöinen auto.
Nykyisellä verotusjärjestelmällä on siis halvinta ostaa noista vaihtoehdoista epäekologisin bensiinikäyttöinen Civic. Ensimmäisten 100 000 kilometrin aikana bensa-Civic tuottaa lähes 5000 kiloa enemmän CO2-päästöjä kuin vastaava hybridimalli.
Voittajia ovat öljy-yhtiöt sekä valtio, joka saa polttoaineverotuksesta paljon tuloja. Häviäjinä ilmasto ja ympäristö.
Jos autovero määrätyisi ostohinnan sijaan CO2-päästöihin siten, että verotuksesta saatava kokonaismäärä ei muuttuisi johtaisi se siihen, että olisi useimmiten taloudellisesti kannattavinta ostaa vähiten saastuttava vaihtoehto. Nykyään kun on taloudellisesti kannattavinta ostaa eniten saastuttava, jos ajokilometrejä ei vuodessa tule kymmeniä tuhansia.
Puran tässä vielä yhden myytin lisää:
"Suurin osa autoilun saasteista tulee auton valmistuksesta, onkin siis ekologisempaa jatkaa vanhalla paljon kuluttavalla autolla ajamista kuin ostaa uusi"Ei pidä paikkaansa. Toyotan ilmoituksen mukaan 80 % auton koko elinkaaren energiasta kuluu käytön aikana ja vain 20 % valmistuksesta ja kierrätyksestä. Valmistukseen käytettävä energia on huomattavasti vähäpäästöisempä kuin polttoaineella tuotettu, joten päästöjen osuus käytön aikana on paljon suurempi kuin energiankulutuksen osuus.
Volvon V70-henkilöauton elinkaaren päästöistä materiaalien louhinta yms. mukaanlaskettuna tuotannosta ja kierrätyksestä syntyy 11 % ja käytön aikana 89 %. Volvo seuraa tarkasti energiankulutustaan. Se ei kuitenkaan tee Volvoista ekologisia autoja, mutta on kuitenkin hienoa, että tuotanto on läpinäkyvää:
http://www.volvocars.com/corporation/Sustainability/GRI/EnvironmentalPerformanceIndicators.htm
"Life-cycle assessment (LCA) is a tool for mapping and assessing the environmental burden of a product throughout its life cycle, from materials extraction to production, useful life and end-of-life treatment. ISO 14040-43 are the standards for LCA.
The LCAs carried out to date* indicate that
* 89% of the energy is consumed during the useful life phase;
* 89% of the CO2 is emitted during the useful life phase;
* 86% of the nitrogen oxide emissions occur during the useful life phase;
* 67% of the water consumption occurs during the production phase.
* These results are based on calculations relating to materials extraction, production, useful life and end-of-life treatment of a single V70. Based on data, the total energy consumption of a V70 during its useful life is 544 GJ."
Ison Volvon valmistaminen kuluttaa energiaa yhtä paljon kuin omakotitalon lämmittäminen vuodessa (tai parin henkilön Thaimaan matka lentokoneella). Ajan itsekin pakollisia ajoja autolla, mutta olen valinnut autoni ympäristönäkökulma huomioon ottaen. Autoni on smart fortwo cdi, joka kuluttaa matka-ajossa 3,1 litraa dieseliä sadalla kilometrillä ja yhdistelmäajossa 3,4 litraa. smartin valmistaminen kuluttaa vain noin puolet ison Volvon tuotannossa tarvittavasta energiamäärästä. Yhdistelmäajossa CO2-päästöjä tulee kilometrillä 90 grammaa. Toki auto on pieni, mutta minun käyttööni enemmän kuin sopiva (ja päästöjä vain 1/8 siitä, mitä kävely pihviä polttoaineena käyttäen tuottaa) . Ymmärrän, että ihmisillä on ennakkoluuloja pieniä autoja kohtaan, mutta kokemus on osoittanut smarttien ole
van turvallisia, kestäviä ja luotettavia autoja. Suosittelen ennakkoluuloisille koeajoa smartilla. Oikeassa laidassa kuva autostani. Lisää tietoa smartin ekologisuudesta esim. täältä:http://www.thesmart.ca/index.cfm?id=4739
PS. Tämä on ensimmäinen blogikirjoitukseni, joten palaute on erittäin toivottavaa. Linkkien urlit pidän näkyvillä sen takia, että mielestäni on mukavampi sohia linkkejä kun näkee, mihin ne johtavat ilman, että vie kursorin linkin päälle.
22 kommenttia:
Hyvä juttu muuten, kiitos siitä mutta huomasin pienen asiavirheen. Jos pihvin ja maidon päästöihin lasketaan koko sen tuotantokaari niin sittenhän pitäisi laskea myös auton valmistuskaari. Tämä varmasti on aika vaikuttava tekijä kuitenkin tuommoisessa laskutoimituksessa...
Jutussani mainittiin myös auton tuotannon päästöistä. Auton koko elinkaaren päästöistä vain 9 % tulee valmistuksesta ja kierrätyksestä (esimerkissä Volvo V70) ja Chris Goodall oli ottanut laskelmissaan mukaan myös auton polttoaineen logistiikan yms.
Tuo auton tuotannon prosenttiosuus on joka tapauksessa niin pieni, että se ei muuttaisi suhdetta huomattavasti, vaikkei sitä otettaisikaan huomioon.
Kiitos palautteesta, se oli blogin ensimmäinen! :)
Minulla ei ole mitään lukuja annettavana, mutta tässä jotain spekulointia:
Ihmiset _eivät_ optimoi kalorikulutustaan siten, että selviävät juuri ja juuri välttämättömästä liikkumisesta. Pikemminkin tapaamme lämmittää suuria halleja (tai jopa maauimaloita) liikkuaksemme pois kaiken sen tauhkan, jota ajamme suuhun. Jos valitsen hyötyliikunnan sijaan auton, niin joko A) urheilen illalla jollakin muulla tavalla B) lihon ja kulutan hitosti lisää sekä liikkuessa että sairaalassa, tai C) vilkas metabolismini paskoo kalorit viemäriin.
Liikkuminen on ikävää ilmaston kannalta korkeintaan siksi, että se saa meidät elämään pidempään ;-)
Hyvä, että otit tuon asian esille. Odotinkin, että joku kommentoi tuota... (jätin tahallaan auki) ja voisi pohtia myös sitä, kuinka paljon kaloreita kuluu jos ruuhkassa hermostuneena ajaa autolla ison kaupungin keskustassa.
Kannattaa kuitenkin huomioida, että paljon urheilevat voivat syödä puolitoista- tai kaksinkertaisen määrän ruokaa vähän urheilevaan nähden, jolloin ruokavalion ympäristövaikutuksetkin suhteessa kasvavat. Tällöin korostuu entisestään se, millaista ruokaa suuhunsa lykkää, jos haluaa ekologisesti elää. Ideanahan vertailussa oli kuitenkin se, että ruokavaliolla pystyy vaikuttamaan ekologiseen jalanjälkeensä enemmän kuin liikennevälineen valinnalla.
Tuli mieleeni että ihmisen päästämä CO2 ei lisää kokonaismitassaan kaasun määrää. Kun sitä tehdään bensasta ja dieselistä niin se puolestaan kasvattaa CO2 kokonaimäärää.
Olenko ymmärtänyt oikein?
Auton käyttömaksun ja dieselveron poistaminen ja muuttaminen CO2-päästöperusteiseksi olisi helpointa toteuttaa lisäämällä vero polttoaineeseen. Huom! Tällöin siis polttoaineen hinta nousisi hieman, mutta käyttömaksu jäisi pois. Tällöin pienikulutuksiset ja myös vähän autoaan käyttävät maksaisivat vähän veroa ja suurikulutuksiset ja paljon käyttävät taas paljon, mikä olisi oikeudenmukaista, kuten myös se, että vero korreloi suoraan aiheuttamiisi päästöihin. Oikeudenmukaisuuden lisäksi tämä olisi helposti organisoitavissa, vastaisi todellisia päästöjä ja käyttäjälle itselleen jää mahdollisuus vaikuttaa saastuttavuuteen suoraan maksamiensa verojen kautta: mitä vähemmän ajat, sitä vähemmän maksat veroa ja sitä vähemmän saastutat. Samalla tavalla tämäkin malli ohjaa autoilijoita vähemmän kuluttavien mallien käyttöön ja siis autokannan uudistumiseen.
Jos uusien autojen verotusta muutetaan päästöihin perustuvaksi, tulee se todennäköisesti tehtyä tehtaan ilmoittamiin arvoihin perustuen jotenkin kiinteäksi vuosittaiseksi maksuksi nykyisen käyttömaksun tapaan. Byrokratiaa saattaisi säästyä kuitenkin melkoisesti, jos edellä kuvattu verotustapa polttoaineeseen lisättynä otettaisiin käyttöön.
Huomasin lievän lipsahduksen jutussa. Miksi ihmeessä bensiinin tai dieselin valmistuksesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä ei mainita? Jos ihmisen ravinnon hiilidioksidikuormitus mainitaan, mielestäni olisi aiheellista mainita myös autojen ´´ravinnon´´ tuottamisen päästöt. Varmasti sekin on monimutkainen prosessi.
Lisäksi, jos oletetaan keskivertoisen suomalaisen tunkevan suuhunsa 50g juustoa päivässä niin todennäköisesti hän ajaa päivässä sen kymmenen kilometriä omalla autollaan. Ideana on äskeisessä oli vain sanoa, että keskivertosuomalainen tekee nämä molemmat.
Tarkoitukseni ei ole puolustella lihantuotantoa mitenkään, koska olen tietoinen sen ympäristöä kuluttavasta vaikutuksesta. Jos energiaa ei kuitenkaan hanki liian yksipuolisesti lihasta, vaan pitää sen pienenä osana monipuolista ruokavaliota niin kävely luultavasti osoittautuu ekologisemmaksi kuin autoilu.
Chris Goodallin artikkelia saa kiittää siitä, että se monipuolistaa ihmisten käsitystä ympäristöä kuormittavista tekijöistä. Todenmukaiset laskelmat antavat uskottavuutta kirjoitukselle.
Ensimmäiselle anonyymille:
Kyseessä ei ollut ihmisen hengityksessä tuottama CO2 vaan pihvin tuotannosta aiheutuvat CO2-päästöt (sekä metaanipäästöt). Metaanipäästöjä ei voi laskea hiilikiertoon sellaisenaan, koska metaanimolekyylissä ollessaan hiiliatomit aiheuttavat todella paljon enemmän kasvihuoneilmiötä kuin hiilidioksidina (ja märehtijät tuottavat paljon metaania).
Suuri osa pihvin tuotannon päästöistä tulee typpilannoitteista ja tuotantoketjun vaatimasta energiasta ja logistiikasta, joka hoidetaan pääosin fossiilisilla polttoaineilla.
Jopon ehdotus olisi taloudellinen katastrofi pienituloisille haja-asutusalueella asuville. Taas tulisi keppiä köyhimmille ja veroaleja niille, jotka ostavat kalliita isoja autoja.
Toinen anonyymi:
Chris otti huomioon myös polttoaineen tuotantoketjun. Se on vain niin marginaalinen verrattuna polttoaineen polton päästöihin, etten tullut maininneeksi sitä.
Lisää tietoa asiasta:
http://www.greenhouse.gov.au/transport/publications/lightvehicles.html
(jos linkki ei toimi niin googleen: Life-Cycle Emissions Analysis of Fuels for Light Vehicles)
Tervehdys!
Olen erityisen suurella mielenkiinnolla ja ihastuksella lueskennllut blogejasi.
Niistä paljastuu todella hyvätasoinen asioihin perehtyminen.
Kuitenkin pari kriittistä kommenttia haluan tässä antaa.
1) Kannattaako skeptikoiden kanssa kovin perusteellisesti kiistellä, koska maailmalta löytää rajattomasti viittauksia haluamaansa suuntaan eikä uskonvaraisille asioille muutenkaan mitään voi. Sen sijaan tietous ilmastonmuutoksesta ja sen haitoista on kuitenkin mennyt viime vuosina aika hyvin eteenpäin eivätkä skeptikoitten puuhat tätä asiaa varmaan muuksi muuta.
2) Tuo ensimmäinen autoiluun liittyvä tekstisi on sikäli mielenkiintoine, että siinä esitetyt faktat varmaan pitävät paikkansa, mutta ole sitä mieltä, että liikennettä pitäisi silti niin ilmastosyistä kuin muutenkin ryhtyä ponnekkaasti rajoittamaaan.
Mitä hyötyä esimerkiksi on autoista, jotka käyttävät puolet vähemmän polttoainetta kuin nykyiset autot keskimäärin, jos samaan aikaan henkilöautojen määrä maailmassa kaksinkertaistuu?
Autolla liikkuminen ei ole läheskään niin välttämätöntä kuin monet väittävät. Esimerkiksi perustelu Suomen harvasta asutuksesta on huono, koska siitä, että joku paikka on kaukana ei seuraa, että sinne olisi pakko mennaä.
Valtaosa suomalaisista asuu kävelymatkan päässä työpaikoiltaan ja esimerkiksi mökille on halvempaa mennä satunnaisesti takislla kuin omalla autolla.
Suomessa etäisyydet olivat yhtä pitkiä jo paljon ennen kuin polttomoottori keksittiin.
Liikenteen rajoittamisesta seuraisi ilmastoasioitten lisäksi runsaasti muutakin hyötyä. Esimerkiksi miljoonia kuolemantapauksia vältettäisiin joka vuosi, kymmeneniä miljoonia vammautumisia estettäisiin. Ihmisten kunnon rappeutuminen liikunnan puutteen takia vöhenisi ja siksi terveydenhoidossa saavutettaisiin valtavat säästöt jnpp.
Tuon lisäksi ihmisten asuttaminen kaupunkien viihtyisyys paranisi liikennemelun ja muiden haittojen vähenemisen takia.
Yksityisten ihmisten talous kohenisi suunnattomasti, jos heidän ei tarvitsisi käyttää 2 tai 3 kuukauden palkkaa auton ylläpitoon. Järkevintä olisi ottaa nuo aikasäästöt vapaa-aikana, jolloin voisi tehdä jotain esimerkiksi ilmaston kannalta hyödyllistä.
terveisin
tapio sipilä
Kiitos asiallisesta ja analyyttisestä kommentista!
1) Juurtuneimpien skeptikoiden kanssa vääntäminen on tosiaan vähän kuin pulun kanssa shakin pelaaminen... mutta vaikka viittauksia löytyy lähes loputtomiin, niin jonkun vastuulle jää esittää lähdeviitteistä kritiikkiä. Kritiikin onkiminen englanninkielisestä materiaalista on monille varsin hankalaa. Skeptikkojen kanssa tapellessa saa selville heidän käyttämänsä lähteet, ja siten pääsee kritisoimaan alkuperäisaineistoa. Lisäksi kinastelusta saa hyviä ideoita blogikirjoituksiin.
Suomessa tosiaan ilmastonmuutoskeskustelu on todella paljon korkeammalla tasolla kuin esim. USA:ssa, jossa Fox Newsin tapaiset instanssit levittävät right-wing think tankkien sepustuksia faktoina.
2) Ilman muuta myös autoilun vähentäminen on tärkeää, mutta koska tutkimukset osoittavat, että ihmiset eivät suostu luopumaan autosta, ei sitä voi väkisin tehdä. Autoilun kustannukset pitää vain tehdä sellaisiksi, että autoa käytetään vain tositarpeeseen ja kustannukset määräytyvät ympäristöhaittojen mukaan.
Mitä hyötyä on puolet vähemmän kuluttavista autoista jos autojen määrä kaksinkertaistuu? No sitä, että jos autot kuluttaisivat saman kuin nyt siinä vaiheessa, kun autoja on 2 x enemmän, niin myös saasteita olisi 2 x enemmän. ;)
Autolla liikkuminen ei tosiaan ole läheskään aina välttämätöntä, mutta toisaalta ei ole omakotitalossa asuminenkaan. Autoilu ei ole pahin resurssien kuluttaja tai saastuttaja, joten siitä ei kannata tarkoituksella tehdä kaiken pahan lähtökohtaa.
Todella moni suomalainen pienituloinen asuu haja-asutusalueella ja ajaa pitkän matkan töihin päivittäin. Heille ei ihan oikeasti ole vaihtoehtoa, ei kukaan tammikuun -20 asteen pakkaskeleillä polje 30km töihin suuntaansa, bussit taas ovat varsin epäekologisia jos niitä ajelutetaan lähes tyhjänä (bussi kuluttaa 20-30 litraa dieseliä satasella eli saman verran kuin 6-10 dieselsmarttia). Yhteiskunnan tulee toimia siten, että köyhimpiä ei rankaista globaaleista ongelmista.
Suomessa tuotetaan paljon sähköä hiilivoimalla. Jos lämmittää saunan sähkökiukaalla, kuluu siihen helposti 10kWh sähköä. Hiilivoimalla tuotettuna yhteen saunan lämmittämiseen vaadittavan energian tuotanto tuottaa saman verran CO2-päästöjä kuin 110km ajaminen autollani. Miten olisi sähkösaunojen tai juuston haittavero? ;)
Liikenteen rajoittamisen muut hyödyt ovat tosiaan mittavat. Kuitenkin esimerkiksi liikenteen kuolemantapauksista isossa osassa kyseessä on ollut sairaskohtaus tai itsemurha, ja jos nämä otetaan pois laskuista, niin Suomessa liikenteessä on varsin turvallista (ja turvallisemmaksi menee koko ajan).
Hyötyliikunnan ansiosta saatavat terveydenhuollon säästöt olisivat tosiaan miljardeja vuodessa jo pelkästään EU:n alueella. Enää pitäisi keksiä porkkanoita sille, että saisi ihmiset polkemaan töihin. Veroaleja polkijoille? Porkkanaa kepin sijaan!
Nykyiset työpaikat vaativat usein, että työntekijä on paikalla lähes aina. Autottomana ei 2-3kk vuodesta jäisi vapaaksi, koska jos pitäisi ommoo lommoo neljäsosan vuodesta, ei moneen työpaikkaan tarvitsisi tulla enää takaisin. Jos moinen onnistuu työnantajan puolesta, on se ehdottoman suositeltavaa ja kannattavaa!
Tulipas pitkä kommentti... no, älä ota liian vakavasti kaikkea. Ja sanomisiani saa kritisoida varsin rankastikin ilman, että otan siitä itseeni. Väitteeni ehdollistava palaute on erittäin suotavaa!
Terve taas!
Jatkan hiukan näitä autoiluun liittyviä kommentointeja kanssasi, koska asia on minusta poikkeuksellisen mielenkiintoinen. Ja toisaalta harvoin tapaa keskustelukumppania, jolla olisi pohdittuja mielipiteitä asiasta.
On aivan varmasti totta, että on ihmisiä, joille oman henkilöauton käyttö on tämänhetkisessä tilanteessa lähes välttämätön asuin- ja työpaikan välisen kulkemisen takia.
Noitten ihmisten määrä selittää kuitenkin vain pienen osan Suomen noin 2,6 miljoonan henkilöauton määrästä.
Olen viime vuosina seurannut tilannetta lähinnä nopeasti kasvavan Tampereen kaupunkiseudun alueella.
Ihmiset muuttavat kauas kaupungin keskustan työpaikkojensa läheisyydestä kai etsimään luonnonrauhaa tai halpoja tontteja. Tuon muuton tekee mahdolliseksi se, että muuttajilla on ennestään käytössä auto. Vähemmän on nykyisin tapauksia, joissa aikaisemmin maalla elänyt ihminen joutuu hankkimaan auton päästäkseen työhön kaupunkiin.
Kauas työpaikoista muuttamista edistää se, että oman auton käyttämisestä työmatkoihin saa reippaat veroedut. Nekin vetävät ihmiset sopivan kauas työpaikoista.
Henkilöauto tyydyttää itse asiassa näissä tapauksissa tarpeita, joita sen hankkiminen on aiheuttanut ja mahdollistanut.
Osalle maallemuuttajista motorisoidut ajolaitteet ovat hyvin rakkaita muutenkin. Uudisasukkaan taloudesta löytyy tuon usein suurikokoisen isännän työmatka-auton lisäksi pienempi emännän auto, matkailuauto, ajoneuvo offroad-harrastusta varten, mönkijät isoille ja pienemmille perheenjäsenille, muutama vesiskootteri omille ja vieraille, moottorivene, moottorikelkka talvisten kalamatkojen kahden kilon kalasaalista varten, ajettava laite ruohojen leikkaamiseksi sekä joukko moottorisahoja, trimmereitä, puhaltimia ja muita välttämättömiä polttomoottorilaitteita.
Se, että ihmiset tutkimusten mukaan haluavat ajaa autolla, ei tee tyhjäksi tarvetta vähentää liikennettä. Ensimmäiseksi vähemmästä liikenteestä hyötyisivät nimenomaan pakon takia autoilevat, koska ruuhkien ja onnettomuusriskien vähenemisen myötä heidän liikkumisensa olisi turvallisempaa ja sujuvampaa.
Ihmiset sitä paitsi haluavat monenlaista ilman, että noitten halujen toteutumista kuitenkaan haluttaisiin esimerkiksi yhteiskunnan päätöksenteossa edistää.
Tuo Smart-autosi on kiinnostava ja ensin se ilahdutti tavallaan minuakin. Olen nähnyt sellaisen luonnossakin.
Vertaan kaikkia autoja viimeksi omistamaani erinomaiseen kulkuneuvoon, jonka käytöstä luovuin kolme vuotta sitten.
Minulla oli vuosimallia 1984 ollut Skoda 120 LS. Se vei bensaa aika tarkkaan kuusi litraa sadalla ja siihen mahtui viisi ihmistä. Näyttäisi siltä, että smarttiisi mahtuu vain kaksi eli kulutus matkustajaa kohti on samaa luokkaa tai enemmän kuin rakkaan skodavainaani.
Totuuden puolesta on sanottava, että ajelin yleensä yksin, mutta esimerkki kuvaakin sitä, että autoilun aiheuttamien ongelmien ratkaisu tai helpottaminen on kiinni paljolti muusta kuin autoteknologiasta ja sen kehittämisestä.
Nykyinen yhdyskuntarakennehan on paljolti tullut muotoonsa suurelta osin siksi, että ihmisten joka tapauksessa ajatellaan kulkevan omalla autollaan.
Kun asuminen, työ ja tarpeitten tyydyttäminen on organisoitu niin, että auto niitä paljon helpottaa, niin silloinhan auton käyttö tuntuu välttämättömältä.
Ilmastoasioissa en jättäisi ainuttakaan kiveä kääntämättä. Jos autoilua saa puolustaa, saa sitten puolustaa lihansyöntiä, koska sillä on vankat perusteet. Ja mikäpä estäisi lämmittämästä saunaa hiilisähköllä, koska suomalaiset ovat aina saunoneet.
Pisimmälle päästään, kun kasvihuonekaasujen määrän vähenmisesksi tehdään jotain kaikilla rintamilla.
Todettakoon vielä, että autoilun lopetin kolme vuotta sitten, mutta lihansyönnin kokónaan ja muitten eläintuotteiden käytön lähes kokonaan yli kymmenen vuotta sitten.
Nykyisin yritän keksiä edes yhden sähkösäästökeinon joka päivä.
Menestystä toivottaen
Tapio Sipilä
Markulla todella hyvä kommentti, allekirjoitan nuo mielipiteet suurelta osin itsekin.
Aivan erityistä huomiota kannattaa kiinnittää Markun mainitsemaan tilanteeseen, jossa lähellä työpaikkaansa ja kaikkia kuviteltavissa olevia palveluja asuva ihminen (useimmiten nuori perhe) muuttaa lähialueelta noin 30 km päähän työpaikastaan. Asun itse myös Tampereen seudulla ja tunnen useita tuttavia, jotka ovat tehneet tämän valinnan koska:
1. Moottoritie mahdollistaa nopean liikkumisen pitkillä matkoilla
2. Oma auto palvelee liikennemuotona joustavasti ja edullisesti
3. Kaupungin ulkopuolelta on mahdollista saada halpoja ja isoja asuntoja rauhalliselta paikalta
4. Työpaikan lähellä on hyvät parkkitilat
Auto ja autoistuminen kokonaisuudessaan (tiet, teiden hyvä valaistus, kunnossapito, laajennukset, hyvät parkkipaikat...) on siis oikeasti todella monelle alkuperäinen syy hankkia itselleen auto. Sen jälkeen hankitaankin seuraavaksi (uusi asunto, eli) pitkä työ/kauppamatka ja siten erittäin hyvä ja perusteltu syy käyttää autoa jatkuvasti. Muuttaminen maalle on yleistä kun työpaikat ja palvelut silti useimmiten säilyvät kaupungeissa.
Ihmettelen todella että, Tuukka, voit ilmastonmuutoksesta huolestuneena ja tiedostavana ihmisena olla rehellisesti ja avoimesti sitä mieltä, että yksityisautoilu on hyvä asia tai ainakin välttämättömyys. Tämä blogiaiheesi tekee mielestäni hallaa ilmastonmuutoksen estämiseen tähtäävälle työlle uskottelemalla ihmisille, että autoilu on "ihan OK", tai ainakin pienempi synti.
Yksityisautoilu on kyllä mukavuus, mutta todella harvoin välttämättömyys ainakaan meille terveille nuorille miehille ja naisille. Jos elämän valinnat tehdään niin, että myös arjen liikkumistarpeet huomioidaan, niin oma auto ei ole välttämätön kenellekään. Jättäisin henkilöautot etenkin kaupunkialueilla yksinomaan sairaiden, vanhusten ja raskaana olevien naisten kuljettamiseen.
Autoilevat ystäväni perustelevat yksityisautoilua sillä, että esimerkiksi harrastuksiin ei pääse muuten kuin autolla. Kappas vaan kun autottomilla ystävilläni ei ole samaa ongelmaa. Mikähän on syy ja mikä seuraus?
Tapion ja Tommin kommentteihin:
Käsittääkseni en ole erityisen automyönteinen vaan myönnän realiteetit. Auto helpottaa elämää niin paljon, että ihmiset eivät saavutetuista eduista luovu. Ihan sama mitä autoilu maksaa, ajetaan silti. Tämä on todettu mm. polttoaineveron korotusten aikana. Vähän kuluttavien autojen veroale todennäköisesti sentään tekee jotain todellista muutosta (ja ennen kaikkea saa ihmiset ajattelemaan päästöjä).
Lisäksi kun otetaan huomioon, että rahan paneminen matkailuun, lihaan, juustoon sun muihin kulutustuotteisiin saastuttaa enemmän kuin saman rahan lykkääminen autoiluun voidaan sanoa, että joissain tapauksissa autoilu on todella se "pienempi paha". Tämä huolimatta maataloustuista ja huomattavan suurista auto- ja polttoaineveroista.
On totta, että suuresta osasta autoilua voitaisiin luopua järkevällä yhteiskuntarakennemuutoksella. Vitsi on siinä, että niin kauan kuin meillä on kolme suurta puoluetta tukemassa nykyistä yhteiskuntarakennetta, pitää päätöksenteko mitoittaa siten, että tehdään nykyisestä yhteiskuntarakenteesta vähiten rasittavaa.
Itse en näe tuulivoimalla "tankattuja" sähköautoja järin pahana asiana. Ne eivät saastuta yhtään, eivät aiheuta melusaastetta eikä niistä tule pakoputkesta pienhiukkasia kun mitään pakoputkea ei edes ole. Jos valtio tukisi moista käytäntöä, voitaisiin yksityisautoilusta vähitellen tehdä kestävän kehityksen mukaista.
Se, että sanon monen muun asian olevan enemmän saastuttavaa kuin yksityisautoilun ei käsittääkseni tee hallaa ilmastonmuutoskeskusteluun.
Se, että keskitytään lähes yksinomaan autoihin vaikka on olemassa niin monta muuta paljon enemmän saastuttavaa asiaa tekeee hallaa ilmastonmuutoskeskusteluun.
Autottoman päivän lisäksi tarvittaisiin omakotitaloton päivä, kasvisruokapäivä (sellainen on jo, mutta ei yleisessä tiedossa), lennoton päivä jnejne...
Käytännössä on kaksi mahdollista vaihtoehtoa:
1.) Haja-asutusalueilla asuvat ajavat jatkossakin autoilla.
2.) Kaikki suomalaiset muuttavat taajama-alueille kerrostaloihin.
Joukkoliikenteen järjestäminen haja-asutusalueille on tuhoon tuomittua kustannusten ja päästöjen takia.
Haja-asutukseen voitaisiin toisaalta panna todelliset kustannukset kattavia tienhoitomaksuja yms, jotta rakenne muuttuisi vähitellen ilmastoa suosivaksi (kukkarolla äänestäminen toimii). Onko ehdotuksia, miten tämä voitaisiin järjestää? Veikkaan, että uusien asuinalueiden rakentamisessa olisi lobbattavaa ympäristöystävälliseen suuntaan ja paljon.
Toisaalta paljon ollaan jo tekemässä. Vaikka vastustan suuria kauppakeskuksia, jonne mennään autolla, on Turkuun rakennettavassa Skanssissa sentään jotain ideaa; kauppakeskuksen välittömään ympäristöön rakennetaan tiheää asutusta, jolloin ihmisillä ei ole välttämättä tarvetta käyttää autoa ruokaostoksiinsa. Jos käy keskustassa töissä, voi kulkea bussilla työmatkat.
Tosin se, että asuu kauppakeskuksen vieressä varmaankin lisää turhaa kuluttamista... ja autoilusta säästyneet rahat kulutetaan johonkin muuhun, jonka tuotanto ja logistiikka saastuttaa enemmän kuin saman rahan käyttäminen autoon.
Kestävän kehityksen kannalta tärkeintä olisi siirtyä palveluyhteiskuntaan, jossa arvokasta olisi vapaa-aika ja elämänä laatu krääsän sijaan.
Hyvä ettet ole lähtenyt koko hommaa kriminalisoimaan.
Oman auton käytön helppous kuitenkin ensinnäkin helpottaa ja yleensä mahdollistaa monia asioita. Käsitykseni mukaan olet perheetön joten autottomuus olisi vielä helpommin järjestettävissä.
Hankit pari lasta ja astu okt ympäristössä niin alkaa se autoasia viimeistään hangata mieltä. Julkisilla kulkuneuvoilla bussista toiseen kulkemalla olisi teoriassa mahdollista mennä harrastuksiin mutta siihen ei arki-iltoisin riitä mitenkään aika ja se on useamman henkilön myötä myös kallista.
Toinen on ihan normaali hoitojärjestelyt ja työt. Omaan työhönikin olisi periaatteessa mentävissä julkisilla. Aikaa menee noin 1,5h suuntaansa mutta pääsisi. Ongelma tulee kuitenkin jo tuosta ajasta. Hoitojärjestelyt eivät veny tuommoiseen työpäivän kokonaispituuteen eli tilanne on mahdoton. Täytyisi olla työtön mutta se ei taas toimi monen muun asian osalta.
Tässä taannoin suositeltiin että enemmän kuluttavilla autoilla ajoa vähennettäisiin. No jos ajatellaan vähäisiä ajomääriä, reilustikin alle 10tkm vuodessa, se on melkein sama millä sen ajaa kunhan auto täyttää funktionsa tilojen ym osalta. Uuden auton ostoa on taloudellisista syistä mahdotonta perustella. Enemmän kuluttavaan vanhempaan saa uuden auton arvonalenemalla kaikki sen tarvitsemat kustannukset.
Näköjään taisit lukaista koko blogin läpi! Kiitos siitä, hienoa että kiinnostaa!
En ole ihan samaa mieltä siitä, että alle 10tkm vuosittaiset ajot olisivat merkityksettömiä. Esim. 300g/km päästelevä jenkkirauta ehtii päästää 3 tonnia vuodessa CO2-päästöjä, pääsen itse samoilla kilometreillä alle tonnilla vuodessa. Kun huomioidaan alle 10tkm vuosittain ajavien määrä maailmassa, huomataan että kyseinen ryhmä edustaa todella suurta osaa autoilijoista. Vanhat paljon kuluttavat autot pitäisi saada paalatuksi ekologisista sekä turvallisuussyistä.
Omakotitalossa asuvan auton tarpeen ymmärrän kyllä todella hyvin, kuin myös sen miksi joku haluaa asua omakotitalossa.
Tuohon asiaan liittyy monenlaisia aspekteja.
Ensinnäkin 300g/km päästelevät jenkkiraudat ovat suhteellisen harvassa. Vilkaisin Chryslerin valikoimaa ja esimerkiksi massiivinen 300C tuottaa tuon 300g/km vasta Hemi moottorilla farmarina ja nelivetoisena. Koko 300C on melkolailla harvassa mainstream peleihin verrattuna ja yleisemmät tekniikat lienevät tuolla kolmenlitran tienoilla joita saa myös dieselinä.
Jos taas puhutaan vanhoista jenkkiautoista määrät on edelleen pienempiä. Kadunvarressa voisi joku päivä laskea mikä osa autoista on vanhaa jenkkiä tai muuten paljon kuluttavaa autoa. Paljonko tämän tyyppisellä ajoneuvolla noilla määrillä on merkitystä?
Kyseessä on kuitenkin sekin puoli että osa, ei kaikki, vanhoista jenkeistä on hienoja ja omaavat kulttuuriarvoa jo sinällään. Vanhat muskeliautot näkyy lähinnä kesäaikaan hyvillä keleillä kruisailukäytössä.
Lisäksi on tarve aspekti. Omassa taloudessamme olemme pitäneet auton hankinnan kohtuullisen järkiperusteisena. Ykkösautona on uudehko diesel ja sillä ajetaan kaikki ajo aina kun auto on pihassa. Toiseksi autoksi on hankittu enemmän harrastepainotteinen peli mutta siinäkin tilat sen mukaan mitä tarvitaan. Maasturille tai toiselle farmarille ei ole tarvetta joten auto on neliovinen sedan.
Vertaus päästöissä Smartiin on sikäli huono kun puhutaan 2 hengen autosta. Esimerkiksi meillä tuommoinen ratkaisu ei toimi kakkosautonakaan johtuen siitä että lapsia on kaksi ja lisäksi tarvitsee kuljetella tavaraakin.
Mainitsetko muuten lisäksi mitä tarkoitat vanhoilla paljon kuluttavilla autoilla?
Jos puhutaan 15-20 vuotiaasta Corollasta, mitä Suomessa on edelleen paljon, kulutusero uuteen verrattuna on todella pieni. Suorituskykyisemmissä malleissa valmistajan ilmoituksetkaan eivät tarjoa sen parempaa taloudellisuutta uusistakaan autoista jos otetaan kulutus, tilat ja suorituskyky huomioon.
Blogi on sinänsä mielenkiintoinen mutta varsinkin noiden vanhempien juttujen kaivelu on vähän turhauttavan hankalaa. 2007 artikkelit olivat esimerkiksi kaikki samassa rimpsussa.
Kirjoituslinja on omaan makuuni vähän turhan aggressiivinen ja vastakkainasetteleva. Toki monet mm ilmastonmuutosta koskevat keskustelut menevät minun mielestäni harmittavasti tämän tyyppiselle linjalle joka taas etenee pahimmillaan siihen "nyt on noilla löysät housuissa", "minä olen oikeassa", "minäpäs" jne. Olisi kuitenkin toivottavaa että asioihin suhtautuisi avoimin mielin, mahdollisimman objektiivisesti ja pohtien monenlaisia aspekteja.
Kuten nyt autoasiassakin. Erilaisille näkökannoille tapaa yleensä olla perusteensa, osa arvostaa toisia perusteita enemmän kuin toisia ja kirjo on sitten sen mukainen.
Jos ajatellaan globaalisti, niin niitä n. 300g päästeleviä vanhoja autoja (myös suuri osa vanhoista Volvoista ja Saabeista kuuluu samaan kastiin) on todella paljon. Puhutaan kymmenistä tai sadoista miljoonista.
Olen samaa mieltä siitä, että 50-luvun jenkkiautot ovat todella hienoja. Se, että joku ajelee pari reissua per kesä moisella ei kyllä merkkaa yhtään mitään mihinkään.
Suhtaudun asioihin kärkkäästi, mutta pyrin olemaan objektiivinen. Haluan kuitenkin, että ihmiset ottavat vastuun teoistaan, eikä päähän taputtelulla siihen taida pystyä.
smartti on tosiaan huono perheelliselle, mutta Suomessa on satoja tuhansia ihmisiä, jotka pärjäisivät smartilla ainakin kakkosautona. VW Polo ja Audi A2 TDI 1.2 ovat yhtä ekologisia kuin smart fortwo cdi (3-4 litraa satasella) ja kuljettavat 4-5 ihmistä, joten kasvihuonekaasujen kannalta kohtuullisia autoja on saatavilla myös perheellisille.
PS. Kyllä mullakin on tallissa 70-luvun bensamersu (omin käsin kunnostettu W115 230.4), mutta viimeisten parin vuoden aikana kilometrejä on tullut tasan nolla. Vanhat autot ovat hienoja, eikä ne saastuta jos niillä ei aja.
No jos globaalisti ajatellaan päästään äkkiä johtopäätökseen että asiat Suomessa ovat aika hyvin.
Onhan täällä tunnetusti vanhaa autokalustoa mutta ei sitä massiivisesti kuluttavaa loppupeleissä kovin usein näe. 90-lukulaisia ja tältä vuosituhannelta on erittäin suuri osa autoista.
Sitten jos mennään vaikka Yhdysvaltoihin, ei edes Kuubaan tms, alkaa tulla kehnompaa kalustoa vastaan. Henkilökohtaisesti minä en ymmärrä jollain 3,6 litraisella V6 olevaa soffa-alustaista jenkkilouskua mitä siellä on mallia paljon. Suorituskyky on melkolailla kehno, ajo-ominaisuudet kauniisti sanottuna mukavat ja taloudellisuus ihan mitä sattuun. Lisäksi keskimääräinen auton ylläpito on hunningolla ja kun autoa hajoaa se vain jätetään siihen ja ostetaan jotain tilalle. American lifestyle.
Lueskelin jossain välissä arvion jonka mukaan muuttamalla jenkkien autokaluston siihen kuntoon mitä se on esimerkiksi keski-euroopassa säästettäisiin vuodessa sen verran öljyä kuin koko entinen NL alue pystyy vuodessa tuottamaan. Ja onhan tilastollisesti tiedossa että 30% maailman bensasta poltetaan jenkeissä ja myös öljyn hinta korreloi kohtuullisesti Yhdysvaltain talouden tilaa.
Pikkudiesel olisi ihan kannustettava vaihtoehto mutta edelleen voimassaoleva dieselvero kurittaa aika kovasti vähän ajavaa.
Vanhemmissakin dieseleissä löytyy varsin taloudellisia vaihtoehtoja mutta sehän on yleisessä tiedossa ettei 200D 80-luvulta kulje mihinkään vaikka ikiluja peli muuten onkin. Ja sitten sitä nokea tietenkin tule melkolailla reilusti.
Ei sillä näkyy nuo uudetkin tupsauttelevan. Olisiko viime viikolla ollut tilanne paikallisen ostoskeskuksen parkkipaikalla kun uuden mallinen Octavia lähti ajelemaan. Melkoinen pölläys putkesta ja auto kuitenkin vähinään -05 vuosimallia.
Päähän taputtelu ja käytännön toimet. No se on hankala juttu. Sinänsä esimerkiksi yleistä energiatehokkuutta ja öljyriippuvuuden vähenemistä voi pitää kannustettavana tekona tekee se ilmastolle jotain tai on tekemättä. Ihan yleisestikin.
Toinen juttu on miten ne tehdään. Biopolttoaineet ruoka-aineista tehtynä on jo osoitettu huonoksi ideaksi. Ehkä hakkuujätteistä, biojätteistä ja muista ylijäämistä voisi hyödyntää tehokkaammin ilman että muut asiat kärsivät. Hakkuujätteissäkin pitäisi sitten myös muistaa maaperän köyhtymisen välttämäminen. Toki tässäkin osuudessa Suomessa menee aika hyvin. Metsänhoito on globaalistikin korkeatasoista ja metsissämme kasvaa noin 25% enemmän puuta kuin hakataan.
CO2 pohjainen vouhotus vain valitettavasti vie huomiota muilta vähintään yhtä tärkeiltä asioilta. Dieseleiden suosiminen tuottaa enemmän pienhiukkaspäästöjä tuottaen sairastumisia ja kuolemantapauksia jo lyhyellä aikavälillä. Esimerkiksi.
Hassua on vain tämä Suomen kaiken blokkaava lainsäädäntö. Nyt maakaasun käyttö on sallittu ja Gazum on alkanut pystyttää asemia Suomeen. Laajaa verkkoa ei putkien rajallisuuden vuoksi varmaan saada aikaan mutta parempi kuin ei mitään. Samalla tapaa konvertoidut ajoneuvot voivat hyödyntää biokaasuja esimerkiksi kaatopaikoilta ja maatalouden yksiköistä kerättynä. Jos saisi kerätä. Tätä ei vain tietääkseni ole vieläkään sallittu.
Sen tiedän että Kuopiossa on valjastettu kaatopaikan biokaasutuotantoa kahden kaupunginosan kaukolämpöjärjestelmän polttoaineeksi. Ainakin osin. Hyvä alku.
Maakaasun osalta kuitenkin ilmaistaan että CO2 päästöt hiukkaspäästöistä puhumattakaan laskevat noin 25%. Ottaen huomioon miten yksinkertainen ja suhteellisen edullinen toimenpide konversio autoon on tätä voisi myös kannustaa vaikkapa valtion toimesta. Pari päivää sitten kyllä uutisoitiinkin polttoaineveron määrittämistä aineen saastutuksen mukaan jossa olisi kieltämättä pointtia. Minä voisin esimerkiksi konvertoida harrasteautoni bio/maakaasulle vaikka heti kun olisi tankkausasema olemassa ja edullista ainetta tarjolla. Päästöt putoaisi omalta osaltani heti neljäsosalla.
Minä en voi ymmärtää, miten voit puolustaa autoilua,samalla kun voimakkaasti vastustat lihan ja juuston ym.eläinperäisten ruokien syöntiä. Ekologisissa valinnoissa ei ole kyse pelkästään hiilidioksidipäästöistä, vaan tietystä maailmankatsomuksesta, jonka on oltava linjassa.
Sinun ajattelussasi on ideologinen ristiriita.
Ekologisesti ajatteleva ei voi kannattaa yksityisautoilua,koska sen päästöt ovat silti olemassa, riippumatta mitä ihminen syö, ja autoilu on ihmiselle vähemmän tärkeää kuin ravinto. Ilman ruokaa ei voi elää, mutta ilman autoa voi. Joku tietty ruokavalinta voi olla toista ekologisempi, mutta autoilun turhuutta se ei tee tyhjäksi, eikä muuta kuluttamista mikään ruokavalio pyhitä. Autoilun haittoja ovat hiilipäästöjen lisäksi mm. karsinogeeniset PAH -yhdisteet ja muut ilmansaasteet. Saasteiden takia autoilua on voimakkaasti rajoitettu joissakin Keski-Euroopan kaupungeissa. Biopolttoaineet ovat pois maailman ruuantuotannosta, ja sähköautot tarvitsevat sähköä.
Mainostamasi Smart -auto on varmasti vähän energiaa kuluttava ja käytännöllinen etenkin kaupunkiajossa, mutta kun juuri kaupunkiajoa pitäisi vähentää! Jokainen terve ihminen pystyy kävelemään tai pyöräilemään alle 20 kilometrin matkan. Itse ajan pyörällä.
Mihin perustuu väitteesi, että tutkimusten mukaan ihmiset eivät kuitenkaan suostu luopumaan autoilusta? Monet ovat luopuneet, osalla ei ole autoon varaakaan. Parempi olisi pitää autojen hinnat tai verotus( myös käytettyjen) niin korkeina suhteessa tuloihin, että vain harvalla olisi autoon varaa. Näin oli vielä autoilun alkuaikoina Suomessa. Sitäpaitsi kaikki eivät suostu ostamaan Smartiakaan, kun se ei sovi esim. suurperheille tai maastoajoon sopivaa tarvitseville maalle. Ihmiset ostavat yleensä sitä mitä haluavat, mutta eikö olisi parempi kannustaa ihmisiä autottomuuteen?
Useampi olisi todennäköisemmin valmiimpi luopumaan autosta, kun eläinravinnon syönnistä.
Jackass, suomessa tilanne alkaa olla kohtuullinen per auto, kun autoverotuksen uudistus on näyttänyt kyntensä. Uusien autojen keskimääräiset päästöt ovat tippuneet reilusti ja ovat pian kansainväliselläkin tasolla alhaiset.
Maakaasuautot ovat houkutteleva vaihtoehto, mutta ainakin näkemäni autot ovat olleet pikkudieseleihin verrattuna melkoisen kovia tuottamaan CO2:a huolimatta paremmasta polttoaineesta. Hiukkassäästöissä etu on tietenkin selvä. Käsittääkseni ensimmäisenä kannattaisi korvata dieselbussit maakaasubusseilla kaupunkien ilmanlaadun parantamiseksi. Toivottavasti tosiaan tuo kaasuverkko laajenee.
Anonyymi, en ymmärrä miten "puolustelen" yksityisautoilua. Minä vain totean realiteetit. Jos joku ajaa sähköautolla ja se sähkö on tuotettu tuulivoimalla niin keneltä se on pois?
Ravinto on toki tärkeää, mutta siinä kenenkään ei tarvitse edes luopua mistään vaan vaihtaa energiatehokkaisiin vaihtoehtoihin. Esim. soijarouheella korvaa jauhelihan siten, että sekä terveys että ekologisuus paranee huimasti. Oikein maustamalla eroa ei huomaa, etenkään lasagnessa.
Biopolttoaineita en kannata. Sähköautot tarvitsevat sähköä, mutta sähkön tuotanto päästöttömästi on vain rahasta kiinna ja jo nyt sähköauto on ajettua kilometriä kohti paljon halvempi kuin polttomoottoriauto (suurelta osin korkean hyötysuhteen takia). Hankalinta hommassa on akkutekniikka.
Kokeile elää minun elämääni vaikka kuukausi siten että poljet paikasta toiseen. Jos ajan kerran viikossa lähes 30km paraisille 10 asteen pakkasella vetämään reilut 2h tanssitunteja niin varmaan huvittaisi sen jälkeen polkea 30km takaisin vielä. smartillani päästöjä tulee yhtä vähän per kilometri kuin Helsingin paikallisliikenteessä bussilla matkustaessa, joten en todellakaan näe tekeväni mitään väärin.
Ne, jotka asuvat omakotitaloissa haja-asutusalueella tarvitsevat välttämättä auton. Työttömillä ei omakotitaloihin ole varaa. Totta kai jokainen pärjää kerrostalolähiössä tai kaupungin keskustassa ilman autoa, mutta kun kaikki eivät asu keskustassa. Minähän kirjoitin jo siitä, että ongelma on olemassaoleva asumismuoto eikä niitä kaikkia omakotitaloja yhtäkkiä voi hylätä.
Tuntuu, että sinulle yksityisautoilu on kategorisesti paha asia, vaikka sen voi toteuttaa päästöttömästi. Julkinen liikenne ei aina ole ratkaisu, yksityisautoja tarvitaan. Ne ajokilometrit ja per km tulevat päästöt pitäisi tietenkin minimoida. Turha autoilu pois, kimppakyytejä jne.
Siitä vain ajamaan politiikkaa, jossa vain harvoilla on varaa autoihin. Sillähän se ongelma ratkeaa, kun tehdään ihmisten elämä todella vaikeaksi. Voit odottaa valtavaa muuttoaaltoa ulkomaille saman tien.
Kysyin jokunen vuosi sitten gallupilla yhdellä autofoorumilla, että luopuisivatko he ennemmin juustosta vai autostaan. Jokaikinen olisi valmis jättämään juuston ruokavaliostaan ennemmin. Koska kasvikunnan tuotteilla pystyy korvaamaan eläinkunnan tuotteet todella hyvin, varsin moni olisi valmis siihen.
Sen sijaan landella asuvat ihmiset eivät saisi ruokaa kotiinsa ilman autoa. Mene itse asumaan landelle ja kokeile!
Hetkinen: landella asuvat eivät saisi ruokaa ilman autoa...???
Olen landepaukku, kävin poimiassa korvasieniä, naapurustossa lihoo tuotantoeläimiä monipuolisesti, tilateurastamo on kiven heiton päässä, pellot tuossa ikkunan alla kasvavat viljaa, järvessä kilometrin päässä on verkot liossa, marjapensaat ja omenapuut kukkivat. Parasta lähiruokaa tuottavat nuo kaikki.
Olen varmaan ymmärtänyt asiat ihan väärin, mutta minulla on kumma tunne, että ruoka tulee landelta.
Julkisen liikenteen ihannoinnissa pitää muistaa, että kun väyläinvestoinnit huomioidaan, niin esim. juna muuttuukin huomattavan epäekologiseksi. Radat ja asemat rakennetaan vain ja ainoastaan raideliikennettä varten, ja se on liian harvaa ollakseen ekologista. Mm. lentoliikenteen väylät ovat erittäin ekologisia, vielä vihreämpiä kuin laivaväylät. Jopa citypyöräily on epäekologisempaa kuin autoilu, johtuen pyöräteiden rakentamisen jyvittymisestä liian pienelle ajosuoritteelle.
Mielenkiintoisia ajatuksia on kyllä Chris Goodall nostanut esiin kävelyn hiilidioksidipäästöistä. Minulla on käynyt mielessäni, että olisikohan kaasuauton käyttäminen ympäristöystävällisempää? Kaasuauton hankinta voisi tulla kyseeseen, jos biokaasu tai LNG-tankkausasemat löytyisivät helposti.
Lähetä kommentti