Dokkari vedyllä ja sähköllä ladattavista autoista

Yleltä tuli todella mielenkiintoinen dokkari. Katsokaa täältä. Katsottavissa 2009 kesäkuun loppuun.

Dokkari vahvisti huomattavasti näkemystäni siitä, että tulevaisuuden autot ladataan sähköllä, ei vedyllä. Sähköllö ladattava auto on tätä päivää, vetytalous on aina 10 vuoden päästä tulevaisuudessa. Aivan kuten 50 vuotta sitten taloudellisesti kannattava fuusiovoimala oli "50 vuoden päässä". Myös tänään sanotaan, että se on 50 vuoden päästä.

Tästä voitte halutessanne jatkaa mammuttimaista keskustelua, jota piisaa valtavia määriä aiheessa Sähköauton energiatehokkuudesta ja polttoaineista taas.

Olen lasten liikuntaleirillä vielä pari päivää, sen jälkeen pyrin vastaamaan keskusteluissa nousseisiin kysymyksiin. Kiitos jälleen kerran aktiivisuudestanne!

Onko päästövähennyksissä toivoa?

On. Ainakin jos katsoo allaolevaa kuvaajaa odotetusta rakennusten energiankulutuksesta.

Rakentamisen tulevaisuus Sähköalan mukaan. Lisää juttua rakentamisesta blogissani täällä.

Nyt Eija-Riitta kirjoittaa, että ilmastonmuutosta ei voi ratkoa kuin saasteongelmaa:

"Jotta ilmakehän hiilidioksidipitoisuus pitäytyisi alle 450 ppm:n, täytyisi noin 95 prosenttia maapallon kuluttamasta energiasta tuottaa täysin hiilivapaasti jo vuonna 2050. Tämä siitä huolimatta, vaikka arvioisimme väestönkasvun hidastuvan merkittävästi, bruttokansantuotteen kasvavan vain 1,5 prosenttia vuodessa ja energiatehokkuuden lisääntyvän maailmanlaajuisesti 500 prosenttia USA:n nykytasoon suhteutettuna."

500 % kasvu täysin surkeista USA:n luvuista vaatii ainoastaan 4 % vuosittaisen parannuksen vuodesta 2009 vuoteen 2050. Esimerkiksi 5 % vuosittainen energiatehokkuuden kasvu tarkoittaa 50 vuodessa yli 1100 % kasvua. Tulee nimittäin korkoa korolle.

Kun muistetaan, että sähköautojen hyötysuhde on nyt noin 70-80 % (vs. polttomoottorien 20-30 %) ja että rakennusten lämmitykseen käytettävää energiamäärää pystytään nykytekniikallakin supistamaan kohtuullisin investoinnein rakennusvaiheessa 80 %, ei tuo 4 % vuosittainen parannus kuulosta mielestäni millään lailla epärealistiselta, etenkin kun ottaa tosiaan huomioon sen, että USA:ssa energiatehokkuus on tällä hetkellä aivan surkea. Esim. Ruotsissa CO2-tonnia kohden tuotetaan yli 300 % enemmän nimellisarvoista BKT:tä kuin USA:ssa JO NYT!

USA:ssa CO2 per capita on noin 20 tonnia. BKT (nom.) $ 47 000 ja (PPP) $ 47 000

Ruotsissa CO2 per capita on noin 6 tonnia. BKT (nom.) $ 53 000 ja (PPP) $ 37 000.

Suurin osa tehokkuushankkeista olisi siis saavutettu jo sillä, että globaalisti parannus olisi samaa luokkaa kuin USA:n ja Ruotsin ero. Olisihan se hirveää, jos USA:sta tulisi Ruotsin kaltainen. Aihetta käsiteltiinkin hersyvässä pätkässä the Daily Showssa. Osa 1, osa 2. Katso jos et ole nähnyt, vie alle 10 minuuttia elämästäsi ja on helposti sen arvoista!

Lisäksi täytyy ottaa huomioon, että hiilivoimaa voidaan jatkossakin käyttää, mikäli CCS-tekniikka saadaan käyttöön.

Eija-Riitta väittää, että:

"hiili-intensiivisyys on yllättäen kääntynyt globaaliin nousuun. Syyksi on paljastunut Kiinan ja Intian nopea teollistuminen ja kaupungistuminen."

PPP:llä eli ostovoimapariteetilla mitattuna USA:n ja Kiinan CO2 per BKT -luku on samaa luokkaa.

Parissa vuodessakin hiili-intensiteetti BKT-yksikköä kohden on Intiassa laskenut paljon. Pidemmällä aikavälilläkin pudotus on selvä.

Lisäksi yksi intialainen tuottaa keskimäärin alle 1/10 CO2-päästöjä suomalaiseen verrattuna. BKT (PPP:llä mitattuna) per CO2 ei ole intiassa nytkään kovin paljoa huonompi kuin Suomessa. Ja kyseessä on todella köyhä kehitysmaa!

En oikein ymmärrä miten Intia on syypää tuohon hiili-intensiteetin kasvuun kun Intiassa kyseinen luku on ollut aika reippaassa laskussa. Kuitenkin pitää verrata hyvinvointia tarkasteltaessa BKT:ta PPP:n näkökulmasta eikä nimellisarvosta, koska nimellisarvoinen BKT ei tuota hyvinvointia siinä missä ostovoima, mikäli puhutaan köyhimmistä maista.

Pitäisikö ongelmaa kuitenkin lähteä ratkaisemaan USA:sta, joka näyttäisi olevan energiatehokkuudessa kehitysmaiden luokkaa, mutta elintasoltaan maailman huipulla?

Ari Vatanen Tuukan tentattavana - kieltää ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen

Tuukka: Ooksää sitä mieltä, että ilmastonmuutos on ihmiskunnalle vakava uhka vai mitä mieltä olet?

Ari: Mikä ihmisen vakava uhka on, köyhyys, ihmiskunnan köyhyys on vakava uhka ja siitä päästään irti vaan uusia, uudella teknologialla. Ja yleensä ihmiskunnan tulevaisuus perustuu vaan innovaatiosuuteen. Ja luonto tekee sitten mitä se tekee. Mehän tiedämme jo sen meidän lähihistoriasta. On ollut paljon lämpimämpiä aikoja kuin nyt. Muutokset ovat...

Tuukka: Koska?

Ari: No viimeksi vuodesta 900-1400, sillä välillä.

Tuukka: No, oikeastaan uusimmassa IPCC:n raportissa asia ei oo näin. Siellä on 12 lämpötilarekonstruktiota ja yksikään niistä ei osoita että silloin olisi ollut lämpimämpää kuin nyt globaalisti tai koko pohjoisen pallonpuoliskon alueella. Euroopassa on saattanut olla lämpimämpää.

Ari: IPCC:n loppuraportit, me emme tästä rupea kiistelemään hyvä ystävä, koska historiallisia tosiasioita ei voi väistää. IPCC:n vuoden 1996 loppuraportissa myönnetään, myönnetään, kaikki tietävät, keskiajan nykyistä lämpimämpi vaihe, edistyksen aika, sen jälkeen seurasi kylmä vaihe. Viimeinen IPCC:n raportti ei enää käsittele sitä keskiajan lämpöaikaa. Eli minun...

Tuukka: Kuinka niin?

Ari: Hetkinen, jos mä saan sanoa kun kerta kysyt minulta? Mä sanon näin, että meidän pitää olla huolissaan ihmisen hyvinvoinnista niin täällä kuin Timbuktussa ja luonto sitten tekee mitä se tekee, koska ihminen ei aiheuta maapallon ilmaston lämpenemistä. Ihminen ei voi siihen vaikuttaakaan. Totta kai ilmastonmuutos tapahtuu. Tulee jääkausia, jääkausia syntyy, jääkausia menee, mutta meidän täytyy keskittyä ihmisen auttamiseen. Ja se miten voidaan auttaa on vaan ihmisen kehityksellä. Ei sitä mitä Vihreät sanovat, että pysähdytään tähän ja lähdetään taaksepäin. Siitä seuraa meille työttömyyttä ja köyhissä maissa nälänhätää.

________________________________

Manuskripti ei ole aivan sanatarkka kovasta taustamelusta johtuen, mutta asiasisältö on käsittääkseni tarkkaan tallella.

Ari tarjosi vähän myöhemmin kahvit ja mm. kielsi nykyisen ihmisen aiheuttaman massasukupuuttoaallon, josta lisätietoa vaikkapa täällä.

Puolustuksena täytyy sanoa, että keskustelukumppanina hän oli erittäin mukava, kuuntelee ja argumentoi kohteliaasti. Kiitän myös kahvista.

Kokoomuslaiset sekoilee urakalla

Kylläpäs hymyilyttää. Kuvan otti Vesa.

Eija-Riitta Korholan logiikkaa Uusi Suomen blogissa:

"Al Gore on hyvä esimerkki. Hän on yhtä aikaa poliitikko, ilmastolobbari ja puheenjohtaja yksityisessä yrityksessä, joka sijoittaa tuotteisiin, joita ilmastosäikähtänyt maailma ostaa."

Kysyin Eija-Riitalta, että mitä tämä oikein tarkoittaa, koska Al Gore ei ole ollut vuosikausiin missään poliittisessa roolissa. Eija-Riitta vastaa:

"Tuukka, tuon tason poliitikko on aina poliitikko, lopetettuaankin. Hän on ihminen joka käyttää poliittista vaikutusvaltaa, vaikuttaa poliitikkoihin ja liikkuu niissä piireissä."

Tuolla logiikalla poliitikon määritelmään taitavat kuulua myös kaikki lobbarit ja suuryritysten johtajat. Tuolla logiikalla myös Suvi-Anne Siimes on edelleen poliitikko, vaikka hän on lopettanut poliittisen uransa aikapäiviä sitten. Hän on nykyään Lääketeollisuus ry:n palveluksessa lobbarina, joka käyttää poliittista vaikutusvaltaa, vaikuttaa poliitikkoihin ja liikkuu niissä piireissä.

Itse en todellakaan kuvittele, että Siimes olisi edelleen poliitikko. Mitä mieltä itse olette?

Seuraavana Ari Vatasen tietopläjäyksiä:

"Vihreiden vastustuksen takia WHO hyväksyi vasta äskettäin DDT:n malarian vastaiseen taisteluun. DDT on kustannustehokas malarian torjuja köyhissä maissa."

Mitään DDT:n käyttökieltoa malarian ehkäisyyn ei kehitysmaissa ole koskaan ollut edes olemassa. Lisäksi ilman DDT:n käytön rajoittamista viljelyssä torjunta-aineena, olisivat hyönteiskannat muuttuneet nopeasti DDT-resistenteiksi, mikä olisi tarkoittanut sitä, että tällä hetkellä DDT:n ansiosta ei pystyttäisi pelastamaan miljoonia ihmisiä. Lisäksi DDT:n käytön rajoitukset pantiin voimaan paljon ennen kuin Vihreää puoluetta edes oli olemassa.

"Kaikki uskovat, että öljy loppuu jonain päivänä, (nykyisen tiedon mukaan yli 100 vuoden kuluttua) mutta väittävät samaan aikaan, että päästöjä on mahdollista vähentää! Yhtälön etuosa kumoaa sen jälkiosan."

Ensinnäkin on aivan varma, että öljy ei missään vaiheessa lopu kokonaan. Hinta vain nousee, kun joudutaan ottamaan käyttöön yhä hankalammin saavutettavia öljyesiintymiä ja sitä kautta kysyntä laskee. Toisekseen hiiltä on maaperässä kymmenen kertaa enemmän kuin öljyä. Täällä aiheesta lisää. Vatasen logiikka ei siis ota huomioon 3000 miljardia tonnia kivihiilen sisältämää hiiltä.

"Viimeisen jääkauden aikana Grönlannin jäätiköillä oli 25 nopeaa lämpötilan muutosta ja jään sulaessa ilma lämpeni 16 astetta muutamassa vuosikymmenessä."

Hetkonen... siis tuo on olevinaan argumentti sen puolesta, että ihmisen aiheuttamalla lämpenemisellä ei ole väliä tai että nykyinen ilmastonmuutos ei anna syytä huoleen. Se, että ilmastossa pystyy tapahtumaan noin merkittäviä yhtäkkisiä muutoksia on nimenomaan argumentti sen puolesta, että maapallon ilmastoa säätelevä järjestelmä on herkkä ja voimakkaat muutokset siihen saattavat aiheuttaa valtavia muutoksia.

Kannattaa kuitenkin huomioida, että paikalliset lämpötilat voivat merivirtojen yms. takia muuttua radikaalisti, mutta globaalilla skaalalla tuollaista lämpenemistä ei todennäköisesti ole koskaan nähty. 16 asteen muutos muutamassa vuosikymmenessä tappaisi suurimman osan ihmiskuntaa nälkään ja luonnonilmiöihin.

Vatanen jatkaa Vihreiden mollausta ja lopettaa kirjoituksen linkkilistalla ilmastoänkyröiden sivustoille. Kokoomus ottaa ilmeisesti tosissaan ilmastonmuutoksen torjunnan. Ilmeisesti torjunnalla tarkoitetaan tässä tapauksessa sitä, että torjutaan käytännössä koko maailman tiedeyhteisön mielipiteet asiasta. Jos päätetään, että ilmastonmuutos ei ole ongelma, ei se enää ole ongelma. Vai kuinka? Jos haluatte lukea aiheesta lisää, Kaj Luukko julkaisi Pasi Toiviaisen vastineen Vatasen aiempiin kommentteihin täällä.

Jos haluatte äänestää Eurovaaleissa ehdokasta, joka ymmärtää ilmastonmuutoksen uhat ja tuntee ilmastonmuutoksen tieteellisen perustan hyvin, suosittelen Pasi Toiviaista. Lukijoille ja etenkin Ari Vataselle suosittelen katsomaan Pasin dokkarin, Venus-teorian, täältä.

PS. Olisiko pitänyt mainita myös Pöntisen mamu-kielteinen mainos?

Lisää Tanskan CO2-päästöistä

Kuten ehkä pitkälle toistasataa kommenttia kerännyt Korhola-kritiikkini osoitti, puhuttaa asia paljon. No, heitetään lisää vettä myllyyn. Tein graafeja puhutuista päästöistä. Luethan myös selitteet ennen kommentointia!

Kuvassa on Tanskan CO2-päästöt valikoituina vuosina. Huomaathan, että ensimmäiset 3 vuotta ovat 1990, 1995 ja 2000, eli ko. vuosien välistä puuttuu dataa. Täten nuo lineaariset regressiot eivät anna todellista kuvaa! Joka tapauksessa graafi antaa jotain kuvaa viime aikojen päästövähennyksistä. Saa aika kieroon katsoa, jos tuosta saa sen kuvan että päästöt kasvaisivat.

En ollut tyytyväinen tuohon, koska siinä on liikaa kritisoitavaa. Etsin siis CDIAC:n ja UNFCCC:n tiedot Tanskan CO2-päästöistä. Ikävä kyllä uusin vuosi löytämälleni datalle on 2004. Koska Tanskan tuulivoimakapasiteetti ei ole vuodesta 2004 kuitenkaan kasvanut, on tarkasteltava ajanjakso tuulivoiman käyttöönoton kannalta juuri oikea, mikäli halutaan tietää onko tuulivoimalla mahdollisesti ollut päästöjä vähentävä vaikutus:


Kumpikin datasetti osoittaa kiistattoman laskun päästöissä, kun katsotaan trendejä tai vaikka vuosittaisten päästöjen graafeja silmämääräisesti. Vuonna 2006 Tanskan päästöissä oli tosiaan piikki, mutta se johtui löyhästä päästökaupasta. EU:ssa päästöoikeuksia annettiin ilmaiseksi enemmän kuin niitä teollisuus tarvitsi. Se kuitenkaan ei ole tuulivoiman vaan päästökauppapolitiikan vika. Siksi tärkeintä on seurata päästömäärien TRENDEJÄ, ei yksittäisiä vuosia, etenkin kun yksittäisten vuosien poikkeamat pystytään selittämään.

Olen edelleen sitä mieltä, että tilastodataa katsomalla ei saa millään lailla objektiivisesti aikaan lopputulosta, jonka mukaan Tanskan CO2-päästöt ovat kasvaneet tuulivoimasta huolimatta. Etenkin kun ottaa huomioon suuren vuosittaisen vaihtelun, on pakko ottaa tarkasteluun vähän pidempi aikaväli, mikä taas osoittaa päästöjen trendinomaisen laskun.

Ja ei muuta kuin keskustelu käyntiin! :) Vapaasti, moderoimatta ja sensuroimatta, kuten tapaani kuuluu.

Sähköauton energiatehokkuudesta ja polttoaineista taas

Mummo ankan auto, Detroit Electric, noin 100 vuoden takaa. Sata vuotta sitten polttomoottorikäyttöisiä autoja pidettiin kaupunkeihin sopimattomana niiden päästöjen takia.

Viime päivinä on puhuttu jälleen varsin paljon biopolttoaineista, joita olen aiemmin kritisoinut blogissani täällä ja niistä käydään keskustelua Tiede-lehden foorumilla täällä. Tällä kertaa uutena asiana todettiin, että hehtaarin sadolla saadaan autot kulkemaan lähes tuplaten pidemmälle tuottamalla biomassasta sähköä, jota sähköautot käyttävät verrattuna siihen, että viljellystä sadosta tuotettaisiin autoihin polttoainetta. Aiheesta uutisoi mm. Kauppalehti.

Aiemmissa aiheissa on ollut paljon keskustelua sähköautoista. Tässä muutamia hyviä näkökulmia aiheeseen:

Nimim. Jackass:

Mitä tähän tuulivoimaan tulee Uusi Suomi lehden blogeissa eräs kirjoittaja nosti esille vetytekniikan. Tuulivoimalla olisi mahdollista erottaa vetyä vaikkapa vedestä ja prosessi pyörii sillä teholla kuin tuulta piisaa. Energia siirtyisi vetyyn josta sen saisi kuljetettua mm tieliikenteeseen tai muuhun tarpeeseen. Tämä vaihtoehto ei myöskään tarvitsisi minkäänlaista säätövoimaa mutta samalla eristää sen varsinaisesta sähkögridistä omaksi toimintatavakseen.

Nimim. Saku

Suurin osa autonvalmistajista on jättämässä kyseiset vety hankkeet ja siirtyneet kehittämään hybrideitä sekä sähköautoja. Vedyn ongelmat ovat lukemattomat ja hyödyt vaatimattomat, jonka takia en usko vedyn tulevaisuuteen polttoaineena. Vedyllä ei mennä hyvin pitkiä matkoja sillä sen energia sisältö on huono. Tankkaus hankalaa, säilytys hankalaa, moottorit erittäin kalliita(Verrattuna vaikkapa sähköautoihin), mutta ennenkaikkea vety ei ole energian perusmuoto vaan se pitää valmistaa. Oma arvaus on, että hybridit valtaavat alaa, joissa todennäköisesti pidemmällä aikavälillä käytetään biopolttoaineita, joiden tuotanto voi olla ekologisesti jopa kannatettavaa, jos levät saadaan tuottamaan biodieseliä. Sähköautot tulevat rinnalla ja saavat vauhtia mikäli akkuteknologia menee eteenpäin samalla tavalla mitä se nyt on mennyt. Valtiovallan ei tule ottaa kantaa siihen mikä on seuraava moottorityyppi vaan verotuksella kannattaa vain ohjata vähäpäästöiseen. Antaa markkinoiden ratkaista sitten teknologiset ongelmat ja kustannustehokkuuden.

Saku jatkaa:

Jos pug-in hybridillä pystyy ajamaan lähitulevaisuudessa 50 - 100 km sähköllä ja lataamaan sen yön aikana niin se laskisi radikaalisti polttonesteiden kulutusta. Jos polttonesteen voi korvata biopohjaisilla aineilla vähentäisi se päästöjä entisestään... Itse näen kehityksen suunnan tämän kaltaisena... varma toki en voi olla.

Kaj Luukko suositteli dokkaria "Who Killed The Electric Car", jonka voi katsoa vaikkapa täältä. Kaj huomautti myös, että Kiinassa on alkanut sähköautojen sarjatuotanto.

Itse en usko vetyautojen yleistymiseen. Vety on erittäin epästabiilia ja räjähdysherkkää, säilöminen on todella hankalaa ja hyödyntävät moottorit todella kalliita. Ylivoimaisesti suurin osa autolla ajamisesta on lyhyttä ajoa, minkä jälkeen autot seisovat usein tuntikausia. Suurimmalle osalle ihmisistä nykyisten sähköautojen kantama ja latausajat riittäisi kaikkeen arkiajoon täysin. Siksi uskon sähköauton olevan sekä tätä päivää että tulevaisuutta. Pitkän matkan ajoon tällä hetkellä käytännöllisintä on käyttää fossiilisia polttoaineita. Vaihtoehdot ovat ympäristölle haitallisempia tai niin kalliita, että samalla rahalla voisi vähentää muissa kohteissa päästöjä moninkertaisesti. Toki rinnalle saattaa lähiaikoina tulla merkittäväksi vaihtoehdoksi biokaasu, joka on erittäin ympäristöystävällinen ratkaisu. Tärkeintä olisi kuitenkin saada kokonaisenergian kulutusta vähennettyä, eli käytännössä vähän polttoainetta kuluttavia autoja ja joukkoliikenneratkaisuja ja liikkuminen niilläkin minimiin.

Etenkin tuohon jälkimmäiseen Sakun kommenttiin voin yhtyä. Muutenkin kommenteissa on ollut erinomaisia argumentteja ja spekulointia. Kiitos siitä!

Näin ilmastoharrastajasta tehdään superasiantuntija

Aihetta yleisemmin valotetaan englanniksi todella hyvin täällä, kohdassa Fake experts.

Olen nähnyt vuosien varrella todella monta kertaa henkilöitä, jotka yrittävät esittäytyä ilmastoekspertteinä ja alan todellisinä asiantuntijoina ja tiedemiehinä ilman mitään pätevyyttä. Aiemmin löylytin Richard S. Courtneya täällä. Kannattaa lukea vaikka koko keskustelu linkistä, huvittavaa luettavaa.

Tällä kertaa syynin alle pääsee John McLean (melkein kuin Die Hardin John McClane), joka itkee The Australianissa kuinka tiedeyhteisö on salaliitossa ja julkaisee vain niitä tutkimuksia, jotka kannattavat ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen puolesta puhuvia tutkimuksia.

Perustelut ovat samaa vanhaa huttua, ja kyseinen logiikka ontuu mielestäni todella, todella pahasti.

Jos joku haluaisi saada lisää tutkimusrahaa aiheeseen, eikö tällöin paras mahdollinen konsti olisi luoda kuvaa siitä, että tiede on hyvin sekasortoista ja että lisätutkimusta tarvitaan että aiheesta saataisiin todisteita? Miten tällaiseen logiikkaan mahtuisi se, että jengi haluaa pitää omat työpaikkansa julkaisemalla vain toistensa kanssa samaa mieltä olevia tutkimuksia? Ei mahdu minun pollaani. Kommenteissa sana on vapaa, jos olette eri mieltä.

Joka tapauksessa huomioni kiinnitti tekstin viimeinen rivi:

John McLean is a climate data analyst and a member of the Australian Climate Science Coalition.

Häh? Mikä "climate data analyst"? No ihan sellainen kuin minäkin ilmastoasioissa, eli amatööri ilman koulutusta, nimellistä pätevyyttä, akateemista taustaa tai tiedejulkaisuja aiheesta. Muualla hän on"computer consultant and occasional travel photographer". Ainoa aiheeseen liittyvä tyypin kirjoittama artikkeli on hänen kaverinsa David Archibaldin hyväksymä raapustus Energy & Environmentissa, joka on tunnettu ilmastoänkyräjulkaisu. Archibald itse on julkaissut aivan tolkutonta sontaa, kuten voitte lukea vaikkapa täältä.

Entäs tuo lafka? Australian Climate Science Coalition kuulostaa hienolta! Lisätietoja täältä. Kyseessä on virallisen kuuloinen taho, mutta se on ilmastoänkyräjärjestö, jonka on perustanut Australian Environment Foundation, joka on teollisuuden ja energiateollisuuden lobbauslafka.

Summa summarum: jos Esson baarin pojat perustaisivat kimpassa hienon kuuloisen järjestön ja itse päättäisivät olevansa ilmastodata-analyytikkoja, olisivat he yhtä päteviä kuin tuo John McLean.

Itse en koskaan yrittäisi väittää olevani ilmastoanalyytikko, paitsi jos joskus hankin aiheeseen pätevyyden ja teen sitä ihan oikeasti työkseni. Luulisi että McLeaniakin hävettää esiintyä jonain, joka hän ei yksinkertaisesti ole.