keskiviikkona, kesäkuuta 25, 2008

"IPCC Expert Reviewer" tarkoittaa melkein ihan ketä tahansa

Tuossa edellisen viestin kommenteissani viittasinkin jo aiheeseen, mutta mielestäni tämä on sen verran tärkeä aihe, että se ansaitsee oman postauksensa. Inhofen, josta kirjoittelin täällä, ilmastonmuutoksen kiistävillä listoilla on tämän tästä "tiedemiehiä", joiden tittelinä on IPCC Expert Reviewer.

Mitä se sitten tarkoittaa? Se tarkoittaa, että henkilö on osallistunut IPCC:n vertaisarviointiprosessiin (vertaisarvioinnista täällä). Vitsi on siinä, että paperit ovat alusta asti olleet julkisia ja lähes kuka tahansa on niitä voinut kommentoida. Se, että on IPCC:n Epert Reviewer ei tarkoita, että IPCC olisi yhdessäkään sanassa samaa mieltä kuin kyseinen henkilö. Se tarkoittaa vain, että henkilö on antanut palautetta IPCC:lle työstövaiheessa.

Jotkut tuntuvat ratsastavan tällä tittelillä todella kovaa, esim. Richard S. Courtneylle se tuntuu olevan elämän suurin titteli. Tämä valheellisesti tohtoriksi tituleerattu Cambridgen avoimessa yliopistossa vuoden opiskellut tyyppi, joka toimii metodistikirkon lähetyssaarnaajana tai vastaavana, on levittänyt netissä väitettä, jonka mukaan IPCC:n puheenjohtaja Pachauri olisi henkilökohtaisesti pyytänyt häntä vertaisarvioijaksi. Täällä aiheesta. Lienee tässä vaiheessa jo ilmiselvää, että tyyppi rypee fossiiliteollisuudelta saamassaan rahassa ja kyseisen tyypin "ilmastokonsultoinnista" ei ole mitään todisteita tai cv:tä nähtävillä missään. Silti hän kokee olevansa pätevä sanomaan, että koko kasvihuonekaasuteoria on väärässä ja tekee sitä ympäri blogosfääriä. Paras vitsi tuossa on se, että hän väittää vuonna 1940 olleen yhtä lämmintä kuin nyt. Se osoittaa, että termit "ilmasto" tai "tilastotiede" ovat tälle huijarille täysin tuntemattomia käsitteitä.

Eikä ole vaikea arvata, että tämäkin yksilö väitti vielä jonkin aikaa sitten, ettei tupakointi mitään syöpää aiheuta. :)

Olkaa hyvät ihmiset kriittisiä, älkääkä uskoko kaikkia "Expert Reviewereitä" vaan oikeita tutkijoita ja vertaisarvioitua tiedettä!

torstaina, kesäkuuta 19, 2008

Rekkojen hidastaminen olisi hyvä juttu

Dieselin veronalennusta vaatineiden rekkakuskien liikenteenhidastamismielenilmaus jäi tekemättä. Hyvä niin, koska ihmisten kiusaaminen on huono tapa ajaa omaa asiaansa.

Tuli kuitenkin mieleen sama, josta jotkut fiksut lähettivät yleisönosastokirjoituksiakin lehtiin. Väitän, että ylivoimaisesti suurin osa rekoista ajaa yli 80km/h matka-ajossa. Useat hakkaavat 89km/h rajoitinta vastaan (rekat on rajoitettu ko. nopeuteen). Tuo n. 10 % ajoneuvokohtaisen nopeusrajoituksen (suurin sallittu nopeus rekoille on 80km/h) ylittäminen kasvattaa huomattavasti polttoaineenkulutusta, koska nopeuden kasvaessa nousee ilmanvastuksen määrä toiseen potenssiin.

Ehdotus rekkakuskeille, kuorma-autokuskeille sun muille:

Ajakaa tästä lähtien 80km/h alueella 80km/h älkääkä 89km/h. Vaikutus on muutama euro tunnissa, jopa toista kymppiä (laskekaapa huvikseen vaikutus kuukaudessa). On aivan turha väittää, että sopimuksista ei pystyisi pitämään kiinni, jos ajaa 80km/h, koska ei sellaisia sopimuksia saa tehdä, jotka edellyttävät kuskeja ajamaan ylinopeutta. Normaalikokoinen rekka kuluttaa helposti 40 litraa satasella, joten 10-15 % säästölläkin on huomattavan suuri merkitys.

Ymmärrän kyllä hyvin rekkakuskien ahdingon, mutta suurimmat syypäät laskeviin katteisiin ovat sopimukset, joita ei ole riittävissä määrin sidottu polttoaineen hintaan ja jotka pakottavat kuskit ajamaan ylinopeutta. Öljyn maailmanmarkkinahinta nousee sitä tahtia, että polttoaineen veroalet olisivat vain lyhyttä tekohengitystä. Logistiikan kustannukset nousevat, ja logistiikkafirmojen on pakko siirtää kustannukset logistiikkapalvelun ostajalle, jos liiketoiminnan halutaan jatkuvan.

Vähemmän vakavasti aiheesta:

Uhkaava mielenilmaus aiheutti huomattavaa luovuutta kansan parissa. Moni suunnitteli alkavansa köröttää rekkojen edessä 20km/h heti kuultuaan suunnitelmasta ihan vaan "tueksi" toiminnalle. Ja tänään, vuoden kiireisimpänä kauppapäivänä, kiertää tekstiviesti, joka vaatii hidastelemaan kassajonoissa, koska olut on liian kallista.

tiistaina, kesäkuuta 10, 2008

Autoliiton surkea EcoTest -pisteytys ynnä muuta

Povasin tuossa viime vuonna, että autoverouudistus tulee pienentämään uusien autojen CO2-päästöjä kilometriä kohden. Tämänhetkiset arviot liikkuvat noin 10 % luokassa. Muutamassa vuodessa siis Suomen kokonaispäästöistä lähtisi 1 % pois yhdellä verouudistuksella (olettaen, että autoilu pysyisi entisellään). Vielä suurempia vähennyksiä on odotettavissa, koska autotehtaat saavat erittäin vähäpäästöisiä malleja markkinoille koko ajan. Esimerkkinä Mersun C 200 CDI Blue Efficiency -malli, jonka yhdistelmäkulutus on 5,1 litraa tai BMW 118d, jonka yhdistelmäkulutus on 4,5 litraa satasella. CO2-päästöt ovat noin 120-130g/km kyseisillä autoilla. Näyttää siltä, että jos jopa Mersu ja BMW pystyvät valmistamaan hyvin kaupaksi meneviä ja tehokkaita autoja, jotka pääsevät EU:n määrittelemään 130g/km hiilidioksidipäästörajaan, ei muillakaan valmistajilla pitäisi olla ongelmia päästä tavoitteeseen.

Autotehtailla ei ole vaikeuksia tehdä autoja, joiden päästöt ovat huomattavan pienet. Sen sijaan niiden ostaminen tuntuu olevan kuluttajille kohtuuttoman hankalaa. Asiaa hankaloittaa se, että ison auton sallitaan aiheuttavan hillittömät päästöt, kun niiden päästöarvoja verrataan vain vastaaviin samankokoisiin. Tämä on käsittämättömän typerää. Katsokaa vaikka Iltalehdestä Autoliiton EcoTestin tuloksia. Autoliitto on vuosien varrella kunnostautunut surkeilla ilmastoteoilla ja nyt samaa meininkiä jatketaan.

Jos auto kuluttaa kymmenen litraa satasella, se EI OLE EKOLOGINEN. Se, että valitsee "vähiten kuluttavan" 2000-3000kg citymaasturin ei ole ympäristöteko vaikka Autoliitto selkeästi haluaa näin osoittaa. BMW 630Ci sai yli 10 litran kulutuksestaan huolimatta Autoliiton EcoTestissä käytännössä samat pisteet kuin VW Passat, jonka kulutus oli noin 5 litraa satasella. Passat on noista kahdesta tilavampi, joten pisteytyksen miettimistä voisi harkita kerran jos toisenkin uudestaan. Henkilökapasiteetin perusteella pisteytyksessä olisi vielä jotain järkeä.

EcoTestin edustusautoista YKSIKÄÄN ei noin 15 litran kulutuksesta huolimatta saanut alle kolmea tähteä. Käsittämätöntä! Kuka tästä nostaa metelin? Mersun yli 13 litraa satasella hörppäävä ökycoupe CL 500 sai saman verran tähtiä kuin viiden litran kulutuksella pärjäävä Prius, vaikka Priukseen mahtuu enemmän ihmisiä.

Autoliitto perustelee laskentaperiaatetta näin:

"EcoTestissä CO2-päästöt arvioidaan kunkin autoluokan sisällä. Tämän ansiosta ajoneuvojen tulosten vertailu on mahdollista kokoluokan sisällä: auton ostoa suunnittelevat voivat vertailla keskenään kilpailevien mallien tuloksia. Jos ajoneuvot laitetaan vain absoluuttisten arvojen mukaiseen järjestykseen, saadaan tulokseksi se, että isommilla autoilla on suuremmat CO2-päästöt kuin pienillä autoilla."

Voisiko samalla periaatteella ruveta rankkaamaan autoja myös siten, että EuroNCAP:n jalankulkijan törmäystestissä citymaastureita verrattaisiin vain keskenään eikä niihin autoihin, jotka ovat turvallisimpia jalankulkijoille?

...onneksi EuroNCAP ei tee niin vaan vertaa todellisiin tuloksiin, joiden mukaan isot citymaasturit saavat lähes järjestäen 0-1 tähteä jalankulkijan törmäystestistä. Ne siis ovat paitsi haitallisia ilmastolle ja vaarallisia kolaritilanteissa muille autoilijoille, ne myös tappavat jalankulkijoita aivan eri tahtia kuin pienet autot (jo pidemmän jarrutusmatkan ja kankeiden ajo-ominaisuuksien takia, jotka tarkoittavat suurempaa kolaritiheyttä).

Päästöistä Pentti Rönkkö kirjoitti fiksusti Iltalehdessä täällä. Citymaasturitehtaat pannaan kiinni ja sähköautoja pannaan massatuotantoon. Voiko parempia uutisia autorintamalla tulla?

Tässä vielä mielenkiintoista pohdintaa Kauppalehdestä: Luonnonystävä romuttaisi uuden autonsa jo neljän vuoden päästä. Huomatkaa, että alun perin vähäpäästöisimmän vaihtoehdon valinnut romuttaisi ympäristösyistä autonsa vasta 19 vuoden jälkeen. Vanhat paljon kuluttavat autot voi siis hyvällä omallatunnolla (jos nyt autoilusta ja hyvästä omatunnosta voi puhua samassa lauseessa) viedä paalattavaksi, jos ne vaihtaa uusiin mahdollisimman vähäpäästöisiin autoihin. Ekologisimmat uudet autot, jotka pääsevät noin 90g/km päästöihin per ajettu kilometri aiheuttavat päästöjä saman verran kuin Helsingin paikallisliikenteen linja-autot per matkustaja. Onneksi myös bussien päästöt ovat pienenemässä, sillä erinomaisesti busseihin sopivaa hybriditekniikkaa on jo olemassa. Bussien kulutus voi vähentyä todella merkittävästi, kunhan jarrutusvoima saadaan talteen sekä tyhjäkäynnin tarve poistuu.