Tiedeuskonto on oxymoroni

Suomi24:n ilmastonmuutospalsta on mitä on, mutta sekaan mahtuu todella helmiä kirjoituksia. Nimimerkki "rationaalinen" kirjoittaa täällä sen verran fiksusti, että ansaitsee siitä oman postauksen.

"En tiedä kumpi on pahempaa, fanaattinen tiedeusko vai fanaattinen uskonnollisuus..." 

Niin, tiedeusko on termi, jota kreationistit rakastavat. Ns. ilmastoskeptikot näyttävät nyt kuuluvan kreationistien joukkoon tämän termin käyttäjinä. 

Tiedeuskoa voisi sanoa englantilaisittain oxymoroniksi, eli sanayhdisteeksi, joka sisältää kaksi vastakkaista termiä: tiede ja usko. Nehän todellakin ovat vastakkaisia, sillä tiede ei vaadi uskoa kun taas uskontoa ei ilman uskoa olisi olemassa. 

Tätä voisi myös sanoa ns. framingiksi. Eli pyritään liittämään johonkin käsitteeseen (tässä tiede) mielikuva, jonka on tässä tapauksessa tarkoitus saattaa tiedettä perustana pitävät huonoon valoon (he ovat irrationaalisia uskovaisia). 

On mahdotonta uskoa fanaattisesti tietoon. Tämä on täysin naiivi ajatus. 

"Niin, miksi ajatella itse kun hyvät Asiantuntijat ovat jo ajatelleet kaiken puolestasi." 

Eivät asiantuntijat ajattele kenenkään puolesta. He vain tarjoavat meille ei-asiantuntijoille tietoa. Tätä tietoa me rationaaliset ihmiset sitten voimme käyttää hyväksi muodostaessamme maailmankuvaamme. 

Sen sijaan tämä ns. ilmastoskepsis on hyvin pitkälle aivopesun tuotetta. Kun henkilö omista psykologisista lähtökohdistaan ei halua ilmastonmuutoksen olevan totta, tarjoaa denialistinen ajatustensyöttöteollisuus mahdollisuuden rationalisoida asiaa. 

Kun tällaiselle henkilölle syötetään ajatus, että "tiedemiehet ovat vain rahan perässä", on se hänelle kuin pelastus. Nyt hän voi ajatella mielessään: "ilmastonmuutos ei olekaan totta koska se on vain rahanahneiden tiedemiesten salaliitto." Näin hän voi kieltää ikävän asian, mutta samalla hän hylkää myös rationaalisuuden.

Mitäpä tuohon lisäisi. Ilmastonmuutoskeskustelu perustuu hyvin usein tieteen sijaan puhtaasti retoriikkaan, sisällöstä viis. Ihminen uskoo sitä, mitä hän haluaa uskoa. Jos tosiasiat eivät tue näkemystä, sen pahempi tosiasioille.

Rationaalisuuden kieltää mm. ilmastoänkyräpumppu Ilmastofoorumi, joka julistaa todella johdattelevan kyselynsä tuloksissa, että kansa ei usko ilmastonmuutokseen. Kaveriksi repäistään täysin tyhjästä 5 % virhemarginaali. Hevon kukkua. Aiemmat tutkimukset aiheesta ovat osoittaneet TÄYSIN erilaisia tuloksia, esimerkiksi Suomen kuvalehden tutkimus täällä. Ilmastonmuutosta pitää vakavana uhkana noin 90 % ihmisistä.  Huomatkaa myös sitaatti jälkimmäisestä:

"Mitä koulutetumpia vastaajat olivat, sitä vakavampana huolena he ilmastonmuutosta pitivät."

Hämmästyttävää, että muihin tutkimuksiin nähden täysin poikkeavat tulokset (ja myös täysin poikkeavat puoluekannatukset sun muut) eivät aiheuttaneet tulosten epäilyä ja aineiston kyseenalaistamista Ilmastofoorumin päähäärääjässä, Matilaisen Pasissa.

Muuta mielenkiintoista: Mersu luopuu bensalla toimivista autoista vuoteen 2015. Kyseessä on tietenkin markkinointitemppu, jolla sekä bensaa että etanolia sisuksiinsa huolivat autot merkitään "ympäristöystävällisiksi" vaikka niissä olisi viiden litran veekasi. Hyvää uutisessa on se, että 10 miljardilla luulisi jo kehittävän sähköauton jos toisenkin.

Vielä esimerkki epäpätevästä uutisoinnista: Nelonen uutisoi TFT-näyttöjen typpifluoridin olevan "jopa suurempi riski ilmastonmuutoksen kannalta kuin hiilivoimalat". Tosin unohdetaan mainita, että kaikki maailman TFT-näytöt vuonna 2008 sisältävät hiilidioksidiekvivalentteina saman verran kasvihuonekaasuja kuin mitä Australia tuottaa CO2-päästöjä (jotka ovat pienet globaalilla skaalalla eikä niitä todellakaan voi verrata globaaleihin hiilivoimaloiden päästöihin). Miksi uutisia ei voi kirjoittaa siten, että niissä ilmoitettaisiin mistä todellisuudessa on kyse?

edit: RealClimate kirjoitti noista TFT-näyttöjen päästöistä vuorokauden sisään vähän samansisältöisen viestin kuin minä. Täällä.

Kiitos vielä nimimerkille "rationaalinen" fiksusta kirjoituksesta, johon sitaattilupakin tuli nopeasti!

Autoliiton surkea EcoTest -pisteytys ynnä muuta

Povasin tuossa viime vuonna, että autoverouudistus tulee pienentämään uusien autojen CO2-päästöjä kilometriä kohden. Tämänhetkiset arviot liikkuvat noin 10 % luokassa. Muutamassa vuodessa siis Suomen kokonaispäästöistä lähtisi 1 % pois yhdellä verouudistuksella (olettaen, että autoilu pysyisi entisellään). Vielä suurempia vähennyksiä on odotettavissa, koska autotehtaat saavat erittäin vähäpäästöisiä malleja markkinoille koko ajan. Esimerkkinä Mersun C 200 CDI Blue Efficiency -malli, jonka yhdistelmäkulutus on 5,1 litraa tai BMW 118d, jonka yhdistelmäkulutus on 4,5 litraa satasella. CO2-päästöt ovat noin 120-130g/km kyseisillä autoilla. Näyttää siltä, että jos jopa Mersu ja BMW pystyvät valmistamaan hyvin kaupaksi meneviä ja tehokkaita autoja, jotka pääsevät EU:n määrittelemään 130g/km hiilidioksidipäästörajaan, ei muillakaan valmistajilla pitäisi olla ongelmia päästä tavoitteeseen.

Autotehtailla ei ole vaikeuksia tehdä autoja, joiden päästöt ovat huomattavan pienet. Sen sijaan niiden ostaminen tuntuu olevan kuluttajille kohtuuttoman hankalaa. Asiaa hankaloittaa se, että ison auton sallitaan aiheuttavan hillittömät päästöt, kun niiden päästöarvoja verrataan vain vastaaviin samankokoisiin. Tämä on käsittämättömän typerää. Katsokaa vaikka Iltalehdestä Autoliiton EcoTestin tuloksia. Autoliitto on vuosien varrella kunnostautunut surkeilla ilmastoteoilla ja nyt samaa meininkiä jatketaan.

Jos auto kuluttaa kymmenen litraa satasella, se EI OLE EKOLOGINEN. Se, että valitsee "vähiten kuluttavan" 2000-3000kg citymaasturin ei ole ympäristöteko vaikka Autoliitto selkeästi haluaa näin osoittaa. BMW 630Ci sai yli 10 litran kulutuksestaan huolimatta Autoliiton EcoTestissä käytännössä samat pisteet kuin VW Passat, jonka kulutus oli noin 5 litraa satasella. Passat on noista kahdesta tilavampi, joten pisteytyksen miettimistä voisi harkita kerran jos toisenkin uudestaan. Henkilökapasiteetin perusteella pisteytyksessä olisi vielä jotain järkeä.

EcoTestin edustusautoista YKSIKÄÄN ei noin 15 litran kulutuksesta huolimatta saanut alle kolmea tähteä. Käsittämätöntä! Kuka tästä nostaa metelin? Mersun yli 13 litraa satasella hörppäävä ökycoupe CL 500 sai saman verran tähtiä kuin viiden litran kulutuksella pärjäävä Prius, vaikka Priukseen mahtuu enemmän ihmisiä.

Autoliitto perustelee laskentaperiaatetta näin:

"EcoTestissä CO2-päästöt arvioidaan kunkin autoluokan sisällä. Tämän ansiosta ajoneuvojen tulosten vertailu on mahdollista kokoluokan sisällä: auton ostoa suunnittelevat voivat vertailla keskenään kilpailevien mallien tuloksia. Jos ajoneuvot laitetaan vain absoluuttisten arvojen mukaiseen järjestykseen, saadaan tulokseksi se, että isommilla autoilla on suuremmat CO2-päästöt kuin pienillä autoilla."

Voisiko samalla periaatteella ruveta rankkaamaan autoja myös siten, että EuroNCAP:n jalankulkijan törmäystestissä citymaastureita verrattaisiin vain keskenään eikä niihin autoihin, jotka ovat turvallisimpia jalankulkijoille?

...onneksi EuroNCAP ei tee niin vaan vertaa todellisiin tuloksiin, joiden mukaan isot citymaasturit saavat lähes järjestäen 0-1 tähteä jalankulkijan törmäystestistä. Ne siis ovat paitsi haitallisia ilmastolle ja vaarallisia kolaritilanteissa muille autoilijoille, ne myös tappavat jalankulkijoita aivan eri tahtia kuin pienet autot (jo pidemmän jarrutusmatkan ja kankeiden ajo-ominaisuuksien takia, jotka tarkoittavat suurempaa kolaritiheyttä).

Päästöistä Pentti Rönkkö kirjoitti fiksusti Iltalehdessä täällä. Citymaasturitehtaat pannaan kiinni ja sähköautoja pannaan massatuotantoon. Voiko parempia uutisia autorintamalla tulla?

Tässä vielä mielenkiintoista pohdintaa Kauppalehdestä: Luonnonystävä romuttaisi uuden autonsa jo neljän vuoden päästä. Huomatkaa, että alun perin vähäpäästöisimmän vaihtoehdon valinnut romuttaisi ympäristösyistä autonsa vasta 19 vuoden jälkeen. Vanhat paljon kuluttavat autot voi siis hyvällä omallatunnolla (jos nyt autoilusta ja hyvästä omatunnosta voi puhua samassa lauseessa) viedä paalattavaksi, jos ne vaihtaa uusiin mahdollisimman vähäpäästöisiin autoihin. Ekologisimmat uudet autot, jotka pääsevät noin 90g/km päästöihin per ajettu kilometri aiheuttavat päästöjä saman verran kuin Helsingin paikallisliikenteen linja-autot per matkustaja. Onneksi myös bussien päästöt ovat pienenemässä, sillä erinomaisesti busseihin sopivaa hybriditekniikkaa on jo olemassa. Bussien kulutus voi vähentyä todella merkittävästi, kunhan jarrutusvoima saadaan talteen sekä tyhjäkäynnin tarve poistuu.