Vastine Hesarin mielipidekirjoitukseen "Maidonjuojaa ei pidä syyllistää maapallon metaanipäästöistä"

Hesarissa 28.11.2008 Pekka Huhtanen (kotieläintutkimuksen professori Cornellin yliopistossa) ja Asko Mäki-Tanila (saman alan professori Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskuksessa) kirjoittivat, kuinka karjatalouden päästöt ovat lähes merkityksettömiä.

Käyn tekstin (luettavissa täällä) läpi kappale kappaleelta.

Maapallon lämpeneminen huolestuttaa ihmisiä. Lämpenemisen syynä pidetään kasvihuonekaasuja, joihin kuuluu myös märehtijöiden tuottama metaani. Usein nautojen ja muiden märehtijöiden vaikutusta ilmastonmuutokseen kuitenkin liioitellaan.

Kuka liioittelee ja missä? Minä en ainakaan ole nähnyt missään liioittelua.

Nautakarjatuotteet ovat olleet tärkeä osa ihmisten ravintoa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tuhansia vuosia. Nauta pystyy muuntamaan pötsimikrobiensa avulla ihmisravinnoksi kelpaamatonta nurmea maidoksi ja lihaksi. Suomen pelloista suuri osa on sellaisia, että ne voidaan hyödyntää ihmisravinnoksi parhaiten märehtijöiden avulla.

Tästä huolimatta 70 % ihmisille kelpaavasta sadosta menee eläinten rehuksi. Per hehtaari naudanliha on toivottoman tehoton tapa tuottaa ravintoa ihmisille, kuten voi lukea esim. Wikipedian artikkelista "Edible protein per unit area of land", joka perustuu John Lobellin laskelmiin maa-alan tuottavuudesta. Soijalla saadaan samasta pinta-alasta 15 kertaa enemmän imeytyvää proteiinia kuin tuottamalla samalla pinta-alalla karjaa. Suomessa soija ei tosin kasva, mutta sitä tuodaan eläinten rehuksi 200 miljoonaa kiloa vuodessa (96 % Suomeen tuotavasta soijasta menee eläinten rehuksi, tosin melko vähän lehmien ravinnoksi). Suuri osa Suomen pelloista on sellaisia, ettei niillä kannattaisi tuottaa yhtään mitään. Sato on pieni huolimatta suuresta määrästä kemiallisia lannoitteita (per satokilo Suomesa käytetään hyvin paljon lannoitteita, vaikka per pinta-ala niitä käytetään vähemmän kuin monessa muussa maassa).

Nurmen satotaso on kilpailukyisempi kuin viljan, ja pohjoisten leveysasteiden nurmi on laadultaan parempaa kuin etelämpänä kasvanut. Myös maaperän ympäristövaikutusten kannalta nurmiviljelyyn perustuva nautakarjatalous on parempi vaihtoehto kuin vuodesta toiseen jatkuva yksipuolinen viljanviljely.

Nyt verrataan appelsiineja ja omenoita keskenään. Miksi ihmeessä nautakarjataloudelle vaihtoehto olisi vuodesta toiseen jatkuva yksipuolinen viljanviljely? Palkokasvien ja viljan vuoroviljely vähentää radikaalisti typpilannoitteiden tarvetta, koska palkokasvit sitovat maahan typpeä huomattavia määriä. Viljan viljely ei ole vaihtoehto nautakarjataloudelle, koska viljatuotteilla ei korvata ruokavaliossa lihaa. Palkokasvit sen sijaan sisältävät B12-vitamiinia lukuunottamatta kaiken tarpeellisen, mitä lihassa on.

Märehtijöiden pötsissä syntyy mikrobikäymisen tuloksena metaanikaasua, joka on 20–25 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Märehtijät tuottavat runsaasti myös hiilidioksidia. Sen lähteenä on kuitenkin äskettäin fotosynteesissä muodostunut biomassa, kun taas liikenteen päästöt ovat peräisin fossiilisista polttoaineista.

Metaani on peräisin ilmakehän hiilidioksidista muodostuneesta biomassasta. Metaanin kiertoaika hiilidioksidiksi on 8–12 vuotta. Märehtijät tuottavat arviolta 14–20 prosenttia metaanista. Kun metaanin osuus kasvihuonekaasuista on 13 prosenttia, märehtijöiden tuottaman metaanin osuus kasvihuonekaasuista on noin kaksi prosenttia.

Ensimmäinen kappale pitää paikkansa. Toisessa kappaleessa on hyvin epämääräinen väite. Mistä tuo 13 % tulee? Hiilidioksidi aiheuttaa Wikipedian mukaan 9-26 % kasvihuoneilmiöstä, metaani 4-9 %. Näyttäisi siltä, että laskelmiin on otettu hiilidioksidille suurin mahdollinen arvio ja metaanille pienin mahdollinen arvo. Onko tämä objektiivista? Oletan lukujen perusteella, että tutkijat ovat samaa mieltä tieteen yleisen näkemyksen mukaan, eli että vesihöyry on palautekytkentä eikä säteilypakotetekijä. Lisää vesihöyrystä ja sen vaikutuksesta täällä.

Kaksi prosenttia vastaa kasvihuonekaasujen vuosittaista lisäystä. Maapallon märehtijöiden hävittäminen kerralla hidastaisi siten kasvihuoneilmiön etenemistä yhdellä vuodella.

Tässä kohtaa tutkijat menevät TODELLA pahasti metsään! He laskevat karjatalouden ilmastovaikutukseksi pelkästään karjan aiheuttamana metaanin! Mistä yliopistosta tuollaisia ihmisiä valmistuu???

YK:n alaisen FAO:n valtavan raportin "Livestock's Long Shadow" (linkissä uutinen, josta ladattavissa koko raportti oikeasta laidasta) mukaan karjatalous aiheuttaa KAIKISTA kasvihuonepäästöistä 18 %. Se on enemmän kuin esim. koko maailman laiva-, lento- ja maantieliikenne yhteenlaskettuna!

Vinkiksi Pekalle ja Askolle: teidän pitää katsoa tuotteen koko elinkaarta eikä pelkästään tuotantoeläimen suuta ja peppureikää. Karjatalouden päästöihin pitää myös laskea rehun tuotanto, laitumien ja rehuviljelysten takia hakatut metsät, logistiikka, vesistöjen rehevöityminen, eroosio ja monet muut tekijät. Tutkimusten mukaan naudanlihakilo tuottaa 36kg CO2-päästöjä (luku japanilaisesta elinkaariarviosta, linkki). Luulisi, että tuon tason tyypit olisivat tietoisia siitä, että karjatalouden ainoat päästöt eivät ole lehmän röyhyt ja pierut.

Metaanikeskustelun kohdistuminen märehtijöihin johtunee siitä, että märehtijät ovat ainoa metaanin lähde, jonka päästöt voidaan mitata. Muita lähteitä ovat suot, riisinviljely, kaatopaikat sekä öljyn-, kaasun- ja hiilentuotanto.

Globaalisti voidaan arvioida melko hyvin eri metaanilähteet. Houweling ja kumppanit ovat tehneet arvion jo vuonna 1999. Luvut löytyvät helpoiten Wikipedian metaaniartikkelista.

Ilmakehän metaanipitoisuus lähti voimakkaaseen nousuun 1800-luvun puolivälissä teollistumisen seurauksena. Maapallon märehtijöiden määrä on kasvanut huomattavasti hitaammin kuin ilmakehän metaanipitoisuus. Onkin ilmeistä, että muut ihmisen aiheuttamat metaanipäästöt ovat tärkeämpiä kuin märehtijöiden päästöt.

Arvailua, jossa ei edes anneta arvioita. Edellisen luvun tutkimuksen perusteella märehtijät aiheuttavat yli kolmasosan ihmisen aiheuttamista metaanipäästöistä.

Tuotannon tehostuessa kotieläintuotannon metaanipäästöt ovat Suomessa vähentyneet 1960-luvun enimmäistasosta noin kolmanneksen, maidontuotannossa jopa puolet.

Minkä tutkimuksen mukaan? Samaan aikaa kotieläintuotanto on kasvanut paljon. Juuri äsken samaiset henkilöt selittivät, ettei metaanipäästöjä pystytä mittaamaan kuin märehtijöistä.

Lehmien tuotostason noustua saman maitomäärän tuottamiseen tarvitaan nykyisin selvästi vähemmän lehmiä. Tätä ei ole kuitenkaan täysimääräisesti pystytty hyödyntämään metaanipäästöjen vähentämisessä, sillä samalla lehmien koko on kasvanut ja käyttöikä lyhentynyt.

Huomautan, että puhumme elävistä olennoista, jotka tuntevat kiintymystä, pelkoa, ystävystyvät jnejne. ja herrojen näkemys tähän on se, että "koko on kasvanut ja käyttöikä lyhentynyt".

Maitolitraa kohti nykylehmä tuottaa metaania nyt noin 40 prosenttia vähemmän kuin vuoden 1950 lehmä. Suunta on ollut samanlainen myös muissa kehittyneissä maissa.

Niin on vähentynyt lentomatkailun päästötkin per lärvi. Mutta kokonaispäästöt kasvavat koko ajan kysynnän kasvaessa.

Naudanlihantuotannossa kehitys ei ole ollut yhtä suotuisa kuin maidontuotannossa, koska lehmämäärän vähentyessä naudanlihantuotantoa on pyritty ylläpitämään kasvattamalla teuraspainoa ja suosimalla erikoistunutta, liharotuihin perustuvaa naudanlihantuotantoa. Paras vaihtoehto olisi maidon- ja lihantuotannon integrointi.

Kannattaisi varmaan herrojen tutustua tilastoihin. Lähes 90 % Suomessa tuotetusta naudanlihasta tulee maitotiloilta.

Kokonaisuuden kannalta biologisesti tehokkain vaihtoehto olisi yhdistelmärotu. Nykyinen maitomäärä tuotettaisiin hieman suuremmalla lehmämäärällä, jolloin vasikoita lihantuotantoon syntyisi enemmän ja niiden kasvu- ja lihaominaisuudet olisivat nykyisiä maitorotuja paremmat.

Ei. kokonaisuuden kannalta olisi biologisesti tehokkainta lopettaa koko karjatalous. Talouselämän päätoimittaja Pekka Seppänen onkin todennut kirjoituksessaan, että "Jos maapallo olisi osakeyhtiö, se olisi lopettanut eläinten kasvattamisen elintarvikkeiksi jo aikoja sitten, kannattamattomana."

Esitettyjen lukujen valossa Suomen nautakarjataloutta tai suomalaista maitotuotteiden kuluttajaa ei pidä osoitella maapallon ilmaston lämpenemistä tarkasteltaessa. Märehtijöiden merkitys ihmiskunnalle on moninkertainen verrattuna niiden tuottaman metaanin vähäiseen osuuteen kasvihuonepäästöistä.

Esitetyt lukunne ovat yksioikoisia, mutkat suoriksi vetäviä ja vääristeleviä. Länsimaissa märehtijöistä saatavien tuotteiden liikakäyttö aiheuttaa lähinnä elintasosairauksia.

Ravinnontuotannon politiikassa pitää tukea sosioekonomista kehitystä ja ottaa huomioon ekologiset näkökohdat ja paikallinen ja kansallinen kulttuuri. Erilaisissa äärioloissa – pohjoisessa, vuoristoisilla ja kuivilla alueilla – märehtijät ovat usein uskottavin ratkaisu oman ruoan tuottamisessa.

Ravinnontuotanto pitää hoitaa siellä, missä se on ekologisesti ja tuotannollisesti tehokkainta. Miksi maailman joka kolkassa pitäisi tuottaa ruokaa, kun muualla se tehdään halvemmalla, tehokkaammin ja pienemmällä vaikutuksella ympäristöön?

Suomen kaltaisen kehittyneen maan on tuotettava itse peruselintarvikkeensa: meillä on siihen varaa, ja meillä on omat vahvuutemme, vaikka tuotanto-olosuhteemme eivät pysty kilpailemaan maapallon parhaiden alueiden kanssa.

Miksi on tuotettava itse omat peruselintarvikkeet? Ja mikä ihmeen vitsi on siinä, että tänne tuodaan satoja miljoonia kiloja rehua ulkomailta? Mitä se sellainen omavaraisuus on? Suomen eläintuotanto perustuu hyvin pitkälti EU-tukiin ja se ei ole omavaraisuutta. Miksi Suomen pitäisi kilpailla jossain, jossa se ei voi pärjätä kustannuksissa?

Miksi kasvihuoneilmiö on hyvä termi?

Periaatekuva kasvihuoneilmiöstä. Kuva täältä.

Tästä jaksetaan aina jauhaa. Jos unohdetaan ne rankimmat hörhöt, jotka väittävät että kasvihuoneilmiötä ei ole lainkaan olemassa (väite on räikeästi ristiriidassa sen faktan kanssa, että Maan keskilämpötila on plussan puolella vaikka Auringon säteilymäärän perusteella sen pitäisi olla pakkasella), on yksi useimmin kuulluista argumenteista ilmastonmuutosta hillitsevien tahojen kritisointiin se, että ilmakehä ei toimi kuten kasvihuone.

Asian ymmärtäminen vaatii perusfysiikan tuntemusta, mutta hyvän kuvan asiasta saa BBC:n erittäin havainnollisesta animaatiosta.

Tässä suomennos animaatiosta, ei sanatarkka:

1. Aurinko säteilee lämpöenergiaa Maahan.
2. Osa säteilystä heijastuu avaruuteen. Loppu absorboituu meriin, maahan ja ilmakehään.
3. Säteilyenergia, joka pääsee läpi aiheuttaa lämpenemistä. Lämpenemisen jälkeen lämpö emittoituu pitkäaaltoisena infrapunasäteilynä.
4. Osa infrapunasäteilystä päätyy avaruuteen, mutta osa absorboituu ilmakehään ja emittoituu uudestaan eri suuntiin ilmakehän kaasuista.
5. Kasvihuonekaasuja on ilmakehässä luonnostaankin, mutta ihminen lisää toimillaan pitoisuuksia.
6. Kasvihuonekaasut, kuten metaani ja hiilidioksidi absorboivat infrapunasäteilyn aallonpituuksia.
7. Absorboitunut energia aktivoi kaasumolekyylejä ja ne emittoivat lämpösäteilyä eri suuntiin.
8. Jälleen osa säteilystä häviää avaruuteen, mutta osa heijastuu maan pintaan lämmittäen sitä lisää.
9. Kun kasvihuonekaasujen pitoisuudet kasvavat, maanpinta lämpiää lisää.

Yksinkertaista, eikö? Miten kasvihuone sitten toimii? Kasvihuoneen lasi- tai muovikatto päästää suurimman osan Auringon säteilystä läpi, mutta se heijastaa infrapunasäteilyä. Aivan kuten ilmakehän kasvihuonekaasut. Tosin kasvihuone lisäksi estää ilman vaihtumista, mutta kasvihuoneisiin pumpattavan hiilidioksidin tarkoitus ei ole lisätä kasvihuoneen kasvihuoneilmiötä vaan kiihdyttää kasvua.

Tässä vielä eri kasvihuonekaasujen aallonpituuksien absorptiospektrejä:

Kasvihuonekaasut ilmakehässä: hiilidioksidi

Nettikeskustelujen perusteella tuntuu, että ihmisillä on varsin puutteelliset tiedot siitä, mitä kasvihuonekaasuja ilmakehässä on, kuinka paljon niitä on ja mistä ne tulevat. Tässä kasvihuonekaasujen lyhyt oppimäärä, osa 1: CO2

Hiilidioksidi

Hiilidioksidi eli CO2 muodostuu hiiliatomista ja kahdesta happiatomista. CO2 ei ole myrkyllinen paitsi suurina pitoisuuksina ja se on koko maapallon elämän kannalta välttämätön, koska kasvit yhteyttävät happea nimenomaan hiilidioksidista.

Hiilidioksidia syntyy monissa prosesseissa, esimerkiksi maatumisessa, biomassan palamisessa, lahoamisessa sekä fossiilisten polttoaineiden polttamisessa. Myös meret luovuttavat CO2:a lämmetessään. Kuvassa on hiilikierron perusteet. Huomatkaa, että fossiilisista polttoaineista päästöjä tulee noin kymmenesosa siitä, mitä kasvien hajoamisesta, mutta kasvit yhteyttävät jopa enemmän hiilidioksidia ilmakehästä kuin mitä niiden hajoamisesta vapautuu! Fossiiliset polttoaineet taas lisäävät CO2-pitoisuutta ilmakehässä vuodesta toiseen.


Huomattavaa on, että kuvassa on esitetty myös olemassa olevat hiilivarastot. Ilmakehässä on siis 750 miljardia tonnia hiiltä ja ihminen pukkaa toiminnallaan monta miljardia tonnia lisää joka vuosi hiilidioksidin ja metaanin muodossa. Siitä huolimatta CO2:n pitoisuus ilmakehässä on vielä alle 400 ppm:ää (ppm = parts per million eli miljoonasosa). CO2:n puoliintumisaika ilmakehässä on keskimäärin noin 100 vuotta, ja ihminen on lisännyt CO2:n määrää ilmakehässä toimillaan yli 30 prosenttia viimeisen parin sadan vuoden aikana (ihmisen syyllisyys tähän on käytännössä täysin varma, koska aikoinaan radiohiilimittaukset osoittivat CO2-pitoisuuden kasvun johtuvan fossiilisista polttoaineista). Ihmisen tuottaman CO2:n lähteet on eritelty seuraavassa kuvaajassa (kuvan käyttöoikeudet). Myös metaanin ja typpioksidin lähteet on jaoteltu. Iso pallukka kuvaa kaikkien kasvihuonekaasujen osuutta eri ihmisen aiheuttamista lähteistä.


CO2 aiheuttaa kasvihuoneilmiöstä tutkimuksista riippuen 9-30 prosenttia huolimatta siitä, että sitä on varsin vähän ilmakehässä. Toisin siis kuten törkeitä valheita sepustavissa sivustoissa, kuten tässä: A Closer Look at Numbers (törkeää valehtelua, tieteen kanssa täysin eri mieltä olevia väittämiä ja numerojen väärentämistä sekä lähteiden väärinkäyttöä). Jos epäilette, että sivu pitää paikkansa, näyttäkää kyseistä sivua kenelle tahansa klimatologille, fyysikolle, meteorologille tai vastaavalle. Eräs suomalainen denialistijärjestö linkittää kyseiselle sivulle ilman mitään lähdekritiikkiä, mikä on mielestäni todella epäeettistä järjestöltä, joka kutsuu itseään ympäristöjärjestöksi. Suosittelen myös lukemaan kirjoitukseni lähdekriittisyydestä. Coby Beck kommentoi täällä sivustoa näin:

Just because you read it on the internets doesn't mean it is a scientific source. I am very familiar with that particular page and it offers no substantiation for its claims, the two references provided don't support it.
...
Seriously, beware of any source that claims such precision with no error bounds or uncertainty (ie CO2 is 0.28% of the GHE) Compare that to RealClimate's RealScience answer of CO2 is 9-30% of the GHE.