torstaina, kesäkuuta 19, 2008

Rekkojen hidastaminen olisi hyvä juttu

Dieselin veronalennusta vaatineiden rekkakuskien liikenteenhidastamismielenilmaus jäi tekemättä. Hyvä niin, koska ihmisten kiusaaminen on huono tapa ajaa omaa asiaansa.

Tuli kuitenkin mieleen sama, josta jotkut fiksut lähettivät yleisönosastokirjoituksiakin lehtiin. Väitän, että ylivoimaisesti suurin osa rekoista ajaa yli 80km/h matka-ajossa. Useat hakkaavat 89km/h rajoitinta vastaan (rekat on rajoitettu ko. nopeuteen). Tuo n. 10 % ajoneuvokohtaisen nopeusrajoituksen (suurin sallittu nopeus rekoille on 80km/h) ylittäminen kasvattaa huomattavasti polttoaineenkulutusta, koska nopeuden kasvaessa nousee ilmanvastuksen määrä toiseen potenssiin.

Ehdotus rekkakuskeille, kuorma-autokuskeille sun muille:

Ajakaa tästä lähtien 80km/h alueella 80km/h älkääkä 89km/h. Vaikutus on muutama euro tunnissa, jopa toista kymppiä (laskekaapa huvikseen vaikutus kuukaudessa). On aivan turha väittää, että sopimuksista ei pystyisi pitämään kiinni, jos ajaa 80km/h, koska ei sellaisia sopimuksia saa tehdä, jotka edellyttävät kuskeja ajamaan ylinopeutta. Normaalikokoinen rekka kuluttaa helposti 40 litraa satasella, joten 10-15 % säästölläkin on huomattavan suuri merkitys.

Ymmärrän kyllä hyvin rekkakuskien ahdingon, mutta suurimmat syypäät laskeviin katteisiin ovat sopimukset, joita ei ole riittävissä määrin sidottu polttoaineen hintaan ja jotka pakottavat kuskit ajamaan ylinopeutta. Öljyn maailmanmarkkinahinta nousee sitä tahtia, että polttoaineen veroalet olisivat vain lyhyttä tekohengitystä. Logistiikan kustannukset nousevat, ja logistiikkafirmojen on pakko siirtää kustannukset logistiikkapalvelun ostajalle, jos liiketoiminnan halutaan jatkuvan.

Vähemmän vakavasti aiheesta:

Uhkaava mielenilmaus aiheutti huomattavaa luovuutta kansan parissa. Moni suunnitteli alkavansa köröttää rekkojen edessä 20km/h heti kuultuaan suunnitelmasta ihan vaan "tueksi" toiminnalle. Ja tänään, vuoden kiireisimpänä kauppapäivänä, kiertää tekstiviesti, joka vaatii hidastelemaan kassajonoissa, koska olut on liian kallista.

10 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Minun on vähän vaikea ymmärtää tätä mökää. Onko hallituksen vika se, että öljyn kysyntä ylittää tuotannon ja hinta nousee? Tai kenties se, että kuljetusliikkeet ovat menneet tekemään sopimuksia joissa ei ole mahdollista tarkistaa hintoja kustannusten noustessa? Niiden olisi pitänyt tietää riskit, joista tietenkin polttoaineen hinnannousu on yksi ilmeisimpiä, ei pitäisi olla yllätys kenellekään.

Entä sitten jos kuljetuspalveluiden kysyntä vähenee hinnan noustessa, onko sekin protestoitava asia? Tämä koskee erityisesti myös lentoliikennettä. En ole huomannut siellä vastaavaa protestointia, vaikka suuri määrä lentoyhtiöitä uhkaakin mennä nurin.

Kannattaisi ehkä uhrata muutama ajatus sillekin, onko tarpeen siirrellä niin paljon tavaraa paikasta toiseen, vai selvittäisiinkö vähemmällä.

Nopeuden pudottaminen on hyvä pointti. Olen miettinyt laivaliikennettä, jossa polttoaineenkulutus putoaisi puoleen jos nopeudesta tingittäisiin 1/3. Eli kuljetusmäärien lisäksi voisi miettiä aikatauluja. Onko väliä, kestääkö merikuljetus jostakin kaksi viikkoa, vai voisiko odottaa viikon lisää?

Anonyymi kirjoitti...

Jokohan se Tuukkakin voisi alkaa uskoa järjen ääntä? Sama Richard S Courtney, jota edellisessä siis tituleerataan IPCC:n vertaisarvioijaksi, sanoo vielä suoremmat sanat tässä kommentissaan.

Tuukka kirjoitti...

Järjen ääni on James Mountain Inhofen (jonka mukaan evoluutio on maailman suurin salajuoni kirkon ja valtion erottamisen jälkeen) ääni republikaanien vähemmistösenaatissa :D:D:D

Richard S. Courtney on kaulaansa myöten fossiilirahassa:

http://www.desmogblog.com/node/1095

...ja väitti myös, ettei tupakka aiheuta syöpää aikoinaan.

Ja hänen argumenttinsakin ovat nollatasoa:

1. Korrelaatio on, ja parempi kuin millään muulla tekijöillä. Toki muutkin tekijät vaikuttavat.

2. 80 % ajasta näin ei ole tapahtunut, pelkästään jääkauden jälkeisinä aikoina. Muuten pitoisuus on kasvanut käytännössä samaan aikaan.

3. Väite, että 40-luvulla lämpötilat olisivat samat kuin nykyään kuulostaa suoraan sanottuna vitsiltä :D

Katso vaikka tämä:

http://www.cru.uea.ac.uk/cru/data/temperature/nhshgl.gif

(tietty jos joku löytää yksittäisiä kuukausia, jotka ovat samanlämpöisiä ja unohtaa täysin keskilämpötilat, mikä osoittaa täydellistä idiotismia tilastotieteessä, voi perustella itselleen mitä vain)

4. Samaa puppua kuin kolmonenkin. Naurettavaa pelleilyä. Ei ihme, sillä herralla keulii muutenkin:

"Richard S Courtney has a degree from the Open University but tells everyone that he has a degree from Cambridge but when challenged can not remember which college when further challenged he becomes flustered."

5. Mistäköhän tyyppi on tietonsa repinyt? Ja olisi nyt kertonut edes mitä korkeutta hän tarkoittaa että tiedon voi verifioida.

Tuo lista ei todista mitään muuta kuin se, että tuo tyyppi ei tajua ilmastosta tai tieteestä yhtään mitään. Etenkin tuo 40-luvun väittäminen yhtä lämpimäksi kuin nykyään osoittaa, että herra ei edes tiedä mitä "ilmasto" tarkoittaa.

Tuukka kirjoitti...

Pieni lisätutkimus osoitti, että herra ei ole mikään tohtori vaan jonkun sortin lähetyssaarnaaja.

IPCC:n "Expert reviewer" voi olla kuka tahansa, joka pyytää täysin avoimesti saatavilla olevat dokumentit kommentoitavaksi eikä siis kerro mitään herran pätevyydestä saati mistään muustakaan.

Aiheesta lisää täällä:

http://rabett.blogspot.com/2008/02/on-astounding-diplphil-courtney.html

Rupeisitko sinäkin kuuntelemaan "järjen ääntä" (esim. vertaisarvioitua tiedettä) tuntemattomien tyyppien blogikommentteihin uskomisen sijaan?

Tyypin ammatista ilmastokonsulttina ei ole netissä minkäänlaisia todisteita, eikä ole vaikea uskoa kun katsoo millaista soopaa herra suoltaa suustaan.

Anonyymi kirjoitti...

Niin kuljetusyrityksienhän kannattaisi tehdä järkeviä sopimuksia, eikä olettaa että kustannukset eivät voi muuttua...

Mutta mitä rekkojen nopeuksiin tulee, niin kaikenkaikkiaan taloudellista on nimenomaan antaa nopeuden hakata rajoittimeen alamäessä ja hyödyntää vauhti ylämäkeen. Sitten ylämäessä kannattaa ottaa hyyyviiin rauhallisesti, koska ylämäessä kaasun painaminen kuluttaa aivan vimmatusti. Jos käytät painovoiman ilmaisen energiaboostauksen jarrulevyjen lämmittämiseen alamäessä, niin varma on että nasta laudassa hinkkaat tulevaan ylämäkeen ja ilmastonmuutosta ei voi estää :).

Sinällään ilmanvastuksen toinen potenssi on aivan oikein ja jos ajettaisiin vaan tasaista pohjanmaata, niin silloin toki 80km/h tasaista nopeutta säästää polttoainetta verrattuna 89km/h:iin.
Pienemmissä nopeuksissa sitten ilmanvastuksen osuus kokonaisvastuksesta pienenee niin että nopeuden lisäalentaminen ei enää hyödytä kun matka-ajan pituus ja moottorin käyttämisen aika pitenevät suhteessa.

Sitten lopuksi se kansantaloudellinen aspekti; pitkien välimatkojen maassa logistiikan kokonaiskustannukset pitää pitää alhaisina, jotta tyytymättömyys ja muuttoliike syrjäkyliltä kaupunkeihin eivät ylly epäinhimillisiksi. Logistiikan kokonaiskustannukset ovat sidoksissa myös käytettyihin aikayksikköihin, palkka ja kaluston pääomakustannukset ovat pitkälti aikaperustaisia. Siten rekoissa pitäisi olla riittävästi kokoa ja niiden nopeus ei saisi olla liian alhainen. Liiallinen poikkeaminen liikenteen muusta nopeudesta tuo omat mukavuus- ja turvallisuuskysymyksensä.

Tuukka kirjoitti...

Kiitos fiksusta ja hyvin perustellusta vastauksesta, joka tuo monta hyvää näkökulmaa asiaan.

Kuitenkin suurimman osa ajasta rekat ajavat melko tasaisella, jolloin taloudellisin nopeus ei ole rajoittimen asettama nopeus vaan muutamaa kilometriä alempi. Alamäessä rekan jarruttelu on tietenkin järjetöntä, jos nopeusrajoitus paljoa ylity.

Muuten toit esille aika lailla ne tärkeimmät argumentit (ja pari muutakin), joilla ajattelin kirjoitustani voitavan kritisoida. Rakentava kritiikki on aina tervetullutta.

Kaipaisin muuten tutkimuksia aiheesta (nopeuden laskeminen ja polttoaineen säästö), koska käytännön kokeita luulisi olevan melko helppo tehdä. Jos joku lukija tietää moisia, pyydän linkkejä tutkimuksiin.

Anonyymi kirjoitti...

Ei kai tota nyt voi edes kritiikiksi sanoa jos kertoo asiasta tarkoituksella yhdestä näkökulmasta jotta voi ystävällisesti jättää kaverille aina jonkun hyvän sektorin jostain toisesta näkökulmasta :)

Oma kokemus uudehkon BMW 3-litraisen twinturbon 0.28 cw -ilmanvastuskertoimella ja coupen 2,12m2 frontal arean tuulta halkovasta muodosta on että bensiininkulutuksen minimoiva nopeus on 80-90km/h, vähän vauhtia maaston mukaan myötäillen. Alle 80km/h tai yli 90 km/h keskinopeus kuluttaa enemmän. Saattaa olla harvinaisen suuri bensankulutuksen minimoiva nopeus. Turbohan käyttää pakokaasujen hukkaenergiaa, mutta pienessä vauhdissa turbot ei jeesaa, joten vauhtia pitää olla tuon verran että saa backburnerit ekotalkoisiin :) Tossa kohtaa moottorin hyotysuhde on varmaan parhaimmillaan ja vääntömomentti hyvä niin että jaksaa vetää kutosella ="säästövaihteella".

Joo, otoskoko on pienehkö...ja rekat on varmaan jotain ihan muuta. Varmastikin juuri niin kuin arvelit että kun ne ajaa 80km/h, niin kulutus on selvästi alempi kuin 89 km/h:n vauhdissa.

Tuukka kirjoitti...

Pahoittelut, että jäi vastaamatta tähänkin ajoissa, ile.

Aika yllättävää, että Bimmerisi kulkee 80-90km/h nopeudessa pienemmällä löpöllä kuin kuudessakympissä. Oma näkemykseni turbosta on lähinnä se, ettei se ensisijaisesti käytä hukkaenergiaa lisätehon tuottamiseen vaan lisätehon potentiaalin kasvattamiseen (ja siihen, että kone toimii alakierroksilta asti kunnon väännöllä), ilman pakkaaminen koneeseen kun ei välttämättä nosta hyötysuhdetta, jos ilmaa tulee matalilta kierroksilta ilman ahtojakin riittävästi. Kyseisen Bemarin tapauksessa moottori ja vaihteisto on ilmiselvästi mitoitettu siihen, että matka-ajossa moottori käy optimikierroksilla isoimmalla vaihteella sillä nopeudella, millä matkaa yleensä taitetaan. Käyttöä ajatellen järkevää.

Oma 0.8-litrainen turbodiesel on piheimmillään 60-70 kilometrin nopeudessa, mutta se johtunee osin aerodynaamisista ominaisuuksista ja siitä, että kutosvaihteella moottori vääntää optimaalisesti alhaalta.

Tuo rekkojen kulutus kiinnostaa, joten yritän kaivaa jostain lisätutkimuksia. Aihe kun on ajankohtainen vielä pitkälle tulevaisuuteen.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä kirjoitusaihe tämä rekkajuttu. Olen itse viime vuosina ajellut sivutoimisesti yhdistelmiä. Tämä asia on jo tiedostettu järkevissä kuljetusfirmoissa. Eräs työnantaja kehotti pitämään nopeuden 80 tai vain vähän yli ja sanoi huomauttaneensa kuljettajaa jonka polttoainekulutus oli jatkuvasti lähes 50 l/100km, syy näkyi ajopiirturin kiekoista. Mäkisessä maastossa vauhdinkeräämisellä voi voittaa hiukan, mutta tässähän tulee sitten myös turvallisuus+laillisuusongelmat. Kokonaisuutena ilmanvastus painaa niin paljon, että pitämällä vauhti 80 tai mieluummin vielä alle, säästyy varmasti polttoainetta, kuin myös ennakoivalla ajotavalla. Hidastaminen pyritään aina hoitamaan moottorilla.

Tuukka kirjoitti...

Kiitos käytännön esimerkistä! Puhutaan siis todella merkittävistä kulutuslukemista, koska nykyisillä polttoaineen hinnoilla pihisti köröttelevä voi säästää joka tunti palkkansa verran polttoainekustannuksissa. Harmi, että näin tekevät eivät saa tuplapalkkaa.

Hienoa, että asiaan perehtyneitä alan ihmisiä on. Asia vaatii tosiaan paljon huomiota, koska ympäristöseikkojen lisäksi voi kyseessä olla merkittävä kilpailuetu niille yrityksille, jotka kouluttavat kuljettajansa säästämään polttoainetta.