maanantaina, toukokuuta 25, 2009

Lisää Tanskan CO2-päästöistä

Kuten ehkä pitkälle toistasataa kommenttia kerännyt Korhola-kritiikkini osoitti, puhuttaa asia paljon. No, heitetään lisää vettä myllyyn. Tein graafeja puhutuista päästöistä. Luethan myös selitteet ennen kommentointia!

Kuvassa on Tanskan CO2-päästöt valikoituina vuosina. Huomaathan, että ensimmäiset 3 vuotta ovat 1990, 1995 ja 2000, eli ko. vuosien välistä puuttuu dataa. Täten nuo lineaariset regressiot eivät anna todellista kuvaa! Joka tapauksessa graafi antaa jotain kuvaa viime aikojen päästövähennyksistä. Saa aika kieroon katsoa, jos tuosta saa sen kuvan että päästöt kasvaisivat.

En ollut tyytyväinen tuohon, koska siinä on liikaa kritisoitavaa. Etsin siis CDIAC:n ja UNFCCC:n tiedot Tanskan CO2-päästöistä. Ikävä kyllä uusin vuosi löytämälleni datalle on 2004. Koska Tanskan tuulivoimakapasiteetti ei ole vuodesta 2004 kuitenkaan kasvanut, on tarkasteltava ajanjakso tuulivoiman käyttöönoton kannalta juuri oikea, mikäli halutaan tietää onko tuulivoimalla mahdollisesti ollut päästöjä vähentävä vaikutus:


Kumpikin datasetti osoittaa kiistattoman laskun päästöissä, kun katsotaan trendejä tai vaikka vuosittaisten päästöjen graafeja silmämääräisesti. Vuonna 2006 Tanskan päästöissä oli tosiaan piikki, mutta se johtui löyhästä päästökaupasta. EU:ssa päästöoikeuksia annettiin ilmaiseksi enemmän kuin niitä teollisuus tarvitsi. Se kuitenkaan ei ole tuulivoiman vaan päästökauppapolitiikan vika. Siksi tärkeintä on seurata päästömäärien TRENDEJÄ, ei yksittäisiä vuosia, etenkin kun yksittäisten vuosien poikkeamat pystytään selittämään.

Olen edelleen sitä mieltä, että tilastodataa katsomalla ei saa millään lailla objektiivisesti aikaan lopputulosta, jonka mukaan Tanskan CO2-päästöt ovat kasvaneet tuulivoimasta huolimatta. Etenkin kun ottaa huomioon suuren vuosittaisen vaihtelun, on pakko ottaa tarkasteluun vähän pidempi aikaväli, mikä taas osoittaa päästöjen trendinomaisen laskun.

Ja ei muuta kuin keskustelu käyntiin! :) Vapaasti, moderoimatta ja sensuroimatta, kuten tapaani kuuluu.

7 kommenttia:

Kaj Luukko kirjoitti...

Miten lienee, onko noissa tilastoissa mukana sekä päästökauppasektori että sen ulkopuoliset päästöt?

Viimeistään päästökauppakaudella 2013-2020 niitä pitäsi seurata erikseen. Päästökauppasektorin päästöt ovat EU:n päästöjä, sen ulkopuoliset ovat kansallisia päästöjä. Energiantuotanto on joka tapauksessa päästökaupan alaista, eli tuulivoima vaikuttaa sillä puolella. Kansallisten päästöjen vähentämisvelvoite Tanskalle tulevalle kaudelle on muistaakseni 20%. Siihen ei tuulivoimalla pääse vaikuttamaan ja se Tanskan ratkaistava ihan itse. Koko EU:n päästökauppasektorin vähennystavoite tulevalle kaudelle on 20% (tai 30% jos muut lähtevät mukaan). Tämä hoidetaan vuosittain pienenevällä päästökiintiöiden määrällä.

Tilanne on sama kaikissa EU-maissa. Energiantuotanto on aina päästökaupassa, kun laitosalueen polttoyksiköiden yhteenlaskettu koko on yli 20 MW. Kansallisen politiikan politiikan tehtävä on sitten vaikuttaa vain päästökaupan ulkopuolisiin päästöihin. Näinhän sen pitäisi olla jo nyt, mutta poliitikot näyttävät puuhastelevan vähän joka puolella. Menee joka tapauksessa mielenkiintoiseksi seurata millaiseksi tilanne kehittyy, ja mikä vaikuttaa mihinkin ja kuinka paljon.

Megajoule kirjoitti...

Energiatilastojen mukaan (www.energia.fi/fi/tilastot) Tanskassa uusiutuvien energialähteiden osuus sähkön tuotannossa oli 24 % ja Suomessa 27%. Näistä luvuista voisi helposti tehdä sellaisen johtopäätöksen että Suomi ja Tanska ovat jotenkin samalla viivalla ja Tanskaa ja Suomea oisi verrata suoraviivaisesti tuulivoimankin tuotannossa. Kuitenkin Suomen sähkön tuotannon ominaispäästöt olivat 307 mg/kWh ja Tanskan 585 g/kWh. Siis: jos poltan sadan Watin lamppua 10 tuntia Suomessa aiheutan noin 300 gramman hiilidioksidipäästöt. Tanskalainen hehkulampon polttaja aiheuttaa melkein kaksinkertaisen määrän CO2-päästöjä samassa ajassa. Sähkön tuotantorakenne on siis erilainen.

Näistä luvuista ei kuitenkaan voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että Tanskassa tuulella tuotettu sähkön kWh vähentää hiilidioksidipäästöjä 585 g ja Suomessa vastaavasti 307 g. Periaatteessa tuulivoima nimittäin vähentää verkossa pyörivää kalleinta voimantuotantoa. Silloin kun sähkön tuottaja myy tuotantoansa pörssiin, Nordpoolin, kysyntä ja tarjonta määrää myyntihinnan ja kallein tuotanto jää pois ensimmäisenä. Yleensä kallein on hiililauhde. Hiililauhteella tuotetun sähkön hiilidioksidipäästö on noin 900 - 1000 g/kWh. Voisi ajatella tuulivoiman aina vähentävän hiilivoimaa, mutta niin suoraviivaisesti systeemi ei pelaa. Pakkaa nimittäin sotkee energiajärjestelmän ja -kaupan tavaton monimutkaisuus; on tuontia, vientiä, (norjalaisten) määräävää markkina-asemaa, johdannaiskaupaa, sopimustariffien rakennetta, vastapainetuotantoa, pyörivän säätövoiman tarvetta, vesivoimaresesrvien tallettamista talveksi ja varmasti sellaisiakin tekijöitä, joista en tiedä.

Kovin luotettavia johtopäätöksiä ei voi tehdä seuraamalla pelkästään peräkkäisten vuosien päästötilastoja. Selittäviä, riippumattomia muuttujia on aivan liian monta. Pelkästään talouden aktiivisuuden vaihtelu tai vaikkapa suurten energiaintensiivisten teollisuuslaitosten samalle vuodelle sattuneet seisokit saattavat sotkea johtopäätöksiä edellä mainitsemani mutkikkaan energian tuotanto- ja kauppajärjestelmän lisäksi.

Mikado kirjoitti...

Kuitenkin kun katsot absoluuttia päästöjä huomaat, että 2004 päästöjä on enemmän kuin 1990.

On toki eri asia jos verrataan co2/mwh. Mutta tässä kohtaanhan ei ole kyse siitä.

Eli sähköntuotannossa Tanskan päästöt eivät ole vähentyneet lainkaan tuulivoiman myötä.

Ainoa tapa Tanskalla lienee päästöjen vähentämiseksi olla tuoda sähkönsä Norjasta ja/tai Ruotsista. Niissä on puhdasta tuo sähköntuotanto.

Tuukka Simonen kirjoitti...

Kaj:

En osaa tarkkaan sanoa. Pitänee tutustua lähdemateriaaleihin tarkemmin. Ainakaan noissa ei ole mukana Tanskan lipun alla seilaavien paattien päästöjä, mikäli oikein käsitin.

Toivottavasti saamme myös Tuomas Helinin kommentoimaan tähän, koska hänellä on eritäin hyvät tiedot aiheesta.


Megajoule:

Erittäin hyvä pointti tuoda nuo ominaispäästöt keskusteluun. Nehän Tanskassa olivat männävuosina vielä huomattavasti korkeammat. Heillä siis sähköntuotanto on ollut murroksessa.

Tuo hiililauhteen korvaamisen päästömääräpointti kWh:a kohden oli hyvä, huomaa että itsellänikin on vielä paljon funtsaamista näissä. Olet aivan oikeassa, että hätiköityjä johtopäätöksiä ei voi luvuista tehdä, koska muuttujia on hyvin paljon.


Mikado:

Älä katso yksittäisiä vuosia vaan tiettyjen ajanjaksojen keskiarvoja.

2005 ja 2008 päästöjä oli vähemmän kuin 1990. Eli sähköntuotannossa Tanskan päästöt OVAT vähentyneet. Osin tuulivoiman myötä, osin muista syistä.

Et voi vain katsoa alku- ja loppupistettä ja unohtaa kaikki muuttuvat tekijät. Siksi pitää katsoa trendejä ja pitkän aikavälin keskiarvoja tai sitten satunnaisvaihtelukorjattuja päästömääriä, ja ne osoittavat huimaa laskua ko. ajanjaksolla.

Tanskassa ja Ruotsissa on niin paljon vesivoimaa, että Tanskaan tarvitsisi sitä varten rakentaa vuoria, jos he haluaisivat samanlaisen energiarakenteen. Vuoret eivät voi siirtyä Tanskan luo. Tanskassa Muhammed-pilakuvan pitäisi mennä vuorten luo (olipas kökkö läppä!).

Kaj Luukko kirjoitti...

Terve Megajoule! ;-)

Mielenkiintoiseksi tarkastelun tekee myös Tanskan tapa säätää tuulivoiman tuotantovaihtelua. Nyt en mistään löydä, mutta jossakin päin nettiä on hyvä käppyrä jossa on verrattu tuuli- ja hiilituotantoa ja sähkön vientiä. Siitä näki miten Tanska ajaa hiiltä koko ajan ja säätää sillä osan tuulen vaihtelusta, loput tuulen tuotantohuipuista Tanska myy ulos. On paljon helpompaa säätää jo käyviä hiilivoimaloita kuin käynnistää ja pysäyttää niitä tarpeen mukaan. Tästä on sitten se haitta, että alle mitoituspisteen käyvä hiilivoimala toimii huonommalla hyötysuhteella kuin täysillä ajava laitos.

Tästä

http://www.wind-watch.org/documents/wp-content/uploads/dk-analysis-wind.pdfsivulta 7 eteenpäin löytyy aihetta koskevaa tilastoa, jossa näkyy selvä korrelaatio tuulen tuotannon ja sähkön viennin välillä. Pitäiskö tästä päätellä, että tuulivoiman päästövähennyspotentiaali on itse asiassa suurempi kuin mitä Tanska pystyy näiden säätöongelmien vuoksi hyödyntämään? Tilannetta pitäisikin ehkä tarkastella suuremmalla markkina-alueella kuin vain pienen Tanskan alueella. Nythän muut maat hyötyvät osittain Tanskan tuulisähköstä, joka hinta näissä pakottavissa ylituotantotilanteissa lienee vieläpä aika matala.

Tästä

http://www.aweo.org/windEon2004.htmltaas näemme kuvasta 5, miten tuulen tuotanto on Saksassa pahimmillaan vaihdellut 3640 MW kuudessa tunnissa. Tuollaisten heilahtelujen säätäminen ei ole enää kivaa. Varsinkaan jos ei niitä ei pysty ennakoimaan, niin kuin ei aina pysty.

Yksi ratkaisu tähän säätöongelmaan on ns. supergrid, koko mantereen laajuinen siirtoverkosto, joka nykyisellä korkeajännite-tasavirta-tekniikalla olisi mahdollista toteuttaa. Vai mitä sanoo Megajoule?

Mikado kirjoitti...

Mutta Tuukka,

Etkös sinä juuri kirjoittanut, että 2004:n jälkeen ei Tanska ole lisännyt tuulivoimaa?

Ja kun katson siitä aiemminkin esillä olleesta Tanskalaisesta virallisesta lähteestä.

Niin 1990,1995,2000,2004, ja 2007 ovat päästöt olleet koko ajan ihan samalla tasolla (reilut 52 000 tonnia CO2.
Tosin 2006 57 294 ja 2005 taas 49 430)

Tietenkään Tanskalla ei ole mahdollisuutta vesivoimaan siinä määrin kuin Ruotsilla ja Norjalla.

Mutta entä jos on yhtä aikaa huono tuuli ja huono sadevuosi? Millä sähkö silloin tuotetaan?

Voi olla, että jollekin taholle kelpaavat sopivasti korjatut graafit, mutta kelpaavatko ne kun lasketaan paljonko Tanska on vähentänyt CO2 päästöjään vuodesta 1990?

Hymyilevä nakki kirjoitti...

Tuulisella säällä tuulee. Mihin laitoinkaan messevän kuusiokoloavaimen.. Mystistä, onkohan Pauli, vihainen papukaija, syönyt sen..