perjantaina, marraskuuta 28, 2008

Vastine Hesarin mielipidekirjoitukseen "Maidonjuojaa ei pidä syyllistää maapallon metaanipäästöistä"

Hesarissa 28.11.2008 Pekka Huhtanen (kotieläintutkimuksen professori Cornellin yliopistossa) ja Asko Mäki-Tanila (saman alan professori Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskuksessa) kirjoittivat, kuinka karjatalouden päästöt ovat lähes merkityksettömiä.

Käyn tekstin (luettavissa täällä) läpi kappale kappaleelta.

Maapallon lämpeneminen huolestuttaa ihmisiä. Lämpenemisen syynä pidetään kasvihuonekaasuja, joihin kuuluu myös märehtijöiden tuottama metaani. Usein nautojen ja muiden märehtijöiden vaikutusta ilmastonmuutokseen kuitenkin liioitellaan.
Kuka liioittelee ja missä? Minä en ainakaan ole nähnyt missään liioittelua.

Nautakarjatuotteet ovat olleet tärkeä osa ihmisten ravintoa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tuhansia vuosia. Nauta pystyy muuntamaan pötsimikrobiensa avulla ihmisravinnoksi kelpaamatonta nurmea maidoksi ja lihaksi. Suomen pelloista suuri osa on sellaisia, että ne voidaan hyödyntää ihmisravinnoksi parhaiten märehtijöiden avulla.
Tästä huolimatta 70 % ihmisille kelpaavasta sadosta menee eläinten rehuksi. Per hehtaari naudanliha on toivottoman tehoton tapa tuottaa ravintoa ihmisille, kuten voi lukea esim. Wikipedian artikkelista "Edible protein per unit area of land", joka perustuu John Lobellin laskelmiin maa-alan tuottavuudesta. Soijalla saadaan samasta pinta-alasta 15 kertaa enemmän imeytyvää proteiinia kuin tuottamalla samalla pinta-alalla karjaa. Suomessa soija ei tosin kasva, mutta sitä tuodaan eläinten rehuksi 200 miljoonaa kiloa vuodessa (96 % Suomeen tuotavasta soijasta menee eläinten rehuksi, tosin melko vähän lehmien ravinnoksi). Suuri osa Suomen pelloista on sellaisia, ettei niillä kannattaisi tuottaa yhtään mitään. Sato on pieni huolimatta suuresta määrästä kemiallisia lannoitteita (per satokilo Suomesa käytetään hyvin paljon lannoitteita, vaikka per pinta-ala niitä käytetään vähemmän kuin monessa muussa maassa).
Nurmen satotaso on kilpailukyisempi kuin viljan, ja pohjoisten leveysasteiden nurmi on laadultaan parempaa kuin etelämpänä kasvanut. Myös maaperän ympäristövaikutusten kannalta nurmiviljelyyn perustuva nautakarjatalous on parempi vaihtoehto kuin vuodesta toiseen jatkuva yksipuolinen viljanviljely.
Nyt verrataan appelsiineja ja omenoita keskenään. Miksi ihmeessä nautakarjataloudelle vaihtoehto olisi vuodesta toiseen jatkuva yksipuolinen viljanviljely? Palkokasvien ja viljan vuoroviljely vähentää radikaalisti typpilannoitteiden tarvetta, koska palkokasvit sitovat maahan typpeä huomattavia määriä. Viljan viljely ei ole vaihtoehto nautakarjataloudelle, koska viljatuotteilla ei korvata ruokavaliossa lihaa. Palkokasvit sen sijaan sisältävät B12-vitamiinia lukuunottamatta kaiken tarpeellisen, mitä lihassa on.

Märehtijöiden pötsissä syntyy mikrobikäymisen tuloksena metaanikaasua, joka on 20–25 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Märehtijät tuottavat runsaasti myös hiilidioksidia. Sen lähteenä on kuitenkin äskettäin fotosynteesissä muodostunut biomassa, kun taas liikenteen päästöt ovat peräisin fossiilisista polttoaineista.

Metaani on peräisin ilmakehän hiilidioksidista muodostuneesta biomassasta. Metaanin kiertoaika hiilidioksidiksi on 8–12 vuotta. Märehtijät tuottavat arviolta 14–20 prosenttia metaanista. Kun metaanin osuus kasvihuonekaasuista on 13 prosenttia, märehtijöiden tuottaman metaanin osuus kasvihuonekaasuista on noin kaksi prosenttia.

Ensimmäinen kappale pitää paikkansa. Toisessa kappaleessa on hyvin epämääräinen väite. Mistä tuo 13 % tulee? Hiilidioksidi aiheuttaa Wikipedian mukaan 9-26 % kasvihuoneilmiöstä, metaani 4-9 %. Näyttäisi siltä, että laskelmiin on otettu hiilidioksidille suurin mahdollinen arvio ja metaanille pienin mahdollinen arvo. Onko tämä objektiivista? Oletan lukujen perusteella, että tutkijat ovat samaa mieltä tieteen yleisen näkemyksen mukaan, eli että vesihöyry on palautekytkentä eikä säteilypakotetekijä. Lisää vesihöyrystä ja sen vaikutuksesta täällä.

Kaksi prosenttia vastaa kasvihuonekaasujen vuosittaista lisäystä. Maapallon märehtijöiden hävittäminen kerralla hidastaisi siten kasvihuoneilmiön etenemistä yhdellä vuodella.
Tässä kohtaa tutkijat menevät TODELLA pahasti metsään! He laskevat karjatalouden ilmastovaikutukseksi pelkästään karjan aiheuttamana metaanin! Mistä yliopistosta tuollaisia ihmisiä valmistuu???

YK:n alaisen FAO:n valtavan raportin "Livestock's Long Shadow" (linkissä uutinen, josta ladattavissa koko raportti oikeasta laidasta) mukaan karjatalous aiheuttaa KAIKISTA kasvihuonepäästöistä 18 %. Se on enemmän kuin esim. koko maailman laiva-, lento- ja maantieliikenne yhteenlaskettuna!

Vinkiksi Pekalle ja Askolle: teidän pitää katsoa tuotteen koko elinkaarta eikä pelkästään tuotantoeläimen suuta ja peppureikää. Karjatalouden päästöihin pitää myös laskea rehun tuotanto, laitumien ja rehuviljelysten takia hakatut metsät, logistiikka, vesistöjen rehevöityminen, eroosio ja monet muut tekijät. Tutkimusten mukaan naudanlihakilo tuottaa 36kg CO2-päästöjä (luku japanilaisesta elinkaariarviosta, linkki). Luulisi, että tuon tason tyypit olisivat tietoisia siitä, että karjatalouden ainoat päästöt eivät ole lehmän röyhyt ja pierut.

Metaanikeskustelun kohdistuminen märehtijöihin johtunee siitä, että märehtijät ovat ainoa metaanin lähde, jonka päästöt voidaan mitata. Muita lähteitä ovat suot, riisinviljely, kaatopaikat sekä öljyn-, kaasun- ja hiilentuotanto.

Globaalisti voidaan arvioida melko hyvin eri metaanilähteet. Houweling ja kumppanit ovat tehneet arvion jo vuonna 1999. Luvut löytyvät helpoiten Wikipedian metaaniartikkelista.

Ilmakehän metaanipitoisuus lähti voimakkaaseen nousuun 1800-luvun puolivälissä teollistumisen seurauksena. Maapallon märehtijöiden määrä on kasvanut huomattavasti hitaammin kuin ilmakehän metaanipitoisuus. Onkin ilmeistä, että muut ihmisen aiheuttamat metaanipäästöt ovat tärkeämpiä kuin märehtijöiden päästöt.
Arvailua, jossa ei edes anneta arvioita. Edellisen luvun tutkimuksen perusteella märehtijät aiheuttavat yli kolmasosan ihmisen aiheuttamista metaanipäästöistä.
Tuotannon tehostuessa kotieläintuotannon metaanipäästöt ovat Suomessa vähentyneet 1960-luvun enimmäistasosta noin kolmanneksen, maidontuotannossa jopa puolet.
Minkä tutkimuksen mukaan? Samaan aikaa kotieläintuotanto on kasvanut paljon. Juuri äsken samaiset henkilöt selittivät, ettei metaanipäästöjä pystytä mittaamaan kuin märehtijöistä.
Lehmien tuotostason noustua saman maitomäärän tuottamiseen tarvitaan nykyisin selvästi vähemmän lehmiä. Tätä ei ole kuitenkaan täysimääräisesti pystytty hyödyntämään metaanipäästöjen vähentämisessä, sillä samalla lehmien koko on kasvanut ja käyttöikä lyhentynyt.
Huomautan, että puhumme elävistä olennoista, jotka tuntevat kiintymystä, pelkoa, ystävystyvät jnejne. ja herrojen näkemys tähän on se, että "koko on kasvanut ja käyttöikä lyhentynyt".
Maitolitraa kohti nykylehmä tuottaa metaania nyt noin 40 prosenttia vähemmän kuin vuoden 1950 lehmä. Suunta on ollut samanlainen myös muissa kehittyneissä maissa.
Niin on vähentynyt lentomatkailun päästötkin per lärvi. Mutta kokonaispäästöt kasvavat koko ajan kysynnän kasvaessa.
Naudanlihantuotannossa kehitys ei ole ollut yhtä suotuisa kuin maidontuotannossa, koska lehmämäärän vähentyessä naudanlihantuotantoa on pyritty ylläpitämään kasvattamalla teuraspainoa ja suosimalla erikoistunutta, liharotuihin perustuvaa naudanlihantuotantoa. Paras vaihtoehto olisi maidon- ja lihantuotannon integrointi.
Kannattaisi varmaan herrojen tutustua tilastoihin. Lähes 90 % Suomessa tuotetusta naudanlihasta tulee maitotiloilta.
Kokonaisuuden kannalta biologisesti tehokkain vaihtoehto olisi yhdistelmärotu. Nykyinen maitomäärä tuotettaisiin hieman suuremmalla lehmämäärällä, jolloin vasikoita lihantuotantoon syntyisi enemmän ja niiden kasvu- ja lihaominaisuudet olisivat nykyisiä maitorotuja paremmat.
Ei. kokonaisuuden kannalta olisi biologisesti tehokkainta lopettaa koko karjatalous. Talouselämän päätoimittaja Pekka Seppänen onkin todennut kirjoituksessaan, että "Jos maapallo olisi osakeyhtiö, se olisi lopettanut eläinten kasvattamisen elintarvikkeiksi jo aikoja sitten, kannattamattomana."
Esitettyjen lukujen valossa Suomen nautakarjataloutta tai suomalaista maitotuotteiden kuluttajaa ei pidä osoitella maapallon ilmaston lämpenemistä tarkasteltaessa. Märehtijöiden merkitys ihmiskunnalle on moninkertainen verrattuna niiden tuottaman metaanin vähäiseen osuuteen kasvihuonepäästöistä.
Esitetyt lukunne ovat yksioikoisia, mutkat suoriksi vetäviä ja vääristeleviä. Länsimaissa märehtijöistä saatavien tuotteiden liikakäyttö aiheuttaa lähinnä elintasosairauksia.
Ravinnontuotannon politiikassa pitää tukea sosioekonomista kehitystä ja ottaa huomioon ekologiset näkökohdat ja paikallinen ja kansallinen kulttuuri. Erilaisissa äärioloissa – pohjoisessa, vuoristoisilla ja kuivilla alueilla – märehtijät ovat usein uskottavin ratkaisu oman ruoan tuottamisessa.
Ravinnontuotanto pitää hoitaa siellä, missä se on ekologisesti ja tuotannollisesti tehokkainta. Miksi maailman joka kolkassa pitäisi tuottaa ruokaa, kun muualla se tehdään halvemmalla, tehokkaammin ja pienemmällä vaikutuksella ympäristöön?
Suomen kaltaisen kehittyneen maan on tuotettava itse peruselintarvikkeensa: meillä on siihen varaa, ja meillä on omat vahvuutemme, vaikka tuotanto-olosuhteemme eivät pysty kilpailemaan maapallon parhaiden alueiden kanssa.
Miksi on tuotettava itse omat peruselintarvikkeet? Ja mikä ihmeen vitsi on siinä, että tänne tuodaan satoja miljoonia kiloja rehua ulkomailta? Mitä se sellainen omavaraisuus on? Suomen eläintuotanto perustuu hyvin pitkälti EU-tukiin ja se ei ole omavaraisuutta. Miksi Suomen pitäisi kilpailla jossain, jossa se ei voi pärjätä kustannuksissa?

14 kommenttia:

Theo Kurtén kirjoitti...

Moi,
olettaisin että metaanin luku 13% tulee vuotuisista kasvihuonekaasupäästöistä hiilidioksidiekvivalenteiksi muunnettuna. Nopealla googletuksella IPCC:n neljännen arviointiraportin "Summary for Policymakers" osiossa (Fig SPM.3) annetaan luku 14.3%, "Share of different anthropogenic GHGs in total emissions in 2004 in terms of carbon dioxide equivalents (CO2-eq)." Varmaan tuo 13% on sitten saatu valitsemalla joku sopiva vuosi jolloin
metaanin osuus oli vähän pienempi kuin 2004... Mutta suunnilleen oikeaan siis kyllä menee.
(Se kuinka suuri osuus kullakin kaasulla on luonnollisesta kasvihuoneilmiöstä on
sitten vähän eri juttu, eikä oikeastaan liity tähän.)

Koko kirjoitus oli kyllä aika hulvatonta luettavaa, etenkin se "estäisi kasvihuoneilmiön (sic!) etenemistä yhdellä vuodella" väite.

Anonyymi kirjoitti...

"Miksi on tuotettava itse omat peruselintarvikkeet?"

Ehkäpä siksi että tämä koko maailman sopuisa yhteiselo ei välttämättä jatku ikuisesti ja jos näin tapahtuu, niin ruoan saanti voi olla hieman heikossa kun maat pitävät ykkösprioriteettina omien kansalaistensa ruokkimista, tietenkin. Kaikeenhan pitää olla varautunut. Mielestäni myös kommenttisi "Länsimaissa märehtijöistä saatavien tuotteiden liikakäyttö aiheuttaa lähinnä elintasosairauksia" on hieman epäoleellinen tässä yhteydessä, koska liikakäyttöhän on jokaisen oma valinta. Ja jos lihaa tai maitoa ei olisi, heijastuisi se luultavasti jonkun muun aineen liikakäyttönä.

maajussi kirjoitti...

"Miksi ihmeessä nautakarjataloudelle vaihtoehto olisi vuodesta toiseen jatkuva yksipuolinen viljanviljely? "

Vaikka vaihtoehto olisi normaali vuoroviljelykierto, esim. ohra - rypsi - herne - vehnä tms., niin viljely vaatii väkilannotteita. Maa pitää myös muokata (kyntää ja äestää) vuosittain, ja mustasta mullasta irtoaa talven aikana typpeä ja fosforia vesien mukana Itämereen. Jos vaihtoehto on monivuotinen nurmi tai laidun, muokkaustarve vähenee oleellisesti. Nurmipeltoja ei tarvitse myöskään lannoittaa yhtä paljoa, heinästä saadaan 2-3 satoa vuodessa jne., en näe että tuo mitenkään erityisen epäekologista olisi.

Kaj Luukko kirjoitti...

Kiitos seikkaperäisestä analyysistä. Hesarin mielipidesivulla menee toisinaan mielipiteet ja faktat sekaisin, se pitää aina lukijan muistaa.

Karjatalous on tietysti aikanaan syntynyt ihan tarpeeseen. Oli paljon tehokkaampaa ylläpitää vapaasti luonnossa laiduntavaa karjaa kuin hankkia vastaama määrä ruokaa metsästyksellä tai viljelyllä. Eläimet tekivät työtä ihmisten puolesta. Siat hyödynsivät kätevästi ihmisiltä yli jääneet ruuat. Eikä eläimistä heitetty hukkaan muuta kuin henki.

Luulisin, että samaisten perinteiden takia peruselintarvikkeiden tuotantoa kotimaassa pidetään tärkeänä. Halutaan varautua kriisiaikoihin. Se tosin olisi mielenkiintoista tietää, kuinka kauan tuotantoa voitaisiin ylläpitää ilman ulkomailta tuotavia rehuja ja lannoitteiden raaka-aineita. Onko siis kotimaisen elintarviketuotannon turvallisuudentunne pelkkä illuusio? Varmasti osittain on.

Mikä on mielenkiintoista, niin tavallaan lihantuotantoa vaivaa sama ongelma kuin biopolttoaineitakin: Tuotannon raaka-aineina käytetään ihmisravinnoksi kelpaavia maataloustuotteita.

Hesarin ilmastoblogissa on väännetty myös mm. lihansyönnistä. Mm. tämän kommentin

http://tinyurl.com/62mqkr

perusteella voisi päätellä, että kasvisyöjät elävät sairaina ja kuolevat nuorina. :-D

veepee kirjoitti...

Minusta tuo omavaraisuusasia on ihan hyvä tavoite, mutta siinä voisi nykyään laajentaa näkökulmaa sen verran, että pyrittäisiin olemaan EU:n tasolla kohtalaisessa "omavaraisuusvalmiudessa". Eli käytännössä syötäisiin espanjalaisia tomaatteja ja tolleen. Tietty tähän liittyisi se, että nykyistä tiukemmat vaatimukset tuotannon ekologisuudesta runnottaisiin jollain ilveellä läpi kautta EU:n.

Anonyymin kanssa olen sikäli vähän eri mieltä, että me kaikki maksamme veroissa niiden "omien valintojen" kustannuksia. Siksi asia on nimenomaan poliittinen ja siihen pitää puuttua ronskilla talousohjauksella jonkinlaisen haittaveron muodossa.

Juhana Harju kirjoitti...

Olet perehtynyt hyvin ruoantuotannon ympäristövaikutuksiin, Tuukka.

Ilman muuta kannatan kasvikunnan ruoka-aineiden käytön reipasta lisäämistä. Jos ihmiset korvaisivat vaikkapa puolet käyttämästään eläinproteiinista kasvikunnan proteiinilla, jo se vähentäisi päästöjä. Sen lisäksi monien kroonisten sairauksien (mm. sydäntautien ja diabeteksen) riski vähenisi.

Anonyymi kirjoitti...

Maitolitraa kohti nykylehmä tuottaa metaania nyt noin 40 prosenttia vähemmän kuin vuoden 1950 lehmä. Suunta on ollut samanlainen myös muissa kehittyneissä maissa.

Niin on vähentynyt lentomatkailun päästötkin per lärvi. Mutta kokonaispäästöt kasvavat koko ajan kysynnän kasvaessa.

Kommenttisi on outo. Ymmärtääkseni kirjoittajat käsittelevät maidontuotantoa Suomessa. Kuten varmasti olet tietoinen, sekä lehmien että maatilojen määrä on vähentynyt useiden kymmenien vuosien ajan Suomessa. Yritin googleta tilastoa tähän, mutta löysin tilastoa vain viimeisen 10 v. osalta (Taulukko 1):
http://www.matilda.fi/pls/portal30/rpportal.matilda_julkaisut.showfile?docid=1285&versio=1229615774&fileid=6677
Taulukosta nähdään että keskituotos kasvaa, mutta kokonaistuotanto pysyy jotakuinkin samana. Siis, lehmien määrä vähenee.

Jari kirjoitti...

Täällä kommenteissakin taitavat mennä mielipiteet ja faktat sekaisin:

Juhana Harju: "Jos ihmiset korvaisivat vaikkapa puolet käyttämästään eläinproteiinista kasvikunnan proteiinilla, jo se vähentäisi päästöjä. Sen lisäksi monien kroonisten sairauksien (mm. sydäntautien ja diabeteksen) riski vähenisi."

Oliko tämä pelkästään mielipide, vai olisiko Juhanalla antaa joku tutkimusviite, siis sellainen, että koehenkilöt ovat korvanneet eläinproteiinia kasviproteiinilla ja sairastuminen on vähentynyt kontrolliryhmään verrattuna?

Juhana Harju kirjoitti...

Kiitos, kysymyksestä, Jari.

Kysymyksessä ei ollut pelkkä mielipide, vaan näyttöä löytyy sekä Ravintoa sydämelle -kirjastani että Aamiainen ruohikolla -blogistani. Niissä olen maininnut lähteitäkin.

Jatkossa toivoisin sinulta, Jari, vähemmän hyökkäävää keskustelutyyliä, niin meillä molemmilla on mukavampaa keskustella. :-)

Jari kirjoitti...

Laittaisitko kirjasi mainostamisen sijaan suoran lähdeviitteen interventioon, jossa eläinproteiinia on vaihdettu kasviproteiiniin hyvin tuloksin.

Juhana Harju kirjoitti...

Jari, minulla ei ole aikaa siihen, että keskustelu keskustelun jälkeen pitäisi kaivaa sinua varten esille samoja lähteitä, joita olen esittänyt jo aiemmin esimerkiksi Karppaus.info-foorumilla käydyissä keskusteluissa.

Jari kirjoitti...

OK. Mielipiteesi on arvokas siinä missä kenen tahansa muun, mutta kliinistä näyttöä sydäntautien tai diabeteksen riskin vähenemisestä proteiinin lähdettä vaihtamalla ei siis ole.

Jari kirjoitti...

Valaisen asiaa muille keskustelijoille sen verran, että Juhanan viittaamissa aikaisemmissa keskusteluissa hän on perustellut mielipidettään poimimalla ristiriitaisesta tilastollisesta näytöstä vain sellaisia tutkimuksia, jotka näyttäisivät tukevat hänen mielipidettään. Tilastolliset tutkimukset eivät voi luotettavasti osoittaa syy- ja seuraussuhdetta vaan pelkästään tilastollisen yhteyden.

Pyysin tässä Juhanaa esittämään todellisiin ruokavaliokokeisiin perustuvaa näyttöä, vaikka tiedän toki itsekin, ettei sellaista hänen mielipidettään tukevaa näyttöä ole. Katselin juuri tänään Pubmed-haulla tutkimuksia, joiden tiivistelmässä esiintyvät termit randomized controlled trial animal vegetable protein. Tutkimuksia löytyi noin 50 kpl, ja yksikään niistä ei käsitellyt Juhanan mainitsemaa asetelmaa, jossa eläinproteiinia korvattaisiin kasviproteiinilla ja päätetapahtumana olisi sv-taudit, diabetes tai niiden keskeisimmät riskitekijät.

Näyttöä ei ole.

Seppo kirjoitti...

Olisi mukava kuulla Tuukan ja muidenkin mielide Andreas Eenfeldtin laskelmista, joissa verrattiin ympäristövaikutuksia kaloria kohti. Siinä todettiin tomaatti yli kaksi kertaa pahemmaksi kuin häränfilee!

Tämä kysymys on absurdiudessaan luultavasti sellainen joka laittaa suuren yleisön kyseenalaistamaan muitakin ilmastonmuutosväittämiä. Ihminen on elänyt vuosituhansia pohjoisella pallonpuoliskolla sopusoinnussa luonnon kanssa, metsästäen kalastaen ja karjaa hyödynten ja nyt yht'äkkiä karja olisikin yksi suurimpia syyllisiä ilmaston lämpenemiseen. Huh, huh!

Ollaan pisteessä jossa taistelu ilmastonmuutosta vastaan alkaa olla ristiriidassa ekologisen, kestävän ja terveellisen elämäntavan kanssa.