sunnuntaina, lokakuuta 12, 2008

Ilmastomyytti: Energiansäästölampun valmistaminen kuluttaa paljon energiaa

Tällä viikolla telkkarista tuli Myytinmurtajien jakso, jossa todistettiin, että aina kun lähtee huoneesta, kannattaa valot sammuttaa lampputyypistä riippumatta jos haluaa säästää sähköä. Loisteputketkin kuluttavat käynnistyessään vain reilun 20 sekunnin käytön verran virtaa. Ajattelin jatkaa hieman Myytinmurtajien jalanjäljissä.

Hehkulamppufanit väittävät usein, että energiansäästölampun valmistaminen kuluttaa paljon energiaa. Pikainen googletus osoitti, että asia ei ole niin. Hyvä artikkeli aiheesta täällä.

Energiansäästölamppu on "kuolettanut" sen valmistusvaiheessa kuluneen energiankulutuksen siinä vaiheessa, kun sitä on käytetty 50 tuntia, jos vaihtoehto olisi ollut, että energiansäästölampun sijasta valmistetaan ja käytetään hehkulamppua. Kun lasketaan huomioon se, että energiansäästölamppu kestää noin 8 kertaa kauemmin kuin perinteinen hehkulamppu, saadaan lopputulokseksi se, että energiansäästölamppu säästää energiaa (ja ennen kaikkea vaivaa) tuotannonkin osalta.

Havainnollistava graafi lähteestäni:


Jos joku ei tunne sähkönkulutuksen mittayksiköitä, niin tuo reilut 1,6 kWh valmistuksen osalta per energiansäästölamppu vastaa sitä, että pitäisi kiuasta päällä 10 minuuttia.

Elinkaarensa aikana energiansäästölamppu säästää siis todella paljon energiaa, mutta ei pääse kuitenkaan yhtä hyvään lopputulokseen kuin ledit, jotka ovat vielä pitkäikäisempiä, pihimpiä ja kirkkaampia. Ledien yleistymistä odotellessa on energiankulutuksen kannalta parasta kuitenkin turvautua energiansäästölamppuihin.

edit: Mainitaan vielä, että energiansäästölampun kierrätykseen uskotaan kuluvan noin 1,7 kWh energiaa. Koko elinkaari ajatellen siis energiaa säästyy vasta noin 100 tunnin käytön jälkeen. Onneksi ainakin itselläni energiansäästölamput kestävät tuhansia tunteja.

19 kommenttia:

Jackass kirjoitti...

Onko sinulla Tuukka tietoa miten laajalti energiansäästölamppuja on tarjolla?

Siis perus 60w himmeää nyt saa ja on saanut jo pitkään mutta jos ajatellaan harvinaisempia kynttilälamppuja ym erikoisempia.

juhtolv kirjoitti...

jackass: Ainakin Megamanin valikoimiin kuuluu kynttilämallisia pienoisloisteputkilamppuja ja muitakin erikoisempia pienoisloisteputkilamppuja. Sen maahantuoja on Airam:

http://www.airam.fi/

Mutta seuraava ongelma onkin, että miten sun kotiseudulla niitä löytyy kauppojen valikoimista.

Tuukka Simonen kirjoitti...

Kiitos jackassille hyvästä kysymyksestä ja juhtolv:lle hyvästä vastauksesta. En olisi itse osannut kovin hyvin sanoa, mutta isälläni on paljon tietoa noista. Kysäisen häneltä kunhan näen seuraavan kerran.

Kaj Luukko kirjoitti...

Energiansäästölamppu on erinomainen esimerkki siitä, miten energian säästäminen säästää myös rahaa. Vaikka säästölamppu on hehkulamppua kalliimpi, se säästää elinkaarensa aikana reilusti oman hintansa.

Esim. 12 watin säästölamppu kuluttaa elinkaarensa aikana (8000 tuntia) 96 kWh, joka maksaa 10 sentin kilowattituntihinnalla 9,6 euroa. Vastaavana aikana 60 W:n hehkulamppu kuluttaa 480 kWh, joka kustantaa 48 euroa. Eroa syntyy peräti 38,4 euroa.

Itselläni ainoa syy käyttää vielä hehkulamppuja parissa kohteessa on säästölamppujen soveltumattomuus himmenninkäyttöön. Tiettävästi himmennettäväksikin soveltuvia säästölamppuja on jo joitakin malleja tullut, ei vaan ole osunut kohdalle.

Tärkeä pointti säästölampuissa on niiden sisältämä elohopea, jonka takia asianmukainen kierrätys on välttämätöntä, ei voi hehkulampun tavoin heittää roskiin. Lyijyä säästölamppunjen elektroniikassa ei pitäisi enää olla, mikäli RoHS-direktiiviä on noudatettu. Tina ja muut metallit kelpaavat kierrätettäviksi.

Mökillä päädyin aurinkosähköön, vaikka sähkötolppa on aivan tontin rajalla. Valaistus hoituu mallikkaasti puoliksi ledeillä, puoliksi loistelamuilla. Vain saunassa on kuumuuden takia viiden watin hehkulamppu.

Jackass kirjoitti...

Joo. Kyllähän nuo sinänsä kannattavia ovat. Omassa taloudessa turkasen monet valaisimet ovat kyllä sitä sun tätä polttimoilla joka hankaloittaa asioita monessa suhteessa. Energialamppujen saatavuus on yksi ja joka tapauksessa yleinen ralli pitää varastoa puolesta kymmenestä erilaisesta lampusta. Tässäkin olisi kyllä jonkunlainen standardointi tarpeen.

kansalainen arnold kirjoitti...

Seuraa anekdootillista evidenssiä.

Itse olen pyrkinyt valkoisen heteromiehen syntymässä perittyä syyllisyyttä helpottaakseni käyttämään ns. energiansäästölamppuja kantaakseni oman korteni tulevaisuuden, jossa lapseni äänestää vihreitä, kekoon.

Valitettavasti mikään ostamistani ekologisella kestävyydellä markkinoiduista energiansäästölampuista ei kuitenkaan ole ollut noin niinkuin käytännössä kestävä. Elinikä on ollut sama tai huonompi kuin perinteisellä hehkulampulla.

Vaan tietystikin syynä moiseen on tilastollisesti merkitsemätön, yhden käden sormilla laskettavissa oleva otos. Oikeastihan kohdallani siis on kyseessä vain perin huonoa tsägää edustava "wiggle", kun taas Todellinen, Aito ja Oikea trendi - niinkuin Paremmin Tietävät, vertaisarvioidut profeet^H^Hssorit meille jatkuvasti objektiivisen median välityksellä kertovat - osoittaa, että tuuliaurinkonorppatöpselisähköstä virtansa saavat vaihtoehtolamput ovat kriittisessä tarkastelussa luonnollisesti vertaansa vailla. (Tätä ei pidä sinun tai minun kyseenalaistaminen, sillä muutoin Gaian viha on julmetunmoinen ja saamme kokea selkänahoissamme pitkän ajan tilastoihin sopivien, mutta silti jostain syystä poikkeuksellisten hurrikaanien ja tornadojen raivon.)

jaska kirjoitti...

Yksi asia, joka kaikista laskuista tuntuu unohtuvan on se, että suuri osa hehkulampun 'hukkaamasta' energiasta menee hyötykäyttöön lämmityksenä. Valon ja lämmön tarpeet, kun vielä sattuvat korreloimaan. Oikeaa hukkausta tapahtuu lähinnä kesäiltoina.

Sähkölämmitteisen talon osalta tilanne on varsinkin mielenkiintoinen, kun lämmityksen hintakin on sama lämmittääkö sitten hehkulampuilla tai sähköpattereilla. Karkeasti arvioiden säästöä siltikin syntyy, mutta ei enää paljoa.

Varsinkin sähkölämmitteisissä taloissa kannattaa siis varmistua, että ostettavissa säästölampuissa on takuu sen kestosta.

Vaikka talon lämmitysratkaisu olisikin energian hinnalta sähkölämmitystä halvempi, niin säästölamppujen kannattavuutta arvioitaessa on lämmitysvaikutus silti merkittävä.

HS:n keskusteluissa näin tovi sitten rankkoja virhekäsityksiä laitteiden lämmittävästä vaikutuksesta. Vaikka tässä keskustelussa luultavasti fysiikan tuntemus on parempaa, niin varmuuden vuoksi... Minkä tahansa sähkölaitteen sähköverkosta ottama teho muuttuu käytännössä kokonaisuudessaan lämmöksi. Lämmityskaudella sähkölämmitteisissä taloissa ei siis paljoa tarvitse sähköä säästellä, mikäli laitteiden sijoittelun takia lämpö ei mene hukkaan.

jaska kirjoitti...

"Tällä viikolla telkkarista tuli Myytinmurtajien jakso, jossa todistettiin, että aina kun lähtee huoneesta, kannattaa valot sammuttaa lampputyypistä riippumatta jos haluaa säästää sähköä. Loisteputketkin kuluttavat käynnistyessään vain reilun 20 sekunnin käytön verran virtaa."

Myytinmurtajien taapaan sevitys ei ollut 'ihan' täydellinen. Myytinmurtajat ottivat kyllä kantaa sytyttelyn vaikutukseen lampun eliniässä, mutta eivät laskeneet mitään sen kustannuksista.

Suurin osa lampuista kannattaa sammutttaa aina, kun niitä ei tarvitse, mutta loisteputken kanssa asia ei mielestäni ole ihan selvä. Luultavasti sytyttelyn aiheuttama lampun kuluminen kasvattattaa kannattavan sammuttamatta jättämisen ajan 20 sekunnista minuutteihin.

Asia, jota myyytinmurtajien ei tarvitse ilmeisesti sillä suunnalla maapalloa ottaa huomioon on se, että lampun hukkaama energia voi olla hyödyksi lämpönä. Riippuen lampun sijoittelusta ja talon lämmitysratkaisuista, syttyessä paljon ikääntyvää lamppua ei välttämättä kannata Suomessa talvella sammuttaa ollenkaan.

Jos energia ei mene hukkaan, niin sammuttamisen kannattavuuden ratkaisee pelkästään se, että kuinka paljon lamppu kuluu päällä ollessa ja kuinka paljon sytyttäessä.

juhtolv kirjoitti...

Anonyymi Jackass:

”Omassa taloudessa turkasen monet valaisimet ovat kyllä sitä sun tätä polttimoilla joka hankaloittaa asioita monessa suhteessa.”

Kannattaa jo valaisimen ostoa harkitessaan miettiä, että miten helposti siihen pienoisloisteputkilamppu mahtuu. Varsinkin jos asustaa jossain peräkylällä, jossa myydään vain hankalan isoja pienoisloisteputkilamppuja, niin ei tod. kannata ostaa valaisinta, johon moinen rohjo ei mahdu. Mutta ainakin Megaman-merkkisenä kyllä saa aika hankaliinkin kohteisiin meneviä pienoisloisteputkilamppuja.

”joka tapauksessa yleinen ralli pitää varastoa puolesta kymmenestä erilaisesta lampusta.”

Se hehkulampuiksi kutsuttujen hermosahojen jatkuva vaihteluko sitten ei ole yhtä ”rallia”? Kun se käyttökohteeseensa sopiva pienoisloisteputkilamppu on kaupasta löydetty, ostettu ja sitten paikoilleen laitettu, niin se on siinä eikä siitä sen jälkeen tarvii kantaa huolta 10000–15000 tuntiin. Hehkulamput sensijaan kestävät tyypillisesti n. 1000 tuntia ja arvaa pari kertaa, kiinnostaako pätkääkään moisten jatkuva vaihtelu.

Anonyymi kansalainen arnold: ”Valitettavasti mikään ostamistani ekologisella kestävyydellä markkinoiduista energiansäästölampuista ei kuitenkaan ole ollut noin niinkuin käytännössä kestävä. Elinikä on ollut sama tai huonompi kuin perinteisellä hehkulampulla.”

Mitä ihmeen Tiimarin, Lidlin, Tokmannin tai Taloustalon halparomiskoja sä oikein olet ostanut? Ilmainen vinkki: Köyhän ei ole varaa ostaa huonoa. Itse luotan ainakin Osramin ja Megamanin pienoisloisteputkilamppuihin.

Asiasta kolmanteen: Mun kämpässä kaikki valaisimet käyttävät loisteputkia tai pienoisloisteputkivalaisimia. Vain sähköuunissa ja jääkaapissa on jonkinsortin hehkulamppu :-) . Nyt tekis mieli laittaa LED-polttimoita kaikkialle missä se suinkin toimii ja sillä painaa sähkönkulutusta vieläkin alemmaksi. Jos tiedätte hyviä esim. nettikauppoja, joista saa tavalliseen E14- tai E27-kantaan meneviä LED-polttimoita, niin kertokaa ihmeessä.

Tuukka Simonen kirjoitti...

Kiitokset Kaj Luukolle pätevästä laskelmasta! Ero rahassa mitattuna on tosiaan melkoinen!

Himmenninkäyttö on tosiaan perinteisesti ollut energiansäästölamppujen akilleen kantapää. Elohopeamäärät muuten ovat nykyään todella pienet, mutta silti on ehdottoman tärkeää, että energiansäästölamput kierrätetään. Pienistä puroista voi kasvaa suuri joki.

jackass, tuo standardointi on kyllä sellainen asia, joka itseäkin rassaa. Kuten juhtolv mainitsi, on tosiaan ongelma olemassa myös perinteisten lamppujen kanssa, mutta vaihdokkeja saa hakea vielä useammin.

juhtolv:n kanssa olen samaa mieltä siitä, että kansalainen arnold on ostanut todennäköisesti heikkolaatuisia energiansäästölamppuja. En edes muista koska multa olisi viimeksi palanut energiansäästölamppu, eli siitä on todella kauan.

jaska toi ansiokkaasti esille sen, että läheskään aina sähkö ei mene hukkaan (ainahan se lämmöksi muuttuu), mutta itse katson jo tulevaisuuteen: matalaenergiataloja pitää lämmittää Suomessa vain 3-6 kk vuodessa. Toisaalta puolet Suomen rakennuksista lämpiää kaukolämmöllä. Kovilla talvipakkasilla öljylämmityskin on parempi vaihtoehto kuin sähköenergian tuhlaaminen kulutuspiikkien aikaan.

Suora sähkölämmitys on aikansa elänyt ratkaisu, ja olisi ehdottoman kannatettavaa, että kaikki suoralla sähköllä lämpiävät talot hankkisivat lämpöpumput. Nillä kun saa keskimäärin 3-4 watin edestä lämpöä asunnon sisään yhdellä watilla sähköä.

Ikävä kyllä en osaa sanoa paljoakaan ledien saatavuudesta. Kannattaa SLO:n ja muiden vastaavien kuvastot selata tarkkaan.

Kaj Luukko kirjoitti...

Noita ledejä tulee nyt kuin sieniä sateella. Kauppa voi olla aika villiäkin, ja olemme vaiheessa, jossa pitää vähän tietää mitä ostaa. 12 voltin systeemit ovat siitä hyviä, että valaisimia voi itse rakennella mielin määrin. Eli siis, kvg:

http://tinyurl.com/5xuzp7

jaska kirjoitti...

"Suora sähkölämmitys on aikansa elänyt ratkaisu, ja olisi ehdottoman kannatettavaa, että kaikki suoralla sähköllä lämpiävät talot hankkisivat lämpöpumput. Nillä kun saa keskimäärin 3-4 watin edestä lämpöä asunnon sisään yhdellä watilla sähköä."

Sähkölämmitysksessä on kuitenkin yksi etu verrattuna muihin lämmitysmuotoihin. Sen hankintahinta on pienin. Pitää muistaa, että rahalla iitsellään on arvo, kun se on sijoitettu tuottavasti ja tämän tuoton voi käyttää myös energian säästöön ja luonnon suojeluun.

Rahat voi sijoittaa ympäristön hyväksi mahdollisesti tehokkaammin kuin lämpöpumpun ostamalla. Varsinkin tulevaisuudessa.... "matalaenergiataloja pitää lämmittää Suomessa vain 3-6 kk vuodessa."

Tämä tarkoittaa sitä, että lämpöpumppuun sijoitetut rahat eivät tee mitään ympäristön hyväksi 6 - 9kk vuodesta. Samat rahat voisivat olla sijoitettuna vaikka aurinko- tai tuulivoimaan, jossa ne tuottaisivat koko vuoden. Paljon muitakin ympäristöä säästäviä sijoituskohteita varmasti on.

Lämpöpumpun takaisinmaksuaikakin pitenee lämmitystarpeen pienentyessä.

Joku viitseliäshän voisi laskea, että kuinka pieni pitää lämmitystarve olla, jotta lämpöpumpun sijasta kannattaisi samat rahat pistää katolle aurinkopaneeleiksi muutettuna.

Toinen miettinnän arvoinen asia:
Kannattaako energiaa tuhlaavan talon sijoittaa lämmöneristykseen vai lämpöpumppuun?

Vielä säästölampuista... Kannattaako harvoin valaistavaan kohteeseen (vaikka kesämökkillä) ostaa säästölamppu. Se ei säästäisi juuri mitään, mutta siinäkin olisi kiinni rahaa, joka voisi olla sijoitettuna ympäristön suojeluun muualla? No yksittäisillä lampuilla nyt niin paljoa väliä ole, mutta noin periaatteessa.

Kaj Luukko kirjoitti...

Mielestäni jaska puuttuu todella tärkeään asiaan. Säästötoimille pitäisikin laskea joku tehokkuusluku, eli kuinka monta kiloa CO2:ta eliminoidaan yhdellä eurolla kun se euro käytetään säästölappuihin, lämpöpumppuun, eristyksen parantamiseen, aurinkopaneeleihin, vähemmän kuluttavaan autoon jne. Nämä pitää LASKEA, mutuna arvailu menee yleensä aivan pieleen. Arvaan silti, että lämpöpumppu ei ole huono sijoitus tässä mittelössä.

Se onkin sitten kokonaan toinen juttu, että sähkö on liian halpaa. Ennen kuin päästökauppa todella toimii, sähkö on liian halpaa, koska CO2 päästöjä ei hinnoitella. Markkinataloudessa kaikki pitää hinnoitella, mutta CO2-päästöt ovat tähän asti olleet ilmaisia. Sille pitää saada asianmukainen hinta. Eihän muistakaan jätteistä pääse ilmaiseksi eroon. Esim. Sternin raportista voi vähän haarukoida mikä CO2:n hinnan pitäisi olla.

JackAss kirjoitti...

"Kannattaa jo valaisimen ostoa harkitessaan miettiä, että miten helposti siihen pienoisloisteputkilamppu mahtuu."

Yleensä nuo valaisimet valitaan ihan muilla kriteereilla kuin se millainen lamppu siihen menee. Sisustusasioita enkä ala siihen soppaan itseäni tunkea.

"Se hehkulampuiksi kutsuttujen hermosahojen jatkuva vaihteluko sitten ei ole yhtä ”rallia”?"

En ole tätä kieltänytkään. Kommenttini koski kymmenen erilaisen lampun pitoa yleensä. Ongelma on sama on lamput millaiset tahansa. Toki vaihtoväli voi olla pidempi mutta edelleen hyllyssä pitää olla läjä erilaisia lamppuja.

Petri kirjoitti...

Kiitos Tuukka tästäkin valaisevasta kirjoituksesta. Muistelin, että Australiassa on menty jo niin pitkälle, että perinteiset hehkulamput kiellettiin. Vaiheittain niitä tosiaan poistetaan markkinoilta ja tuossa artikkelissa on myös hieman taustatietoa niiden energiavaikutuksista. Lämpöähän ne raukat siellä eivät tarvitse, päinvastoin.

http://www.environment.gov.au/settlements/energyefficiency/lighting/index.html

Matti kirjoitti...

Kansalainen Arnoldille kommenteiksi. Itse olen huomannut, että energiansäästölamput ei kestä ulkokäytössä tai vaihtuvissa lämpötiloisa yhtä hyvin kuin perinteiset hehkulamput. Tasaisessa huoneenlämmössä taas käyttöaika voi olla hyvinkin pitkä. Talossamme on useampi Philipsin lamppu, jotka perittiin edelliseltä asukkaalta 4v sitten ja yhtä lukuunottamatta kaikki lamput toimivat hyvin. Tuo yksi lamppu siirrettiin komerosta ulkokäyttöön kuvun sisään, jolloin se kyrvähti helmikuun pakkasilla.

juhtolv kirjoitti...

Matti: ”Itse olen huomannut, että energiansäästölamput ei kestä ulkokäytössä tai vaihtuvissa lämpötiloisa yhtä hyvin kuin perinteiset hehkulamput.”

Tuo taas johtunee siitä, että olet laittanut ulkovalaisimeen mitä tahansa pienoisloisteputkivalaisimia vaikka siihen tarkoitukseen on erikseen omat lamppumallinsa, Megamanilla kaksikin. Ei ruuvejakaan hakata vasaralla eikä toppa-asussa vaelleta Saharassa.

Kari Penttilä kirjoitti...

On tääkin keskustelu... oman kokemukseni mukaan - olen oikein pitänyt kirjaa - niin energiansäästölamput eivät kestä paljoakaan pitempään kuin hehkulamput. Syynä lienee se että niissä käytetään halpoja rajoitetun eliniän komponenetteja - ja esim pienetkin ylijännitepiikit verkkovirrassa rassaavat niitä aika paljon. Oman laskelmani mukaan hyöty on minimaalinen.

Jani ARola kirjoitti...

Energiasäästölamppujen epämiellyttävä totuus.


Uusi EU-direktiivi määrää poistamaan hehkulamput ja muut paljon sähköä kuluttavat lamput vaiheittain myynnistä 1.9.2009 alkaen. Tämä malli on otettu Australiasta, jossa on myös kiellettyjen listalla perinteiset hehkulamput. Energiasäästölampuissa on valitettavasti sellainen epämiellyttävä totuus, joka voidaan tulla myöhemmin huomaamaan ympäristössämme siten että myrkyllistä elohopeata tullaan löytämään luonnosta siksi että kun energiasäästölamppujen hajoavat ja kyseiset lamput heitetään luontoon, jonka seurauksena vesistöön valuu myrkyllistä elohopeata. Kaikissa maissa ei välitetä kierrätyksestä, vaan ne dumpataan suoraan kaatopaikalle, jonka seurauksena elohopea valuu vesistöön ja siitä kaloihin.

Elohopea on yhdisteineen luokiteltu ongelmajätteeksi ja ympäristömyrkky, jonka pitoisuudet kerääntyvät ravintoketjujen huipulle (nisäkkäissä, kaloissa ja linnuissa).
Elohopea tunnetaan hermostolle vaarallisena aineena ja erityisesti pienten lasten kehittymätön hermosto on altis sen haitoille. Pieninäkin määrinä pitkän ajan kuluessa elohopea heikentää hermostoa ja aiheuttaa muistihäiriöitä ja vainoharhoja.

Mitä pitäisi tehdä? Pitäisikö energiasäästölampuista sittenkin luopua?
Lasipintaiset energiasäästölamput pitäisi kieltää, ja sen tilalla pitäisi vain käyttää silikonisuojakuvulla olevia lamppuja. Silikonisuojakupu estää lampun rikkoutumisen, joka estää elohopean pääsyn ympäristöön. Lasikupukin hajoaa kaatopaikkojen jyrien alla. On väärin myydä energiasäästölamppuja luonnonsuojelun nimissä, koska nämä saattavat lopulta pilata pohjaveden tai vesistön.

Valitettavasti energiasäästölamput eivät ole niin ekologisia vaikka toisin luullaan.