Ilmastomyytti: "Biopolttoaineet ratkaisevat liikenteen fossiilisten polttoaineiden ongelmat"

Lapsuuden idolini Arnold Schwarzenegger on sanonut, että ei sillä ole väliä, minkä kokoisella autolla ajaa kunhan käyttää biopolttoaineita. Saa puhtaan omantunnon ja luonto kiittää.

Ykköseltä juuri loppunut dokumentti aiheesta (ohjelman nimi oli Ulkolinja: Aja vihreällä) toi jo ennestään tiedossa olevat ongelmat todella monipuolisesti esille. Esim. USA:ssa maissietanolilla voitaisiin tuottaa maksimissaankin vain vähän toistakymmentä prosenttia maan polttoaineenkulutuksesta, vaikka maissin tuotantoa lisättäisiin nykyisestä ja kaikki maissi käytettäisiin bioetanolin valmistukseen. Lisäksi kannattaa huomioida, että bioetanolin valmistuksessa kuluu paljon energiaa, lähes yhtä paljon kuin valmiista polttoaineesta saadaan.

Euroopan Unionin tavoite biopolttoaineiden osuuden lisäämisestä pitäisi mielestäni lakkauttaa heti. Samaa mieltä on mm. Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola Ylen uutisessa:

Professorin mukaan useat tutkimukset osoittavat, että biopolttoaineiden koko tuotantoketju saattaa aiheuttaa enemmän ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjä kuin itse polttoaineesta saadaan hyötyä.

Lisäksi biopolttoaineiden käyttöön liittyvät pitkät kuljetukset ja tehoton jalostusprosessi voivat jopa huonontaa hiilitasetta.

Biopolttoaineiden tuotannolla on myös ympäristölle haitallisia sivuvaikutuksia. Korhola listaa ongelmiksi metsien raivaamisen viljelysten tieltä, teollisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytön, veden käytön lisäämisen, viljelymaiden kulumisen, biodiversiteetin heikkenemisen sekä ruoan hinnan nousun.

Brittitutkijoiden laskelmien mukaan Euroopan unionin tavoite korvata öljypohjaisista polttoaineista 10 prosenttia veisi EU:n alueen viljelysmaista noin 38 prosenttia ja USA:n viljelysmaasta 44 prosenttia.

Professori muistuttaa myös, että jo nyt vesipula on melkoinen, mutta yhden biopolttoainelitran tuottaminen vaatii tuhat, jopa 4 000 litraa vettä.

Biopolttoaineiden sijaan professori Korhola kehittäisi polttokennotekniikkaa, suosisi joukkoliikennettä ja helpottaisi hybridi- tai muita vähäpäästöisiä autoja mm. verohelpotuksin ja käyttäisi nykyiset viljelysmaat ruoan tuotantoon.

Samalla hän muistuttaa, että biopolttoaineiden tuotantoon kaavailtujen alueiden metsittäminen vähentäisi kasvihuonepäästöjä kahdesta yhdeksään kertaa enemmän kuin käyttämällä alueilla tuotettua biopolttoainetta.

Täysin samaa mieltä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston, teknillisen kemian yliassistentti, tekniikan tohtori Kimmo Klemola, joka on kirjoittanut aiheesta liudan tekstejä. Asia on perusteltu kirjoituksissa niin hyvin, että lukekaa mieluummin hänen perusteluitaan kuin minun. Asiasta kirjoittaa myös Kari Ojanperä Tekniikka & Taloudessa täällä.

Indonesiassa pannaan matalaksi miljoonia hehtaareja ainutlaatuista sademetsää ja siinä sivussa mahdollisesti orangit sukupuuttoon ja monia luonnonkulttuureja tuhotaan. Ja minkä takia? Sen, että saadaan ekologista polttoainetta (joka ei edes ole ekologista)? Samalla tuhotaan suuret määrät hiilinieluja, jokainen hehtaari sademetsää sitoo toistasataa tonnia hiiltä.

Suosittelen jokaiselle tätä blogia lukevalle, että vaikka olisitte minun kanssani mistä tahansa asiasta eri mieltä, niin boikotoikaa ehdottomasti Nesteen NExBTL-biodieseliä, joka tehdään Indonesian sademetsistä raivatuilla biopolttoainepelloilla. Paljon vähemmän haitallista luonnolle on se, että tankkaatte fossiilista dieseliä.

Kuten jo aiemmin tuli esille, ei biopolttoaineilla koskaan pystytä tyydyttämään nykyisen kokoista kysyntää polttoaineelle. Ainoa vaihtoehto on siis joko todella radikaalisti vähentää kulutusta (siirtyä mahdollisimman pieniin ja piheihin autoihin ja lisätä tuntuvasti joukkoliikennettä) tai siirtyä pois polttomoottoritekniikasta. Sähköautot ja polttokennoautot ovat tuloillaan, mutta niiden massatuotanto on vielä hamaassa tulevaisuudessa. Tosin nekin vaativat energiaa, mutta sähkön tuotanto on vain rahakysymys. Bioetanolin ja biodieselin kohdalla loppuu maapallo kesken.

Tulevia energianlähteitä liikenteeseen odotellessa ympäristölle pahin mahdollinen teko on käyttää Indonesian sademetsien tilalla kasvatettavaa palmyöljypohjaista biodieseliä. Aidosti kestävää kehitystä saadaan aikaan energian säästöllä, ei sademetsiä tuhoamalla.

Ilmaston kannalta kestämätön ratkaisu on myös käyttää turvetta raaka-aineena energian tuotantoon. Soiden sisältämä hiili on sitoutunut kasveihin satoja tai tuhansia vuosia sitten, ja siksi turpeen käyttö ei kuulu hiilikiertoon. Se lisää hiilidioksidipitoisuutta ilmakehässä pitkällä aikavälillä, missään muualla kuin Suomessa sitä ei pidetä edes "hitaasti uusiutuvana" vaan fossiilisena polttoaineena.

Biopolttoaineilla läträämisen sijaan kaikki resurssit pitäisi käyttää energian kulutuksen minimoimiseen, tällöin ei käytetä planeettamme resursseja energian tuotantoon ja energiaa säästävät ratkaisut ovat energiaomavaraisuuden lisäksi rahallisesti kannattavia pitkällä aikavälillä.

Ei tuomita kuitenkaan kaikkia liikenteen biopolttoaineita!

Sanotaan vielä, että osa liikenteen biopolttoaineista on järkeviä ja kannatettavia. Kaikki mahdollinen metaanin talteenotto ja käyttö polttomoottoreissa on todella ekologista, koska tuotannossa ei kulu merkittävästi energiaa, päästöt palamisesta ovat puhtaita ja metaani on voimakas kasvihuonekaasu, joten on ilmaston kannalta vain positiivinen asia, että metaanipäästöt poltetaan hiilidioksidiksi + muiksi aineiksi ennen kuin ne pääsevät ilmakehään. Käsittääkseni potentiaalia olisi useamman terawattitunnin verran vuositasolla pelkästään Suomen mittakaavassa.

Tässä muuten liikenteen biopolttoaineista lisää luettavaa kyllästymiseen asti!