torstaina, maaliskuuta 13, 2008

EK:n järjenköyhää pelottelua

Eilen uutisoitiin kovasti, että Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen mukaan Suomen kilpailukyky murenee, kun päästökaupasta tulee jopa 10 miljardin euron kustannukset. Aiemmissa arvioissa on puhuttu, että talouskasvu hidastuu noin 0,1 % per vuosi (eli siis kasvu hidastuu noin 2 %). Kumpi kuulostaa raflaavammalta? Entä todennäköisemmältä? No, ainakin Jyrki Katainen tyrmää EK:n vaatimukset suoralta kädeltä
Eivät kuulemma ole tästä maailmasta.

Pari pointtia:

  • Laskekaapa huvikseen, kuinka paljon 2013-2020 arvioitu noin 5-10 miljardin euron kustannuspotti vaikuttaa per vuosi verrattuna Suomen bruttokansantuotteeseen. Huomioikaa myös, että tuolloin elintaso on merkittävästi parempi kuin mitä se on nyt.
  • Laskuissa oli muun muassa hirveitä summia pantu rakennusfirmojen kustannusten lisääntymiseen. Ovatko laskelmat tehneet ikinä kuulleetkaan markkinataloudesta? Jos rakennusfirmojen kustannukset kasvavat, siirretään kustannusten kasvu tietenkin kuluttajahintoihin. Ja koska energiaa säästävien investointien takaisinmaksuaika on hyvin lyhyt, muutama vuosi, säästävät myös kuluttajat kunhan osaavat katsoa hankkimansa asunnon kokonaiskustannuksia esimerkiksi 10-20 vuoden aikajänteellä. Energiaa säästävistä taloista kirjoitin täällä.
  • Laskelmissa ei ole otettu millään lailla huomioon sitä, että koko EU tekee vastaavanlaiset päästövähennykset ja suomalaisen energiansäästötekniikan vienti tulee kasvamaan todennäköisesti sadoilla miljoonilla per vuosi.
  • Saksalaisen jonkin aikaa sitten tehdyn tutkimuksen mukaan 2/3 päästövähennyshankkeista maksaa itsensä takaisin ja on taloudellisesti kannattavia. Tästä oli juttua Kauppalehdessä kuten jo joskus aiemmin kirjoitin.

9 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

En ole vilkaissut itse noita laskelmia, mutta GP tuota jo kommentoikin julkisuudessa seuraavasti

(--)
Lisäksi järjestö katsoo, että EK:n julkistamat laskelmat eivät heijasta todellisuutta, vaan laskelmat perustuvat oletuksiin, joiden mukaan mm. fossiilisten polttoaineiden osuus sähköntuotannossa säilyy ennallaan vuoteen 2020 mennessä, eivätkä yritykset vähennä päästöjään, vaan jatkavat saastuttamista ostamalla kalliita päästöoikeuksia.

- Päästöoikeuksien huutokaupasta saatavien tulojen oletetaan häviävän mustaan aukkoon, vaikka todellisuudessa niitä aiotaan kohdentaa päästöjen vähentämiseen, mikä taas alentaa yritysten kustannuksia, ilmastokampanjavastaava Kosonen sanoo.(--)

-taistogunnar

Anonyymi kirjoitti...

Rakentamisen hinta nousisi esim raudan ja betonin hintojen noustessa päästömaksujen takia. Raaka-aineiden hintojen nostamisella ei ole yhtään mitään tekemistä energian säästön kanssa. Todennäköisemmin terästä ja sementtiä vain tuotaisiin entistä enemmän Kiinasta ja Venäjältä, ja ylimääräiset kuljetukset lisäisivät päästöjä. Ja päästö-oikeuksien kauppaamisesta saadut rahat on tähän asti menneet Fortumin voitoksi ja valtion / EUn kassaan muitten verojen sekaan, ilman mitään korvamerkintää.

Tuukka Simonen kirjoitti...

Ja mitenkäs rakennusmääräysten tiukentuminen lisää raudan ja betonin kulutusta?

Jos rakennusmääräykset tehdään suosimaan pieniä omakotitaloja (ei, kaikki eivät tarvitse 300 neliön omakotitaloa) niin teräksen ja raudan kulutus voisi jopa vähentyä.

Juuri mitkään säästötoimet (kuten lämpöpumput, paksut ikkunat, hyvä eristäminen, ilmanvaihdon lämmön talteenotto, aurinkokeräimet) eivät liity millään lailla raudan saati betonin kulutukseen, kysyntään tai hintaan.

Logistiikan osuus tavaroiden elinkaaren päästöistä on todella pieni lähes tuotteella kuin tuotteella, joten sekin argumentti on aika lailla tyhjä arpa.

Päästöoikeuksien korvamerkitseminen olisi kyllä tärkeää (ja sen pitäisi olla itsestäänselvyys kun ottaa huomioon koko päästökaupan luonteen).

Anonyymi kirjoitti...

Päästökaupastahan tässä oli kyse; ainakin jutun alussa viittaus "Päästökauppa aiheuttaa 5-10 miljardin kustannusnousun". Päästökauppa aiheuttaa raudan ja teräksen hinnan nousua. Raudan ja hinnan nousu näkyy rakentamiskuluissa. Jos esim länsimetron rakentaminen kallistuu ~700 miljoonasta eurosta vaikkapa 50 miljoonaa euroa raudan ja teräksen hintojen nousun myötä, niin miten metron takaisinmaksuaika nykyisestä lyhenisi?

Päästökaupasta eroava asia on sitten rakentamisen ohjaus noilla eristämis-, lämmön talteenotto jne ssäänöksillä. Onhan noita sääntöjä ollut jo vuosikymmeniä vaikkei mistään päästökaupoista ole ollut puhettakaan.

Riina kirjoitti...

Tuosta asumisesta: Paska homma on se, että kaikilla ei ole varaa ostaa energiatehokasta, tai yhtään minkäänlaista, asuntoa tai taloa. Vanhoissa vuokrataloissa on köyhän pakko edelleen asua. Kaiken lisäksi asukas ei yleensä voi vaikuttaa siihen, onko vaikkapa jääkaappipakastin energiatehokas vai energiasyöppö. Ja köyhä vuokralainen sen sähkölaskun maksaa, ellei sitten ole niin köyhä, että sossu maksaa. Ainakin Helsinki on kuitenkin täynnä ihmisiä, joiden tulot ovat liian suuret siihen, että saisi yhteiskunnan tukia, mutta kuitenkin niin pienet, että köyhänä on ja pysyy, ja asunnon osto jää ikuiseksi haaveeksi. Tai sitten on varaa ostaa vain se energiasyöppö, vanha lähiökämppä.

Muuten olen tietenkin kanssasi samaa mieltä kaikesta :)

Kaj Luukko kirjoitti...

Päästökaupan tarkoitus on nimenomaan nostaa paljon päästöjä aiheuttavien tuotteiden/palveluiden hintoja, jotta niiden myynti vähenisi, jotta tuottajat alkaisivat vähentää päästöjään, jotta saisivat hintojaan jälleen kilpailukykyisemmiksi ja myyntiä lisättyä. Taikka jos se ei onnistu, niin menevät nurin ja tilalle tulee korvaavia tuotteita. Esim. suuren osan betonirakentamisesta, joka tarvitsee myös paljon terästä, voisi korvata puurakentamisella, joka ei tarvitse kumpaakaan. (Tai no vähän perustuksiin.) Puurakentaminen olisi edullista myös sen vuoksi, että rakennuksissa puu sitoo sisältämänsä hiilen parhaimmillaan sadoiksi vuosiksi, kun esim. paperiksi valmistettuna se sitoo sen vain vähäksi aikaa.

Lisäksi jaettavien päästöoikeuksien määrää on tarkoitus vähentää, jolloin päästöjenkin voisi olettaa pakosta vähenevän.

Nyt juuri se teollisuus, jonka päästöt ovat kaikkein suurimman ja joita pitäisi eniten vähentää, haluavat päästöoikeudet ilmaiseksi ja pelottelevat hiilivuodolla. Miksi ei säädetä EU:n ulkorajoille hiilitullia, joka tukkisi hiilivuodot? Ei luulisi olevan vaikeaa, tulleja on käytetty maailman sivu erilaisiin tarkoituksiin. Sitä mukaa kun muut maat liittyvät päästökauppaan, voitaisiin hiilitullit poistaa niiden ja EU:n väliltä.

Ilmasto on tärkeämpi kuin muutamien yritysten edut, siksi tässä ei nyt saa lepsuilla. Katainen on ihan oikeassa.

Kaj Luukko kirjoitti...

Jatkan vielä vähän: Pienkerrostaloja voisi aivan hyvin rakentaa puusta. Niin ei tehdä, koska betonirakentaminen on kuulemma halvempaa. Päästökaupan ansioista hintaero voisikin kääntyä toisin päin, ja luulenkin, että juuri tätä betoni- ja terästeollisuus pelkäävät; kilpailukyvyn menetystä korvaaviin tuotteisiin verrattuna. Jos niin kävisi, niin se olisi ihan oikein, koska se on päästökaupan tarkoituskin.

Riina kirjoitti...

Mutta entä vuokralainen?

Ainakin Helsingissä on vuokranantajan markkinat, ei todellakaan vuokralaisen. Köyhä vuokraa juuri sen kämpän, minkä sattuu saamaan.

Totta hitossa olisi hienoa, että ekotaloihin pääsisi vuokralle samaan hintaan kuin energiaa tuhlaaviin vanhoihin taloihin, ja sitten vielä säästäisi käyttökustannuksissa. Mutta tämä on utopiaa ainakin vielä hyvin pitkään.

Anonyymi kirjoitti...

Päästökauppa on järjenköyhää puuhaa sillä se tuhlaa luonnonvaroja sekä tukee diktatuureja ja epädemokratioita

http://www.antti-roine.com/viewtopic.php?f=10&t=47


Yhtä typerää on tuulimyllyjen kanssa puuhastelu http://www.antti-roine.com/viewtopic.php?f=10&t=58

Antaa teollisuuden rakentaa kolme uutta ydinvoimalaa niin voidaan ylläpitää elintasoa ja huolehtia vanhuksista.