"Ympäristöystävällisyys on noussut autonvalmistajien keskeiseksi
kilpailutekijäksi. Asia kävi ilmeiseksi, kun Frankfurtin suuret automessut
avattiin tiistaina lehdistölle. Yleisö pääsee tutustumaan uusiin autoihin
13.-23.9."
Automerkkien ykköskilpailuvaltiksi on noussut ympäristöystävällisyys turvallisuuden ohella. Asia selviää surffaamalla esim Mersun netti-tv:tä katsomalla. Toyota esitelee sivuillaan pitkät pätkät ekologisista teknologioista.
Todellisuus ei ole aivan näin ruusuinen. Ihmiset ostavat yhä suurempia autoja, vaikka pienetkin ovat todella turvallisia, jopa isoon autoon kolaroidessa. Fifth Gearin uusimmassa jaksossa iso Volvon 940 farmari ja Renaultin pari vuotta vanha pikkuauto testattiin nokkakolarissa 40 mailia tunnissa (linkissä video testistä). Huolimatta Volvon paljon suuremmasta massasta volvokuski olisi kuollut jalattomana, kun taas Renault Modusin kuski olisi voinut kävellä tapahtuneesta pois. Pienet autot ovat turvallisempia kuin vähänkin vanhemmat isot autot, minkä lisäksi pieni auto pysyy hallinnassa paremmin ja siten joutuu kolareihin harvemmin. Ja kevyellä autolla on hauskempi ajaakin. Jos ette usko, kokeilkaa vaikka maailman ekologisinta sarjatuotantona valmistettua urheiluautoa smart Roadsteria. (edellinen autoni oli moinen, ja tylsyys oli aika kaukana!)
Tosin tässä vaiheessa voisi todeta, että mikään auto ei ole ekologinen, osa on vain vähemmän epäekologisia. Norjassa kiellettiin minkään auton markkinointi ekologisena, kertoo Yle.
smartilla pääsee toistasataa kilometriä "tankkauksella" (muutama tunti piuhassa kiinni) ja energiankulutus 12kWh sadalla kilometrillä. Teslalla pääsee yhdellä latauksessa yli 300km. Normaalikäyttöön varmasti riittäviä lukemia, vaikkei näillä maailmaa lähdetäkään kiertämään. Jokapäiväiseen käyttöön harva tarvitsee yli 300km toimintasädettä ja auton voi ladata myös työpäivän aikana työnantajan laskuun.
Tässä kohtaa moni kysyy, onko sähköautolla ajaminen ekologista, jos lataa hiilivoimalla tuotettua sähköä? Hiilivoimalla energian yhteistuotannon hyötysuhde on yli 90 %. Auton polttomoottorin hyötysuhde alle 30 %. Ero on huima, vaikka akku ja sähkömoottori alentavatkin hyötysuhdetta. Lisäksi suurissa tuotantoyksiköissä on paljon helpompi huolehtia kunnollisesta päästöjen puhdistamisesta, minkä lisäksi sähköautot parantavat kaupunkien keskustojen ilmanlaatua huomattavasti, koska käytön aikana pakoputkesta ei tule mitään... oikeastaan mitään pakoputkea ei edes ole! Hyvä mittari ekologisuudelle on well to wheel efficiency, joka esitellään Teslan sivuilla.
Loppuun vielä linkki tutkimukseen, jossa vertaillaan erilaisia auton polttoaineita. Polttoaineilla ON eroja! Ja tästä laajasta tietokannasta voit katsoa oman autosi elinkaaren päästöjä.
7 kommenttia:
Sähköautot.
Entäpä sähköautojen akut ja niiden käyttöikä - kuinka ekologista se mahtaa olla?
hyvin paljon ekologisempaa kuin se, että ajellaan bensa/diesel käyttöisillä autoilla.....
Katoppa www.sähköautot.fi
Tervetuloa mukaan!!
Kiitos vinkistä! Tuo sähköautot.fi vaikuttaa todella mielenkiintoiselta!
Sähköautot eivät vähennä CO2-päästöjä. Ensinnäkin, tuo mainitsemasi yhteistuotannon tehokkuus sähköntuotannossa on väärä lähtökohta. Sama ongelma on tuolla mainitsemasi Teslan laskelmalla. Halutaan välttämättä valita sellainen sähköntuotantomuoto, jossa on paras mahdollinen hyötysuhde, mutta jonka sähköntuotanto ei tosiasiassa kata sinun sähköautosi sähkönkäyttöä.
Yhteistuotanto on maailmanmittakaavassa täysin marginaalinen ilmiö, ja meillä se on mielessä sen takia että Helsinki on siinä maailman ykkönen. Kuitenkin kaikki nämä tehokkaat sähköntuotantomuodot ovat käytössä joka tapauksessa jo ennen kuin lisäsähkö sähköautojen kuluttamaa sähköä varten tuotettaisiin.
Tosiasiassa sinun sähköautoasi varten pyöritetään hiililaudetta 39% hyötysuhteella. Hiilen tuottama hiilidioksidipäästö on näinollen SUUREMPI kuin bensiinin kun otetaan huomioon sähköverkon siirtohävikit ja akkuhävikit.
Aina kun näitä vertailuja tehdään verrataan jotain prototyyppiasteella olevaa kevyttä tulevaisuuden sähköautoa johonkin olemassaolevaan polttoainemoottoriautoon. Kun verrataan kahta samanlaista autoa ja mietitään koko ketju sieltä kivihiilen louhinnasta, niin saataisiin varmasti aivan eri tulos. Kukaan ei vain halua avata silmiä. On niin pajon mukavampi ja helpompi ajatella että sähkö saadaan tuotettua päästöttä ja hävikittä jonkin pienen lämmityslaitteettoman kaksipaikkaisen lasikuituaihion akkuun.
Sähköautot antavat mahdollisuuden tuottaa lähes päästötöntä polttoainetta (tuuli, aurinko jne. -sähkö) mikä taas on mahdotonta polttomoottoriautoissa (biopolttoaineidenkin viljely tuottaa aina paljon päästöjä ja kuluttaa energiaa). Sähköautot yhdistettynä tuulivoimaan ovat päästöttömiä, vaikkakin melko hintava ratkaisu. Hyvä puoli on siinä, että tuulivoimaa on lähes rajattomasti ihmisen tarpeisiin nähden ja autojen akkujen lataus sopii hyvin tuulivoiman vaihtelevuuteen.
Yhteistuotanto on energian hinnan noustessa luonnollisesti lisääntyvä ilmiö, harva energiayhtiö kun haluaa heittää rahaa roskiin jos sitä voisi kaukolämpöä myymällä saada huomattavia määriä. Myös Turun alueella yhteistuotanto on käytännössä normi.
En tiedä yhtäkään 2000-luvulla valmistettua sähköautoa, joka olisi lasikuidusta tehty saati sitten ettei siinä olisi lämmityslaitetta.
Päästötön auto on mahdottomuus, hyvin vähäpäästöinen auto on mahdollista tehdä. Tällä hetkellä edullisimmin se onnistuu sähköautojen ja tuulivoiman yhdistelmällä. Onko mielessäsi parempia ratkaisuja?
Osuvaa vastakkainasettelua ja tosielämään palauttamista, joten kommenttisi oli täälläkin tervetullut.
Kiitos asiallisista ajatuksistasi, vaikka oma lasikuitukoriheitto tuossa edellä meni jo vähän arvauksen puolelle :)
Kyllä, tuulivoimaa akkuun ja menoksi. Ei ole käytännössä sen puhtaampaa autoilua. Erityisen kannatettavaa olisi sähköautojen käyttö jos meillä ei olisi saastuttavia sähköntuotantomuotoja tällä hetkellä ollenkaan. Mutta koska tilanne ei ole se, pitää katsoa asiaa laajemmin kuin vain autoilun kannalta. Mikä olisi ympäristöystävällisin vaihtoehto kokonaisuutena?
Biopolttoaineista uusimmat tutkimukset kertovat niiden olevan jopa haitallisempia kuin fossiiliset polttoaineet, koska niiden tuottaminen vaatii suunnilleen saman verran energiaa kuin niistä saadaan, eli mitään todellista hyötyä ei synny. Lisäksi hakkuut viljelyalan lisäämiseksi vähentävät hiilidioksidinieluja. Puhumattakaan eettisistä näkökohdista kun ruoan hinta nousee ja leipä viedään köyhän suusta rikkaiden auton tankkiin...
Takaisin sähköautoihin, tilanne on se että niin kauan kuin sähköä tuotetaan kivihiililauhteella, jonka hyötysuhde on huono ja jonka CO2-ominaispäästö on korkea, kaikki uusiutuvan energian lisääminen pitäisi tähdätä hiililauhteen tarpeettomaksi tekemiseksi eli hiililauhteen korvaamiseksi. Tämä on tehokkain tapa hillitä ilmastonmuutosta.
Aurinko- ja tuulivoiman käyttäminen yksityisautoiluun ja tätä kautta kokonaissähkönkulutuksen lisäämiseen ei ole kestävää kehitystä nykytilanteessa.
Kokonaissähkönkulutuksen kasvu pitäisi pitää mahdollisimman pienenä ja siinä sähköntuotannossa mikä on pakko tehdä pitäisi minimoida fossiilisten polttoaineiden käyttö. Sähköauto toimii tätä tavoitetta vastaan lisäämällä sähköntuotannon tarvetta eli kivihiilen polton tarvetta.
Tehokkuudeltaan hyvän yhteistuotantovoiman lisääminen meillä ei onnistu kovin helposti. Se edellyttää kaupunkimaista tiivistä rakentamista (vrt. Vanhasen tässäkin mielessä onneton laaja-alainen omakotitalorakentamisidea), jotta lämpöputket voidaan vetää koteihin ja lämpö saadaan talteen. Suomen kaupungeissa, esimerkiksi Helsingissä ja Turussa, lisäkytkennät lämpöverkkoon ovat hyvin vähäisiä, koska käytännössä kaikki kiinteistöt on jo siihen kytketty ja uusia kytketään lähinnä sitä mukaa kun niitä rakennetaan. Muualla maailmassa voidaan tehdä toki enemmän asian hyväksi ja meilläkin tehdään Helsinkiin kaukojäähdytystä kaukolämmön rinnalle, joka lisää energiatehokkuutta ja on parhaimmillaan jopa ilmaista energiaa viileästä merestä. Nopeita ratkaisuja yhteistuotannon lisäämiseen ei kuitenkaan ole, koska voimaloissa ja lämpö-/kylmäverkkoinvestoinneissa puhutaan aina kymmenien vuosien suunnittelujänteestä. Suunta on kyllä oikea, vaikkakin hidas.
Pohjoismaisessa sähkömarkkinassa Norjan sateisen vuoden osuessa eli hyvänä vesivoimavuonna voi meilläkin lauhdesähkö jäädä pois käytöstä ja huononakin vesivuonna kesällä ja öisin, mutta kun katsotaan maailmantilannetta niin hiililauhdetta on niin paljon että kaikki puhtaampi sähköntuotanto pitää suunnata hiililauhteen tarpeettomaksi tekemiseksi. Euroopassa yhteinen sähkömarkkina laajenee keski-Euroopan suuntaan yhteyskapasiteettien kasvaessa, mikä on erinomaista kokonaisuuden kannalta kun tulevaisuudessa se mahdollisesti meille ylimääräinen vähän puhtaampi energia voidaan toimittaa Keski-Eurooppaan surulliseen kivihiilivoiman alueelle (poislukien Ranska) mutta samalla sitten edelleenkin ne viimeiset kilowatit tuotettaisiin eurooppalaisiin sähköautoihin kovin ikävin CO2-päästöin.
Sähköautojen rakentaminen vaatii oman energiansa ja se on parinkymmenenkin vuoden tähtäimellä vain pienempi paha vaikka liikkumiseen tarvittava sähkö pidemmän päälle tuotettaisiinkin nykyistä vähemmän haittoja aiheuttavalla sähköntuotannolla. Polttoaineissa olevat verot ohjaavat haittaverolle kuuluvaan tapaan kulutuskäyttäytymistä. Siksi on oikein että valtaosa bensiinin hinnasta on veroa. Vero ohjaa välttämään sitä. Sähkön hinnassa veroa ja säätelyn vaikutusta (CO2-päästömaksut) on suhteessa selvästi vähemmän... Lisäksi sähköautoista ei joudu maksamaan ollenkaan autoveroa. Tämä on mielestäni jo liioittelua. Se ei ole enää missään suhteessa sähköautoilun aiheuttamaan haittaan. Kaikki tuollaiset subventiot pitäisi minun mielestäni suunnata autoilun tukemisesta (sähkönkäytön lisäämisestä) vaikkapa tuuli- ja aurinkosähköntuotannon lisätutkimukseen.
Haitat pitää hinnoitella oikein. Ei ole oikein että sähköautoilijat ovat yhteiskunnan free ridereita eivätkä maksa aiheuttamastaan haitasta oikeaa hintaa. Rahat/subventiot pitää ohjata mieluummin julkiseen liikenteeseen. Kun sähköautoilija maksaa haittaveroa oikeudenmukaisesti ja sähköauto on oikeansuuruisesta haittaverosta huolimatta kilpailukykyinen vaihtoehto, on sähköauton aika alkanut. Tähän saattaa mennä muutama vuosi, mutta pienempi haittavero sähköntuotannon ympäristöystävällisyyden edistyessä, akkuteknologian kehittyminen ja autojen energiatehokkuuden lisääntyminen tulee tekemään sähköautosta menestyksen.
Lähetä kommentti